Poll: Harrastatko sijoittamista?

[Örfil]

Komp.
Tosin aina on syytä olla pieni puskuri, jos käy ns. albertit.

Eli ajaa kisassa ulos radalta pöpelikköön?

 

[PuoliPöhkö]

Turhaa on omaisuuden haaliminen. Elelee sen mukaan mitä tienaa. Jos rahat vanhuksena loppuu, niin narua kaulaan ja morjens.

Tuohon boldattuun kohtaan tässä järjestellään vaihtoehtoa.
Jos jään työttömäksi vaikka tänä vuonna, enkä ikinä työllisty, on näillä säästöillä vähän nihkeätä sinnitellä loppuikä.
Jos sama tapahtuisi 10 vuoden kuluttua, tilanne on toivottavasti paljon parempi suunnitelmallisen toiminnan ansiosta.

Koska en koe tarvitsevani mitään materiaa tai muutakaan pääomaa vievää hyvää/ihanaa/mahtavuutta/glamouria nykyistä enempää, ei mahdollisen ylijäämän taltiointi potentiaalisesti tuottaviin kohteisiin ole nykyisestä elämänlaadusta pois.
Se on sijoitus siihen hetkeen kun sitä pääomaa ei muuten olisi käytettävissä - ja sille olisi kuitenkin tarvetta.

Köysi on toki edullinen vaihtoehto, mutta ei itselleni kaikkein houkuttelevin.

 

[AJ]

Seiso korjattuna. Munat ja kuusi koria.
Vajaa kolmannes munista on toki tuolla Vietnamissa.

Oliskohan mun sitten kannattanut lukea enemmänkin kuin ei alkua, että tämä olisi tekstistä käynyt selville?

 

[PuoliPöhkö]

Oliskohan mun sitten kannattanut lukea enemmänkin kuin ei alkua, että tämä olisi tekstistä käynyt selville?

Lukeminen ei olisi auttanut mitään, koska tuossa käsiteltiin vain tuota yhtä kohdetta.
Sen verran on pakko myötäillä, että toki tuosta tekstistä helpostikin saa vankan kuvan munasta ja tasan yhdestä korista. Aivan perustellusti.
Siksi oli ihan paikallaan korjata.

 

[AJ]

Lukeminen ei olisi auttanut mitään, koska tuossa käsiteltiin vain tuota yhtä kohdetta.
Sen verran on pakko myötäillä, että toki tuosta tekstistä helpostikin saa vankan kuvan munasta ja tasan yhdestä korista. Aivan perustellusti.
Siksi oli ihan paikallaan korjata.

Joo, mutta se korjaus olis pitänyt osoittaa eri osoitteeseen.
Tai ainakin kertoa vaihtoehtoisia faktoja.

 

[jjv]

Syksyllä pääsee harrastamaan sijoittamista kokopäiväisesti, kun firma laittaa lapun luukulle. Jos parin viikon päästä siirtäis arvo-osuustilin Osuuspankista Nordnettiin, kun ei ole Osuuspankilla kampanjoita ollut sen vuodentakaisen jälkeen ja nyt ovat muutaman kuukauden näyttäneet mulle kurssitkin viivästettyinä.

 

[Fagerholm]

Tänään sijoitin pörssissä Tokmanniin sekä rahaston kautta Aasian kevittyville markkinoille. En ole aiemmin rahastosijoittamista kokeillut, mutta jos nimi on enne, niin miksipä en kehittyville markkinoile sijoittaisi? Kuka nyt hyvänen aika pieneneville markkinoille tahtoisi?
Aikamoista.
Ensi viikolla Tokmanni lienee velkasaneerauksessa ja tsunami pyyhkäissyt koko Aasian mereen.

 

[jjv]

Ensi viikolla Tokmanni lienee velkasaneerauksessa ja tsunami pyyhkäissyt koko Aasian mereen.

Talvivaara, Tiimari ja oliko joku kolmaskin firma jonka oot tuhonnu? Mä en sitä seurannu, menikö tuo Tiimari ihan yhtäkkiä konkkaan, laskiko sen osake sitä ennen ihan senttilukemiin?

 

[Fagerholm]

Talvivaara, Tiimari ja oliko joku kolmaskin firma jonka oot tuhonnu? Mä en sitä seurannu, menikö tuo Tiimari ihan yhtäkkiä konkkaan, laskiko sen osake sitä ennen ihan senttilukemiin?

Elcoteq.
En muista itseasiassa miten tiimarin kanssa operoitiin.
Kyllähän tästä touhuilusta plussalla kaikkineen ollaan, mutta ilman noita kolmea oltaisiin mukavasti mukavammin.
Mutta se on sellaista. Touhuilu.

 

[Albert Oil]

Viikonloppuna eräs henkilö kysyi minulta, notta tietänenkö mitään sijoittamisesta ja olisiko mulla jotain sijoitusvinkkejä.
Totesin hyvin tietäväisen näköisenä, että nyt kannattaa sijoittaa Vietnamiin.
Ko. henkilö näytti onkeenottavaiselta.
Jäämme seuraamaan saanko maineen talousguruna vai päälleni mätiä tomttoja.

