Nostalgiset hetket, muistelut ja unohtumattomat historiikit 🏁

[Dieselmoottori]

Jälleen on arvioitu Formula 1-historian kaikkien aikojen parhaat kuljettajat.

Tällä kertaa sen teki Motosport.com -sivusto. Mukana oli motorsportin asiantuntijoiden lisäksi autosportin asiantuntijat. Eli melkoinen aivoriihi ollut koolla.

Listaukseen laitettiin kaikkien aikojen 25 parasta kuljettajaa.


Lewis Hamilton arvioitiin ykköseksi ennen toiseksi sijoittunutta Michael Schumacheria. Ayrton Senna oli puolestaan listauksen kolmas.

Juan-Manuel Fangio oli neljäs, ja viides Alain Prost.

Suomalaisista Kimi Räikkönen oli sijalla 20, ja Mika Häkkinen sijalla 17.



https://www.motorsport.com/f1/news/the-25-greatest-formula-1-drivers-of-all-time-ranked/10845607/


https://www.iltalehti.fi/formulat/a/bd26a10c-e89e-4669-946c-a6ba24f4cd9a

 

[Bleu]

Räikkönen oli listalla toiseksi paras yksinkertainen mestari, edellä vain Nigel Mansell. Sen lisäksi ilman mestaruutta jäänyt Stirling Moss oli edellä.

 

[comm]

Tarina kertoo, että Mika ja Kimi oli jossain tilaisuudessa ja Mika oli hoitanut esitellyt.
Jotenkin, että olen kaksinkertainen f1 maailmanmestari ja tässä on Kimi, hän on yksinkertainen.

 

[Dieselmoottori]

Räikkönen oli listalla toiseksi paras yksinkertainen mestari, edellä vain Nigel Mansell. Sen lisäksi ilman mestaruutta jäänyt Stirling Moss oli edellä.

Vähän makuasia, kumman haluaa laittaa edelle, Mansellin vai Räikkösen. Kummatkin voisivat olla yhtä hyvin moninkertaisia maailmanmestareita paremmalla tuurilla ja auton kestävyydellä.

Muitakin yhtäläisyyksiä kummankin uralta löytyy, kuten se, että molemmat ajoivat Ferrarilla (ja voittivat myös ensimmäisen Ferrarilla ajetun kilpailun), McLarenilla ja Lotuksella.

Stirling Moss puolestaan ylivoimaisesti paras kuljettaja heistä, joilla ei maailmanmestaruutta ole. 16 GP-voittoa, ja seitsemän MM-sijoitusta kolmen parhaan joukkoon kauden päätteeksi.

Neljä kertaa pisteissä toisena, eli hopealla, ja kolmesti kolmas pisteissä, eli pronssia.

Suorastaan ihme, ettei maailmanmestaruutta kertaakaan uralla tullut.

 

[spotter90]

Muitakin yhtäläisyyksiä kummankin uralta löytyy, kuten se, että molemmat ajoivat Ferrarilla (ja voittivat myös ensimmäisen Ferrarilla ajetun kilpailun), McLarenilla ja Lotuksella.

Mansellin tapauksessa kyseessä on nk. alkuperäinen Lotus.

Sekä Nigel, että Kimi ovat ajannet kahdesti saman tallin riveissä. Mansell ajoi kolmeen kertaan Williamsilla.

 

[Dieselmoottori]

Kaikki F1-maailmannestarit kunniataulukossa.

Hyvin on Suomella kolme maailmanmestaria, varsinkin ottaen huomioon Suomen pienen väkiluvun.

Pieni maa, mutta maailmanmestareita niin Formula 1:ssä kuin ralliautoilun maailmanmestaruus-sarjassa, mikä tietysti kertoo siitä, että ajotaitoa pienessä pohjoisen maassa riittää.

Mutta kun katsotaan taulukkoa tarkemmin, niin ketkä maailmanmestarit ovat juuri sinuun tehneet uransa aikana suurimman vaikutuksen?

Entä ne kuljettajat, jotka ehkä tuosta maailmanmestarien taulukosta eivät mielestäsi niin säväyttäneet?


Itselleni jotkut Michael Schumacherin sadekelin ajot ovat vertaansa vailla, samoin tietysti Max Verstappenin ajot vähän heikommalla autolla paremman auton kuljettajia vastaan parina viime vuonna ovat jääneet mieleen.

