Onko Koivistolla aihetta anteeksipyyntöön?

[Balthazar]

Asiaan liittyen, vilkaisin Googlesta missä mennään Rozenholz-aineiston kanssa tällä hetkellä. Suomihan on edelleenkin ainoa maa Länsi-Euroopassa, joka ei ole avannut omia kansalaisiaan koskevia Stasin arkistoja tutkijoille.

Supon uusi päällikkö valitsi arkistojen avaamista koskevat sanansa Aamulehdessä näin:

Kyse on siitä, voidaanko aineistosta löytää historian kannalta merkittäviä elementtejä, saattaa se tutkijoiden käsiteltäväksi ja sitä kautta tietyin reunaehdoin yleisempäänkin julkisuuteen.

Supo siis päättää edelleenkin siitä, mitä tutkijat Suomessa saavat tutkia. Arkistojen avaamisen aikatauluakin saamme vain arvailla; se Tiitisen listakin suljettiin - Mauno Koiviston toimesta - kassakaappiin jo 19 vuotta sitten.

 

[Sue_me]

Onpa lohduton näkemys. Anteeksipyyntö on toki aika arvelluttavalla pohjalla, jos pyyntö ei tule sydämestä ja Koivistostahan saa sellaisen vaikutelman, ettei hän tule koskaan myöntämään tehneensä mitään väärin tuossakaan asiassa. Mut poliitikkohan hän onkin.

En käsitä, mitä anteeksipyynnöllä saataisiin aikaiseksi.

Jos hän aikanaan oli tuota mieltä vallinneessa tilanteessa, se hänelle suotakoon. Anteeksipyyntö ruinaamalla on säälittävää.. vielä säälittävämpää kuin Neuvostoliitolle kumartelu.

 

[Black Leopard]

Olisiko Kekkosen pitänyt vuonna 1956 ilmaista selkeä tukensa Unkarin kapinallisille?

 

[Archie]

Halonen voisi ilmaista tukensa vaikka Tiibetille.

 

[Balthazar]

Olisiko Kekkosen pitänyt vuonna 1956 ilmaista selkeä tukensa Unkarin kapinallisille?

Olisi, mutta ymmärrän toki että asiat täytyy osata esittää viisaasti. Mitä selkeästä tuenilmauksesta olisi mielestäsi seurannut?

On muuten valaisevaa verrata virallisen Suomen antamia lausuntoja molemmissa tapauksissa:

Tunnemme kaikki myötätuntoa unkarilaista veljeskansaamme kohtaan ja olemme järkyttyneinä seuranneet tapahtumien kehitystä. Meidän toivomuksemme on, että tämä kansa saisi tilaisuuden rauhassa ja vapaudessa rakentaa maatansa viime viikkojen hirvittävien koettelemusten jälkeen.

Viron itsenäistyminen ei ole Suomen etujen mukaista.

 

[Black Leopard]

Olisi, mutta ymmärrän toki että asiat täytyy osata esittää viisaasti. Mitä selkeästä tuenilmauksesta olisi mielestäsi seurannut?

On muuten valaisevaa verrata virallisen Suomen antamia lausuntoja molemmissa tapauksissa:

K.A.F:n lausunto on juuri sellainen mitä voi hyvällä syyllä kutsua viisaaksi kannanotoksi kriittisenä ja herkkänä aikana. Jos Suomi olisi antanut lausunnon joka olisi esim. suoraan tuominnut Neuvostoliiton tai tehnyt selvän valinnan Unkarin taistelevien osapuolten välillä, niin se taas olisi ollut kaikkea muuta.

Onko tuo Manun lausunto todellakin virallinen?

 

[Balthazar]

K.A.F:n lausunto on juuri sellainen mitä voi hyvällä syyllä kutsua viisaaksi kannanotoksi kriittisenä ja herkkänä aikana. Jos Suomi olisi antanut lausunnon joka olisi esim. suoraan tuominnut Neuvostoliiton tai tehnyt selvän valinnan Unkarin taistelevien osapuolten välillä, niin se taas olisi ollut kaikkea muuta.

