Osingoista....

[jaska]

Talouselämän uutiskirjeestä...

Kapitalisti on osinkonsa ansainnut
[Pekka Seppänen 5.3.2004]


Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä kuittaa UPM-Kymmenestä 18 euron osingot. Tangomestari Eino Grön saa 75 euroa, puhtaana käteen.

Edellä olevat tiedot ovat peräisin laajalevikkisestä päivälehdestä. Tähän on osinkohysteria tullut. Osinkoja kommentoidaan siihen sävyyn, että mökin mummo luulee Hyssälän ja Grönin sekaantuneen rikolliseen toimintaan.

Hysteria alkoi, kun pääministeri Matti Vanhaselta kävi käsky, että kaikki osingot oli verolle pantava.

Tämän jälkeen yritykset ilmoittivat jokavuotiseen tapaan jakavansa osinkoja osakkeenomistajilleen.

Ja niin alkoi moralisointi. Jotkin yritykset jakavat osinkoja enemmän kuin viime vuonna! Jotkin yritykset jakavat osinkoja enemmän kuin yrityksen laskennallinen tulos on!

Tulilinjalla ovat erityisesti ne, jotka kahmivat runsaita osinkoja laajojen irtisanomisten jälkeen. Hätäisimmät yritysjohtajat ovat selitelleet, ettei näillä asioilla ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Tietysti niillä on.

Kustannuksia karsitaan juuri siksi, että osakkeenomistajallekin jäisi jotakin. Siitähän osakeyhtiöissä on kysymys.

Osakeyhtiön päätavoite ei ole voitto eikä jalo kilpa, vaan osingonmaksu. Osingot ovat ainoa tapa, jolla yrityksen omistajat kokonaisuutena saavat omistuksestaan hyötyä. Osakkeiden osto ja myynti on sen sijaan spekulatiivista nollasummapeliä, jossa rahaa vain siirtyy sijoittajalta toiselle.

Osakkeenomistajat ovat yrityksen sidosryhmistä se, joka joustaa eniten. Henkilökunta saa kuukausipalkkansa riippumatta liikevaihdon tai tuloksen kasvusta. Alihankkijoiden hinnat eivät ikinä heilahtele niin paljon kuin osingot.

Elisan osakkeenomistajat eivät ole kolmeen vuoteen saaneet senttiäkään osinkoa. Elisan työntekijöiden palkka on päinvastoin noussut jatkuvasti yleisten palkankorotusten tahdissa. Työpaikkansa säilyttäneet eivät ole ehdottaneet palkanalennuksia irtisanomisten estämiseksi.

Parin viikon takainen Helsingin Sanomien pääkirjoitus väittää monien muiden tapaan, että yritysten tänä keväänä maksamat osingot ovat pois investoinneista.

Mitkä ovat ne investoinnit, jotka jäävät osinkojen takia tekemättä? Todennäköisesti ne kaikkein harkitsemattomimmat, jotka on syytäkin jättää tekemättä.

Joutilas raha innostaa holtittomiin investointeihin ja yritysostoihin. Yrityksen johto uskoo tietävänsä osakkeenomistajien rahoille parempaa käyttöä kuin osakkeenomistajat itse.

Takavuosien niin sanotut kasvuyhtiöt ovat tästä hyvä esimerkki. Elisa ja Sonera jakoivat huipputuloksistaan vain murto-osan osinkoina. Rahat käytettiin sen sijaan yritysjohdon hyviksi harkitsemiin investointeihin muun muassa Saksassa. Elisa osti ongelmia, Sonera pelkkää ilmaa.

Näiden "investointien" jälkeen yhtiöillä ei sitten ollut varaa maksaa osinkoja entisenkään vertaa. Osinkokriitikot olivat varmaan tyytyväisiä.