Pienestä se jäi viime vuonnakin kiinni, jotta Verstappen olisi voittanut viidennen peräkkäisen tittelin.

Jacques Villeneuve taas edustaa toista päätä. Yllättävän tiukille se maailmanmestaruuden voittaminen meni kaudella 1997, vaikka Williamsin auto oli miltei koko kauden lähtöruudukon ylivoimaisesti paras.

 

[VexMarstappen]

Hyvin on Suomella kolme maailmanmestaria, varsinkin ottaen huomioon Suomen pienen väkiluvun.

Juu ja sen paalle siella on viela Nico Rosberg joka ei teknisesti ole suomalainen mutta silti hieno juttu. Niin kauan kun Leclerc ei voita mestaruutta niin Suomi lienee ikuisesti ykkonen tuossa tilastossa kun suhteutetaan vakilukuun.

 

[Finnishman]

Juu ja sen paalle siella on viela Nico Rosberg joka ei teknisesti ole suomalainen mutta silti hieno juttu. Niin kauan kun Leclerc ei voita mestaruutta niin Suomi lienee ikuisesti ykkonen tuossa tilastossa kun suhteutetaan vakilukuun.

Ja hyvin on menestytty myös sarjoissa, jotka eivät nouse mediassa niin suureen huomioon: Mika Salo, JJ Lehto, Heikki Kovalainen, Markus Palttala, Toni Vilander, Pertti Kuismanen ym. kestävyysajoissa, Matti Alamäki rallicrossissa, Ari Vatanen rallin MM-sarjan lisäksi myös aavikkoralleissa ym. Isommista sarjoista oikeastaan vain NASCARissa ja jenkkiformuloissa on jäänyt menestys uupumaan.

 

[CCMK]

Ja hyvin on menestytty myös sarjoissa, jotka eivät nouse mediassa niin suureen huomioon: Mika Salo, JJ Lehto, Heikki Kovalainen, Markus Palttala, Toni Vilander, Pertti Kuismanen ym. kestävyysajoissa, Matti Alamäki rallicrossissa, Ari Vatanen rallin MM-sarjan lisäksi myös aavikkoralleissa ym. Isommista sarjoista oikeastaan vain NASCARissa ja jenkkiformuloissa on jäänyt menestys uupumaan.

Mitä nyt Tero Palmroth, JJ Lehto ja Mika Salo ovat olleet pistemiehiä ja Salo ainoa 'jenkkiformulan' palkintoajaja vuonna 2003 kolmostilallaan Miamiin.

Maine ja tilanne vähän ikävällä tavalla verrannollinen kuin siihen, että mitä jos Keke olisi antanut herjoille periksi tai muutoin joutunut lopettamaan uransa jo Fittipaldille vuoteen 1981 tai sitten jatkanut vuoteen 1982 täysin onnettomassa tallissa ihan viime hädässä sitten lopettaen.

Tai paremmassa kuin Fittipaldi, mutta heikommassa kuin Williams-talli ja mitään suurempia saavutuksia ei olisi tullut. Tai sitten enintään joku yksittäinen palkintosija mahdollisesti vielä murheellisemin ollen selvempi yksittäisvoittaja ja se siitä edes ajatuksellisesta maailmanmestaruudesta luomaan nk. Suomalaista Formulaunelmaa ja tuomaan autourheilun kuninkuusluokkaa kotimaan kartalle!

Tuossa murhenäytelmässä Buenos Aires 1980 olisi kauan ja ehkä liiankin kauan ollut ainoa suomalainen F1-palkintosija Keken ajamana myöskin kolmantena tilana.

 

[Dieselmoottori]

Mitä teille tulee mieleen sellaisista kuljettajien kausista, joita etukäteen ennen kautta ei pidetty lainkaan menestyksekkäinä, mutta jotka olivat lopulta suuriakin menestystarinoita?


Itselleni mieleen tulee aivan ensimmäisenä Heinz-Harald Frentzenin kausi Jordanilla 1999.

