OT:t

Joni

Well-known member
Liittynyt
19.1.2004
Viestit
16904
Olisipa opiskelija. Vois keskellä viikkoa vetää kaljaa keskellä päivää.
Tosin itse nyt juonut tuota, se oli vaan näytillä Zervulle jota oli tarjottavissa. Nyt tiukkaa tietokantojenhallintaa tunnilla. Työt/opiskelut ennen huvia tottakai.
 

Red Evil

Well-known member
Liittynyt
21.12.2012
Viestit
210
Özel Tüketim Vergisi (II) Sayılı Liste Uygulama Genel Tebliği ile Başkanlığımızın yazısına istinaden ÖTV'siz iktisap/ithal edilerek tadilat/ek imalat yapmak suretiyle satışı yapılan taşıtlara ilişkin, (EK:9)"Tadilat/Ek İmalat Yazısı Alanlar İçin Bildirim Formu"nun, birer aylık dönemler itibariyle takip eden ayın 20 nci günü sonuna kadar "İnternet Vergi Dairesi" aracılığıyla Gelir İdaresi Başkanlığına gönderilmesi zorunluluğu getirilmiştir :nope:




Mäyrä on hämärien kesäöiden rauhallinen hiippailija. Sen kupera olemus, viirunaama, pienet korvat ja hännättömyys tekevät erehtymisen mahdottomaksi. Mitä mäyrä tienvarresta tai mäensyrjästä etsii? No, lieroja tietenkin.

Metsäpolku kiertelee kallioita ja välttelee soisia painanteita. Se johdattaa etelään viettävään rinteeseen, jossa kasvaa pähkinäpensaita. Maassa näkyy kielojen, vuokkojen ja kevätlinnunherneen lehtiä.
Sananjalkojen alla, pehmeässä maassa on pieni kuoppa, sen vieressä toinen ja vielä kolmaskin. Kuopat ovat 10–15 senttiä leveitä ja saman syvyisiä. Jokaisen kuopan pohjalla näkyy tummia ulostekikkaroita; tämä on mäyrän käymälä.
Käymälä ei ole pelkkä tarpeidentekopaikka vaan tärkeä merkki kaikille vieraille mäyrille: tässä kulkee meidän klaanimme raja. Kun mäyrä merkitsee aluettaan, se lisää ulosteisiin perärauhastensa eritteitä. Niiden muikea löyhkä kertoo tarkkanenäisille lajikumppaneille, onko kyseessä oman porukan jäsenen vai vieraan tuotos.
Mäyrän jälkiä on paljon. Viirunaamat kaivavat maasta lieroja, toukkia ja juuria ruuakseen. Metsäautotien pehmeään hiekkaan on jäänyt jalkojen painalluksia, joissa erottuvat polkuanturoiden sekä varpaiden ja kynsien jäljet. Mäyrä on kanta-astuja, jonka jäljet muistuttavat pieniä karhunjälkiä.

Mäyräklaanin linna
Mäyränpesä sijaitsee vain puolen kilometrin päässä käymälästä. Polku vie melko suoraan sitä kohti. Se on niin vahvaksi tallattu, että pesässä asustaa luultavasti melkoinen klaani. Samaa kertovat pesärinteen maakasat. Niitä on usean kulkuaukon edessä, ja ne ovat tuoreita. Suurperhe on laajentanut elintilaansa. Olisi mukava tietää, kuinka monta aikuista pesässä asustaa — näin hyvässä ympäristössä Etelä-Suomessa määrä voisi olla viisi tai kuusi aikuista. Joskus klaanissa on yli kymmenenkin aikuista mäyrää.
Pesässä saattaa olla käytäviä jopa satoja metrejä. Linnoituksessa on kulkuaukkoja pääsisäänkäynnin lisäksi ainakin kolme, mutta kasvillisuuden, kivenlohkareiden ja maan painanteiden kätköissä saattaa vielä olla useita lisäaukkoja. Luolaston reunimmaisen aukon läheltä löytyy vielä ketun jättämä uloste. Kettu ja supikoira asustavat usein alivuokralaisina mäyrien linnan syrjäkamareissa.
Mäyrät käyttävät samaa pesää useita vuosia, vuosikymmeniä ja joskus jopa vuosisatoja. Asukkaat vaihtuvat, mutta linna pysyy. Mäyrät kaivavat jatkuvasti uusia käytäviä ja jättävät vanhoja käyttämättä; näin asumus elää ajan mukana. Hylätytkin mäyränpesät löytävät nopeasti käyttäjänsä, sillä kunnollisista luolista on Suomessa ankara pula.
Käytävien yhteyteen mäyrät tekevät laajempia pesäkammioita, joiden pohjan ne vuoraavat kuivilla saniaisilla, sammalilla ja lehdillä. Nämä petiainekset ne vaihtavat aina keväisin uusiin. Klaanissa yleensä vain yksi naaras synnyttää poikasia. Poikaspesä on hieman muita asuinkammioita laajempi ja sijaitsee tavallisesti yläviistoon vievän käytävänhaaran perällä. :mad_old:
 
Ylös