Suomen osinkokuninkaaksi on nimetty Aatos Erkko, joka saa tänä keväänä Sanoma-WSOY:stä 43 miljoonan euron osingot. Varakuningas on Antti Herlin, jonka osingot Koneesta ovat 39 miljoonaa euroa.

Aatos Erkko on vaurastunut ennen kaikkea Helsingin Sanomien menestyksen ansiosta. Lehden pääkirjoitustoimituksen näkemysten vastaisesti Sanoma-WSOY jakaa jo kolmatta vuotta peräkkäin enemmän osinkoja kuin yhtiö on tehnyt tulosta.

Ylisuurista osingoista varoitti Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksessa maanantaina myös Sanoma-WSOY:n hallituksen puheenjohtajan veljenpoika Joonas Rauramo.

Mutta Aatos Erkko ja Jaakko Rauramo eivät vain usko. Kansallis-Osake-Pankin hallintoneuvoston entisenä puheenjohtajana Aatos Erkko tietänee nuorempaa polvea paremmin, että pankit antavat aina lainaa järkeviin investointeihin, kun ovat järjettömiinkin antaneet.

Luuleeko joku tosissaan, että Aatos Erkko ja Antti Herlin tärvelisivät isoisiensä perustamien yhtiöiden tulevaisuuden vain muutaman osinkomiljoonan tähden?

Tuskin niin luulee edes Antti Herlinin nuorempi veli Niklas Herlin, joka yhtyy osinkokriitikoihin Arvopaperi-lehden kolumnissaan. Hän hyökkää etenkin omistajasuku Ehrnrootheja vastaan. Herlinin mukaan nämä käyttäytyvät vastuuttomasti nostaessaan tappiollisesta Wärtsilästä reilut osingot. Herlin jättää varmaan tarkoituksella mainitsematta, että rahat tulevat aiempien vuosien voitoista ja osakkeiden myyntivoitoista.

Jotta hyökkäys ei jäisi puolitiehen, Herlin luonnehtii Wärtsilän pääomistajia henkilöiksi, "joilla on tapana pakkasella pissata housuunsa, jotta hetken olisi lämpimämpi olo". Huh.

Yleisönosastokirjoittajat, poliitikot ja ay-toimijat ehkä luulevat, että osinkoina nostetut rahat katoavat savuna ilmaan. Ikään kuin ne tuhoutuisivat, eivätkä ohjautuisi toisiin kohteisiin edistämään työllisyyttä ja investointeja.

Osinkokriitikot ovat oikeassa kun sanovat, että lypsävää lehmää ei kannata tappaa. He kuitenkin unohtavat, että lypsävää lehmää kannattaa lypsää.

Yritys, josta ei nosteta osinkoja, on kuin lehmä, jota ei lypsetä.

Lypsetty lehmä tuottaa enemmän maitoa. Maidonmuodostus on nopeimmillaan heti utareen tyhjentämisen jälkeen. Lypsykertojen lisääminen kahdesta kolmeen nostaa maitotuotosta noin 3,5 kiloa päivässä.

Näin kertoo Rehuraision tuore Rehumakasiini-lehti.

Rehuraision emoyhtiö Raisio jakaa sekin viime vuodelta osinkoja, vaikka konserni teki tappiollisen tuloksen. Raisiosta komeimmat osingot lypsävä Heikki Haaviston perhe tietänee, että lisätuotos edellyttää lisärehua, muuten lehmä laihtuu liikaa.

Kolumnin kirjoittaja uskoo, että syksyllä maksetaan vielä paljon lisää osinkoja.

On nää kauheita nää ahneet yritystenomistajat!
Ett silleen!!!!!!!!!

 

[Stig Helmer]

No on, ei kai nyt ihminen ole oikeutettu saamaan tuloa siitä, että hänen osittain omistamansa yritys tuottaa voittoa.

 

[Ilmari]

No on, ei kai nyt ihminen ole oikeutettu saamaan tuloa siitä, että hänen osittain omistamansa yritys tuottaa voittoa.