Etukäteen ajateltiin, että Jordan olisi Frentzenille enää vain paluu keskikastiin huipputiimi Williamsin jälkeen. Williamsilla Frentzen oli epäonnistunut, eikä kukaan enää ajatellut, että mies voisi voittaa kilpailuja, saatika ajaa tosissaan vielä maailmanmestaruudesta.

Tallikaverinakin oli Damon Hill, joka oli maailmanmestari ja voittanut Jordanilla vuonna 1998, joten Hillin piti olla ykköskuski.

Eddie Jordan oli vielä todennut ennenkautta, että "Hill on parasta, mitä Jordanille (tiimille) on ikinä käynyt ".

Mediakin tiimin pressitilaisuudessa esitti kysymyksiä lähinnä Damon Hillille, johon Frentzen oli todennut, että "onko kenelläkään kysymyksiä minulle?".

Muistan tämän kaiken, koska tuohon aikaan luin F1-Racing -lehteä.


Mutta toisinkävi. Frentzen ajoi mahtavan kauden, ja oli heti Melbournessa podiumilla toisena.

Kausi sisälsi Frentzenin osalta kuusi podiumia, joista kaksi GP-voittoa Magny-Coursissa ja Monzassa. Kurisioteettina mainittakoon, että kummassakin Frentzenin voitossa Jordanilla podiumilla oli myös suomalainen Mika, Magny-Coursissa Häkkinen ja Monzassa Salo.


Monzan jälkeen näytti jopa, että Frentzen taistelisi jopa maailmanmestaruudesta. Harmittavasti Nurburgringillä kilpailun johdossa varikkokäynnin jälkeen Jordanin auto hyytyi.


Silti upea kausi Frentzeniltä ja MM-pronssia.





Toinen vähän vastaava tapaus on Kimi Räikkösen paluu F1:iin parin vuoden poissaolon jälkeen Lotukselle 2012.


Kukaan ei varmasti odottanut ihmeitä.

Kiva, että Kimi palasi, mutta varmaan satunnaiset pistesijat olisi korkeintaan saavutettavissa. Ei missään nimessä pystyisi voittamaan McLaren-kuljettajia pisteissä, Ferrarin Massaa, saatika ylivoimaisella autolla ajanutta RedBullin Mark Webberiä.

Eihän tiimi ollut mitenkään erikoisesti pärjännyt edellisinä vuosina.

Mutta niin vain Kimin paluusta muodostui menestys, ja taakse jäivät kaikki edellä mainitut kuljettajat.

Lisäksi seitsemän podiumia, 1 GP-voitto ja Frentzenin kauden 1999 tapaan MM-pronssi.






Tuleeko muita vastaavia esimerkkejä mieleen, jossa kuljettaja tai tiimi on ylittänyt roimasti etukäteisodotukset?

 

[BJohnson]

Kyllähän Ketsuppi ja Kimi tulee ekana mieleen. Williamsin nousu Bemarin koneella GP voittajaksi.

Ilmorin menestystarina nyrkkipajasta maailman parhaaksi.

 

[Dieselmoottori]

Kahden viikon päästä ajetaankin todellisella vauhtibaanalla, eli Ferrarin kotiradalla tifosien edessä.




Autodromo Nazionale Monza on Formula 1 -sarjan legendaarisin ja nopein rata, jota kutsutaan ansaitusti nimellä "The Temple of Speed" (Vauhdin temppeli). Vuonna 1922 valmistunut rata sijaitsee Monzan kuninkaallisessa puistossa Milanon pohjoispuolella. Se on isännöinyt Italian Grand Prix’ta lähes joka vuosi F1-sarjan perustamisesta lähtien.
Seuraavassa on kattava katsaus Monzan historiaan, nykyhetkeen sekä sen ja suomalaisten kuljettajien väliseen dramaattiseen suhteeseen.



Monzan historia: Vauhtia ja vaarallisia jyrkkämutkia

• Pikavauhtia pystyyn: Rata rakennettiin vuonna 1922 vain 110 päivässä. Se oli maailman kolmas varta vasten rakennettu moottorirata.
  
  
• Alkuperäinen ovaali: Aluksi rata koostui tavallisesta maantieradasta ja sen kanssa risteävästä, hurjasti kallistetusta ovaaliosasta (banking). Autoilla ajettiin ovaalissa parhaimmillaan yli 250 km/h nopeuksia aikana, jolloin turvavarusteina olivat vain nahkakypärät ja ajolasit.
  
