Tää kiinnostais kyllä itteeki.Voiko hyvästä ystävyyssuhteesta jatkaa parisuhteeseen? Ja jos ei voi niin jatkuuko ystävyys hyvänä?
Mun eka tyttis on mun pojan kummitäti. Suhteet on asialliset, ja tuntuu jotenkin hoopolta edes ajatella, että olen joskus hänen kanssaan seukannut. Toki vettä on virrannut Vantaassa sen jälkeen(vuoden -86) jokunen ämpärillinen.
Niin joo, hänen aviomiehensä on mun paras kaveri.
Pakko myöntää mutta hieno tilanne :ahem:
Riippuu tilanteesta. Pitkän seurustelun jälkeen en välttämättä usko.
Olen ollut aiemmin sitä mieltä, että jos suhteen voi päivittää ystävyyssuhteeksi, niin kovin voimakkaita tunteita ei ole voinut olla pelissä.
Nykyään olen taipunut enemmäkin ajattelemaan tätä persoonakysymyksenä.
Omalta kohdaltani katsoen vastasin, ja siksi vastaus on ei.
Jos nainen pettää ja jättää, niin itseäni ei ainakaan voisi vähempää kiinnostaa tuollaisen henkilön ystävyys. Myrkystä pitää päästää irti, ennen kuin hukkuu siihen.