On täällä nähty sellaisiakin näkemyksiä että yritys perustetaan ensisijaisesti työntekijöiden työpaikkojen turvaamiseksi, ja vasta sitten kun tämä asia on varmuudella kunnossa voidaan mahdollisesti maksaa yrityksen perustajille ja omistajille joitain ropoja.

 

[Formulanomi]

On täällä nähty sellaisiakin näkemyksiä että yritys perustetaan ensisijaisesti työntekijöiden työpaikkojen turvaamiseksi, ja vasta sitten kun tämä asia on varmuudella kunnossa voidaan mahdollisesti maksaa yrityksen perustajille ja omistajille joitain ropoja.

...niin ja tämän lisäksi on keskusteltu ns. eettisestä johtamisesta. Jossa siis osakkeenomistajien edut ovat vain yksi osa isompaa kokonaisuutta.

 

[Archie]

Usein jopa työntekijöiden etu on myös osakkeenomistajien etu pitkällä aikavälillä. Tämä tuntuu monesti unohtuvan, kun tuloksia lasketaan kvartaaleittain. Tosin on yrityksiä, jotka ovat tämän tajunneet. Sattumalta ko. yritykset edustavat usein oman alansa huippua ja parasta menestystä.

 

[Archie]

Itse olen töissä törmännyt tilanteeseen, jossa työnantajapuoli on halunnut 'kurittaa' työntekijöitä - ei koulutusta, palkankorotuksia yms.. Työantajapuoli kyllä totesi, että kun firmalla alkaa mennä hyvin, niin sitten työntekijätkin huomidaan paremmin. Hyvä ajatus, mutta luulenpa, että monissa menestyvissä firmoissa on ensiksi ajateltu se, että työntekijöillä menee hyvin - ja sitä mukaa myös firmalla.

 

[JOC]

Mutta ovatko nämä asiat todellakin näin mustavalkoisia, näin päinvastaisia kuin kirjoituksista helposti ymmärtää. Mielestäni tämä henkii pitkälti sitä ay-liike vs. työnantaja -teatteria mistä julkisuudessa puhutaan, varsinkin tupo-kierroksen lähestyessä pikkuhiljaa.

 

[Archie]

Hyvinä aikoina vastakkainasettelua on selvästi vähemmän kuin huonoina. Silloin kun aletaan säästää tai saneerata, niin vastaikkainasettelu kummasti kasvaa. Sinällään ymmärrettävää, että molemmat osapuolet pyrkivät omalta kannalta parhaaseen vaihtoehtoon.

 

[Ilmari]

Usein jopa työntekijöiden etu on myös osakkeenomistajien etu pitkällä aikavälillä. Tämä tuntuu monesti unohtuvan, kun tuloksia lasketaan kvartaaleittain. Tosin on yrityksiä, jotka ovat tämän tajunneet. Sattumalta ko. yritykset edustavat usein oman alansa huippua ja parasta menestystä.

Tämä on se typerä teesi jota toistellaan. Johto ja omistajat haluavat muka ulosmitata hetkessä helvetillisesti rahaa ja kaikki pitkäjännitteisyys puuttuu. Jos johto reagoi jollain tavalla muutoksiin markkinoilla, se tulkitaan heti pitkäjännitteisyyden puutteeksi ja haluksi nostaa nopeasti voittoja.

Yrityksiä on varmasti moneen lähtöön, mutta väite siitä että tulosten julkaiseminen jollain aikavälillä olisi evidenssi siitä että johtamisesta puuttuu pitkäjännitteisyys, on melko huvittava. Miksi ihmeessä lyhytjännitteinen tempoileva kestävää kehitystä korville lyövä johtaminen voisi olla osakkeenomistajien etu?