  
• Ovaalin hylkääminen: Hurjat kallistukset (jotka ovat yhä osittain pystyssä puistossa) todettiin liian vaarallisiksi F1-autoille. Viimeisen kerran F1-osakilpailu ajettiin kokonaisella ovaaliradalla vuonna 1961.
• Vauhdin hillitseminen: Alun perin rata oli pelkkää pitkää suoraa ja nopeita kaarteita. Vauhtien kasvaessa hengenvaarallisiksi radalle rakennettiin 1970-luvulla nopeuksia hidastavia shikaaneja (Rettifilo, Roggia ja Ascari).

Nykypäivä: "La Pista Magica"Monza on säilyttänyt asemansa yhtenä Formula 1 -kalenterin ehdottomista kruununjalokivistä.

• Täyskaasulla: Nykyinen rata on 5,793 kilometriä pitkä. Kuljettajat ajavat kierroksesta noin 80 % täydellä kaasulla. Huippunopeudet nousevat jopa 350 km/h tasolle.
  
  
  
• Historian nopeimmat kierrokset: Max Verstappen ajoi Monzassa vuonna 2025 F1-historian kaikkien aikojen nopeimman aika-ajokierroksen keskituntinopeudella 264,68 km/h (aika 1.18,792). Samassa GP:ssä tehtiin myös F1-historian nopeimman virallisen osakilpailun ennätys. Virallinen kisakierroksen ennätys siirtyi samana vuonna Lando Norrisille (1.20,901).
  
  
• Ratalinjauksen päivitykset: Rataa ja sen pinnoitetta modernisoitiin merkittävästi ennen vuoden 2024 kilpailua turvallisuuden parantamiseksi, mikä herätti paljon keskustelua kuljettajien keskuudessa.
  
  
  
• Tifosit ja Ferrari: Radan nykyilmettä ja tunnelmaa hallitsee katsomot täyttävä intohimoinen italialaisyleisö, tifosit, jotka luovat punaisen meren ja kannustavat Ferraria. Viikonlopun aikana radalla vierailee säännöllisesti jopa 350 000 katsojaa.

Muistettavia ja traagisia tapahtumia
Monza tunnetaan suurista voitoista, mutta sen historiaan kuuluu myös valtavasti moottoriurheilun mustia sivuja:

• Vuoden 1961 katastrofi: Wolfgang von Trips kolaroi Jim Clarkin kanssa, ja von Tripsin auto lenti katsomoon. Onnettomuudessa kuoli kuljettajan lisäksi 15 katsojaa.
• Jochen Rindtin kuolema (1970): Itävaltalainen Rindt menehtyi harjoituksissa sattuneessa ulosajossa. Hänet kruunattiin samana vuonna lajin ainoaksi postuumiksi (kuolemanjälkeiseksi) maailmanmestariksi.
• Kaikkien aikojen tiukin maaliintulo (1971): Ennen shikaanien tuloa ajettu kilpailu päättyi historialliseen imuefektitaisteluun. Peter Gethin voitti kisan, ja kärkiviisikko ylitti maalilinjan vain 0,61 sekunnin sisällä toisistaan.
• Ronnie Petersonin onnettomuus (1978): Ruotsalainen ratalegenda joutui massiiviseen joukkokolariin heti lähdössä ja menehtyi myöhemmin sairaalassa saamiinsa vammoihin.
• Moottoripyöräilyn musta päivä (1973): Suomalaisittain radalla koettiin suuri tragedia, kun ratamoottoripyöräilyn suuri suomalaistähti Jarno "Paroni" Saarinen ja italialainen Renzo Pasolini menehtyivät rajussa yhteisonnettomuudessa 250-kuutioisten lähdössä.
  