Onko tuo Manun lausunto todellakin virallinen?

Tuota kyseistä lausuntoa on viime aikoina paljon lainattu mediassa eri muodoissa (välillä Baltian maiden itsenäistyminen jne./Viron itsenäistyminen jne.) ja se taitaa alunperin olla lausuttu tässä lehdistötilaisuudessa.

 

[Balthazar]

Ja edelleen aiheeseen liittyen, tässä Lapin yliopiston lainkäytön professorin tulikivenkatkuista Koivisto-kritiikkiä liittyen tässäkin ketjussa käsiteltävään asiaan ja muutamaan muuhunkin.

 

[Andy]

Olisiko Kekkosen pitänyt vuonna 1956 ilmaista selkeä tukensa Unkarin kapinallisille?

Kekkoselle Unkarin demokraattiseen yhteiskuntajärjestelmään pyrkimisen väkivaltainen tukahduttaminen merkitsi ennakkotapausta Neuvostoliiton doktriinista tarvittessa asevoimin puuttua etupiirinsä asioihin. Tämä vaikutti suuresti Kekkosen varovaisuuteen NL:n suhteen jatkossa. Eettisesti ajatellen vapauspyrkimyksen tukeminen imperialistista roistovaltiota vastaan olisi tietenkin ollut oikein, mutta Kekkosen pelkona oli, että Suomi kokee silloin Unkarin kohtalon

 

[Balthazar]

Myös Jyrki J.J. Kasvi otti tähän episodiin kantaa blogissaan. Itse en muistanut, että Koivisto esti suomalaistutkijoilta pääsyn myös KGB:n arkistoihin.

Itsepetos ei kuitenkaan selitä koko suomettumisen historiaa. Olisi mielenkiintoista tietää, miten neuvostojohto oli kietonut Suomen johdon niin perusteellisesti pauloihinsa. Pelkkä varovaisuus ei selitä kaikkea.

Historian kirjoittamiseen olisi ollut Jeltsinin valtakaudella mahdollisuus, kun Venäjä avasi KGB:n arkistot ulkomaisille tutkijoille. Mutta siinä missä esimerkiksi Saksa lähetti tutkijoita Moskovaan, Mauno Koivisto lähetti Venäjän johdolle kirjeen, jossa hän päinvastoin pyysi sulkemaan arkistot suomalaisilta tutkijoilta.

KGB:n arkiston tiedot olisivat ilmeisesti olleet liian kiusallisia monelle vielä elossa olleelle suomalaisvaikuttajalle. Olisi kuitenkin kiinnostavaa tietää, kuinka moni suomalainen poliitikko, yritysjohtaja ja toimittaja palveli Neuvostoliittoa aatteen palosta, kuinka moni koki sen ainoaksi vaihtoehdoksi, ja kuinka moni lankesi Neuvostoliiton matkoillaan KGB:n asettamaan ansaan ja joutui kiristetyksi? Enää tätä ei voi selvittää, sillä entinen KGB-agentti Vladimir Putin sulki arkistot heti valtaan päästyään.

 

[Törni]

Itse en muistanut, että Koivisto esti suomalaistutkijoilta pääsyn myös KGB:n arkistoihin.

Juuri tämä on Koiviston suurin virhe. En näe, että Koiviston, tai Suomen, osoittamalla sympatialla olisi ollut merkittävää vaikutusta Viron tapahtumiin. Sen sijaan Boris Jeltsinin tarjousten hylkääminen, ja ylipäätään Jeltsinin aikakaudella vallinneen avoimuuden hyödyntämättä jättäminen oli Koivistolta suuri virhe. Näin jälkikäteen ajatellen jopa historiallisesti ratkaiseva virhe.

Tietyt Suomen tekemät päätökset, jotka olisivat 90 –luvulla olleet läpihuutojuttuja, vaativat taas tänä päivänä vahvasti sen huomioon ottamista, että naapurissa asuu karhu. Historiallinen hetki hukattiin. Ja tämän hukkaamisen pääarkkitehti oli Mauno Koivisto.