 

[Formulanomi]

Tämä on se typerä teesi jota toistellaan. Johto ja omistajat haluavat muka ulosmitata hetkessä helvetillisesti rahaa ja kaikki pitkäjännitteisyys puuttuu. Jos johto reagoi jollain tavalla muutoksiin markkinoilla, se tulkitaan heti pitkäjännitteisyyden puutteeksi ja haluksi nostaa nopeasti voittoja.

Yrityksiä on varmasti moneen lähtöön, mutta väite siitä että tulosten julkaiseminen jollain aikavälillä olisi evidenssi siitä että johtamisesta puuttuu pitkäjännitteisyys, on melko huvittava. Miksi ihmeessä lyhytjännitteinen tempoileva kestävää kehitystä korville lyövä johtaminen voisi olla osakkeenomistajien etu?

Et ole ilmeisesti koskaan kuullut puhuttavan kvartaalitaloudesta ?

Siinähän kyse on juuri tuosta - osakkeenomistajien pikavoitoista.

 

[Archie]

Miksi ihmeessä lyhytjännitteinen tempoileva kestävää kehitystä korville lyövä johtaminen voisi olla osakkeenomistajien etu?

Varaapa Ilmari muutama minuutti aikaa lue oikein huolella ja ajatuksella tuo aiempi viestini. Jos se ei sittenkään auennut, niin voin vääntää sitä vaikka tikkukirjaimilla tavutuksen kera. Kyllä se siitä.

 

[elle]

Tuli tuosta Ilmarin kommentista mieleeni Turun Sanomissa viime kuun puolella ollut artikkeli kahden amerikkalaisen yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan on erittäinkin yleistä, että yritysjohto tekee päätöksiä, joissa vasta toissijaisena seikkana on firman pitkän tähtäimen hyvinvointi.

Hieman kotoisia kuvioita kauempana, mutta tässä pätkä:

”Duke Universityn ja University of Washingtonin tutkimuksessa todettiin, että monet yritysjohtajat joutuvat tekemään päätöksensä täysin tietoisena siitä, että pitkällä aikavälillä olisi tuloksellisempaa toimia toisin. Tutkimusta johtanut Duke Universityn professori Campbell R. Harvey kertoi olleensa todella yllättynyt siitä, kuinka avoimesti yritysjohtajat itse myönsivät päätöksentekonsa perustuvan usein enemmänkin meneillään olevan vuosineljänneksen tuloksia odottavien Wall Streetin analyytikkojen odotuksiin kuin yrityksen pitkäjänteiseen kehittämiseen”

Ja toinenkin:

”Tähdätessään analyytikoiden silmissä paremmilta näyttäviin neljännesvuosituloksiin yritykset muun muassa siirtävät tuotekehitysprojektien aloittamista, katkaisevat meneillään olevia lupaaviakin projekteja, jos ne eivät riittävän nopeasti taivu rahaksi muutettavissa oleviksi tuloksiksi, irtisanovat ammattiväkeä lyhyidenkin myynnin notkahdusten vuoksi tietäen hyvin että sama väki on löydettävä puolen vuoden kuluttua takaisin tuotannon ylläpitämiseksi ja siirtävät välttämättömiäkin investointeja pidemmälle tulevaisuuteen”

Sellasta.

 

[sooda]

Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Arto Ojala oli SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen kanssa radiokeskustelussa. Toimitusjohtaja Ojala vastasi toimittajan kysymykseen pienestä palkasta (Ojala vaati erittäin pieniä palkkoja palvelualoille) joka ei riitä asumiseen ja elämiseen seuraavasti:" Silloin täytyy käyttää hyväksi yhteiskunnan olemassa olevia tukipalveluja". Tähän on tultu. Osakkeenomistajat pumppaavat ennätyshyödyt yrityksistä, veronalennuksia vaaditaan. Kai kohta Ojala, Riski ja kumppanit vaativat verojen lisäksi palkat valtion maksettaviksi.