Suomalaiset kuljettajat ja Monzan kirous
Suomi on menestynyt Formula 1 -sarjassa huikeasti, mutta kukaan suomalainen kuljettaja ei ole koskaan onnistunut voittamaan F1-osakilpailua Monzassa. Rata on ollut suomalaisille suorastaan poikkeuksellisen epäonnekas, vaikka palkintopallisijoja on kertynyt runsaasti:

Kuljettaja	Parhaat saavutukset ja tapahtumat Monzassa
Keke Rosberg	Sijoittui Williamsilla parhaimmillaan toiseksi vuonna 1985.
Mika Häkkinen	Ajoi kahdesti toiseksi (1995 ja 2000). Muistetaan ikonisesta hetkestä vuodelta 1999, jolloin hän pyörähti ulos johtopaikalta, heitti hanskat maahan ja vetäytyi Monzan puun katveeseen itkemään pettymystään kameroiden kuvatessa.
Kimi Räikkönen	Saavutti useita palkintopallisijoja. Vuonna 2018 hän ajoi Ferrarilla uransa upeimman Monzan paalupaikan silloisella rataennätysajalla, mutta joutui kisassa rengasongelmien vuoksi tyytymään toiseen sijaan.
Valtteri Bottas	On sijoittunut parhaimmillaan Monzassa toiseksi (vuosina 2017 ja 2019) sekä kolmanneksi (2018 ja 2021).

Myös Mika Salo ja Heikki Kovalainen ovat olleet Monzan podiumilla kertaalleen. Salo kaudella 1999 ja Kovalainen kaudella 2008.


Mitä muistoja teiltä on Monzasta?

Tässä Kimi Räikkösen uran viimeinen paalupaikka Monzassa 2018.

 

[Dieselmoottori]

Täytyy sanoa, että laitoin tuon Monza-infon liian aikaisin. Olin aluksi luulossa, että jo viikon päästä ajetaan, mutta onkin vasta kahden viikon päästä.

No antaa sen olla nyt.

 

[Finnishman]

Monzan traagisiin tapahtumiin lisäisin Alberto Ascarin kuolemaan johtaneen testionnettomuuden vuonna 1955, jossa hänen tarkoituksenaan oli varmistaa, oliko hän kunnossa Monacon osakilpailun ulosajonsa jälkeen, sekä kauden 2000 kilpailun joukkokolarin, jonka seurauksena ratavirkailija sai osuman Heinz-Harald Frentzenin autosta irronneesta renkaasta ja menehtyi saamiinsa vammoihin.

Häkkisen jälkimmäinen kakkostila tuli muuten vuonna 2000, ei 1998.

 

[Dieselmoottori]

Monzan traagisiin tapahtumiin lisäisin Alberto Ascarin kuolemaan johtaneen testionnettomuuden vuonna 1955, jossa hänen tarkoituksenaan oli varmistaa, oliko hän kunnossa Monacon osakilpailun ulosajonsa jälkeen, sekä kauden 2000 kilpailun joukkokolarin, jonka seurauksena ratavirkailija sai osuman Heinz-Harald Frentzenin autosta irronneesta renkaasta ja menehtyi saamiinsa vammoihin.

Häkkisen jälkimmäinen kakkostila tuli muuten vuonna 2000, ei 1998.

Kyllä. Olet ihan oikeassa. Vuonna 1998 Häkkinen spinnnasi kakkospaikalla ollessaan. Taisi jarrut mennä. Maaiissa lopulta neljäs.



Oli muuten samassa GP:ssä Schumacherin veljesten ensimmäinen yhteinen podium, kun Michael Schumacher voitti ja Ralf Schumacher oli kolmas.

 

[Renessanssinero]

Noista parhaimmista kuskeista kun äänestetään, niin aina on tulkinnan varaa. Aikoinaan oli sellainen konsensus voimassa, että Senna on ikuinen ykkönen, vaikka muut saavuttaisivat mitä tahansa. Vuonna 2011 asia oli noin:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/top-10-kaikkien-aikojen-parhaat-f1-kuskit/3677104

1) Senna
2) Fangio
3) Schumi

Myös vuonna 2023 vallitsi tuo mielipide:

https://www.is.fi/formula1/art-2000009351540.html

1) Senna
2) Clark
3) Hamilton

Nyt Sennan edelle voidaankin laittaa Schumi ja Hamilton. Voidaankin kysyä, että miksi Schumia ei voitu laittaa Sennan edelle jo vuonna 2011? Tai kuinka paljon Schumin suoritukset ovat parantuneet vuosien 2023 - 2026 välillä, kun pääsi Sennan edelle? Ei noissa listoissa ole mitään logiikkaa.