 

[Sam.S.Walken]

Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Arto Ojala oli SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen kanssa radiokeskustelussa. Toimitusjohtaja Ojala vastasi toimittajan kysymykseen pienestä palkasta (Ojala vaati erittäin pieniä palkkoja palvelualoille) joka ei riitä asumiseen ja elämiseen seuraavasti:" Silloin täytyy käyttää hyväksi yhteiskunnan olemassa olevia tukipalveluja". Tähän on tultu. Osakkeenomistajat pumppaavat ennätyshyödyt yrityksistä, veronalennuksia vaaditaan. Kai kohta Ojala, Riski ja kumppanit vaativat verojen lisäksi palkat valtion maksettaviksi.

Se olisikin hyvä idea. Kaikille sama palkka Ei ainakaan tarvitsisi enää kinastella väärin kohtelevista veroasteikoista.

 

[patriot]

Yritysverouudistukseen on tehty viimeiset tarkistukset ja esitys annettiin eduskunnalle tänään. Jatkossa yrityskaupoissa tehdyt voitot ovat verotonta tuloa. Myös 90000 euron osinkokaton tuomia ongelmia yritetään ratkaista ansiotulovähennystä vastaavalla yrittäjävähennyksellä. Näin pyritään poistamaan ongelmat joita 90000 euron katto aiheuttaa mm. pienille perheyrityksille. Kokoomus tuomitsi esityksen tuoreeltaan(Yllätys).

MTV3:

Jatkossa yrityskauppojen voittoja ei veroteta, mutta myöskään myyntitappioita ei voi enää vähentää verotuksesta.

Hallitus on yllättäen lisännyt yritysveropakettiin myyntivoittojen verotusta koskevan muutoksen. Jatkossa yrityskauppojen voitoista ei peritä veroa, mutta myöskään myyntitappioita ei voi enää vähentää verotuksesta. Yritykset on toivoneet uudistusta pitkään.

Hallitus antoi uudistusesityksensä tänään eduskunnalle, joka päättää lakimuutoksista. Marraskuussa sovittuja periaatelinjauksia ei ole muutettu. Osinkojen verovapaisiin osuuksiin on tehty joitakin tarkennuksia. Yrityksistä toiseen maksettavista osingoista ei yleensä peritä veroa. Poikkeuksena ovat listaamattomien yhtiöiden saamat osingot, mutta myös pankkien ja vakuutusyhtiöiden saamista osingoista osa menee verolle.

Uudistuksessa yritysten ja muiden yhteisöjen vero on putoamassa ensi vuoden alusta 29 prosentista 26 prosenttiin. Pääomavero laskee 1 prosenttiyksiköllä 28 prosenttiin.


Kokoomus tuomitsi päätökset tuoreeltaan
Kokoomus teilasi hallituksen yritysverouudistuksen tuoreeltaan eduskunnassa tänään. Kansanedustaja Kimmo Sasi sanoi, ettei selkeää verojärjestelmää ole koskaan sotkettu niin pahasti, kuin nyt ollaan tekemässä. Epävarmuus yrittäjien piirissä jatkuu ja investoinnit pysyvät jäissä, Sasi varoitteli.

Tilaisuus yritysveropaketin ruotimiseen tarjoutui, kun eduskunta keskusteli pankkivaltuuston vuosikertomuksesta. Varsinainen lähetekeskustelu verolaeista on ensi tiistaina. Kokoomuksen ryhmäjohtajan Ben Zyskowiczin mielestä hallituksen ehdottamilla muutoksilla ei edistetä työllisyyttä ja yrittäjyyttä, vaan pahimmassa tapauksessa verouudistus ohjaa suomalaista yrittämistä ulosliputuksiin.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.) uskoi päinvastoin, että yritysverouudistus edistää investointeja. Ala-Nissilä kiitteli, että yritysten verotusta kevennetään nyt todella merkittävästi, kun viime vaalikausilla sitä kiristettiin.

(MTV3-STT)