 

[PuoliPöhkö]

Elcoteq.

Oli aivan ensimmäinen yritys, jonka osakkeita ostin pörssistä mistään mitään tietämättä.
Sattui aivan vahingossa hassuun saumaan, Elcoteq oli juuri julkaissut jonkun pörssitiedotteen, jonka seurauksena kurssi lähti huimaan nousuun juuri samalla hetkellä kun olin nysväämässä ostotoimeksiantoa tiezikalla.
Kun olin katsonut hinnan (esim. 14 euroa) ja laitoin ostotoimeksiannon esim. 14.05 euroon, hinta olikin siinä välissä kiipunut 15 euroon muutamassa kymmenessä sekunnissa. Nostin ostotoimksiannon 15 euroon, jona aikana kurssi olikin kiipunut 15,5 euroon. No, ei kun taas nostamaan toimeksiantoa. Prkl, pannaan suoraan 16 euroon, luulisi tarttuvan! Ja tarttuihan se. Omistin 100 kappaletta Elcoteqqia.

Myin kaikki pois seuraavana päivänä reilun 18 euron kappalehintaan. Juma! Yli 200 euron tili päivässä. Täähän on huikeeta hommaa.

Seuraavat kaupat eivät olleet yhtä onnekkaita.

 

[Lunssila]

Ne 200 oli suoraan Fagerholmilta pois. :thumbup:

 

[PuoliPöhkö]

Viikonloppuna eräs henkilö kysyi minulta, notta tietänenkö mitään sijoittamisesta ja olisiko mulla jotain sijoitusvinkkejä.
Totesin hyvin tietäväisen näköisenä, että nyt kannattaa sijoittaa Vietnamiin.
Ko. henkilö näytti onkeenottavaiselta.
Jäämme seuraamaan saanko maineen talousguruna vai päälleni mätiä tomttoja.

Opastamasi henkilön näkökulmasta saanet rutiköyhän maineen tässä aivan lähivuosien periodilla!

 

[Vesku]

Tuomiopäivä tulee.... milloin? Onhan se niinkin, että se ei pelaa, joka pelkää. Alkaakohan mulla pelko kohta voittamaan ahneuden?

Näkökulma: Kohtalokas cocktail – velkaa on hirvittävästi ja korot valmiina nousuun

Maailman velkataakka ja luottoriskit ovat nyt suuremmat kuin ennen finanssikriisiä ja korot nousussa. Siinä ovat seuraavan kriisin ainekset, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.

Edellisen finanssikriisin ensioireista on nyt kulunut jokseenkin kymmenen vuotta. Aikaa on jo kulunut pitempään kuin edellisten kriisien välillä, ja rauhallista jaksoa voi toki kestää vielä hyvänkin aikaa.

Mutta seuraavan finanssikriisin keskeiset ainekset ovat jo koossa.

Velkaa ja luottoriskejä velloo nyt maailman talous- ja rahoitusjärjestelmän eri osissa radikaalisti runsaammin kuin juuri ennen edellisen finanssikriisin alkamista. Samalla koko maailman korkoriski on paisunut suuremmaksi kuin kenties milloinkaan ennen.

Korot ovat ainakin toistaiseksi lakanneet laskemasta ja alkaneet pitkästä aikaa nousta.

Juuri tällaisista aineksista ovat syntyneet niin edellinen finanssikriisi kuin kaikki aiemmatkin velka- ja pankkikriisit.

Toki jokaisesta kriisistä löytyy paljon juuri siihen kriisiin liittyviä yksityiskohtaisia selityksiä, syitä ja syyllisiä, mutta kaikkia finanssikriisejä yhdistää sama kolmen keskeisen muuttujan kohtalokas yhdistelmä:

1) Velkaa on liikaa ja kasvava osa siitä on mahdollista maksaa vain yhä uudella ja yhä runsaammalla velalla. Tätä jatkuu niin kauan kuin korot laskevat ja halpaa ja helppoa velkarahaa on tarjolla yltäkylläisesti.

2) Ylivelkaisten velallisten lisäksi kasvava osa velkojista on itsekin yhä raskaammin ylivelkaisia. Tämäkin lisääntyy niin kauan kuin korot laskevat ja rahoitusolot kevenevät tai ainakin pysyvät höyhenen keveinä.

3) Velkaantuminen jatkuu, kunnes rahoitus- ja talousoloissa tapahtuu jokin ratkaiseva muutos, kuten korkojen nousu, joka järkyttää kiikkerän velkapyramidin pois tolaltaan. Kasvava määrä velkoja jää rästiin ja muuttuu luottotappioiksi, ja siitä alkaa uusi kriisi.

Suurin piirtein tätä klassista kaavaa ovat noudattaneet viime vuosikymmentenkin kriisit.

Sekin on toistunut nyt jo vuosikymmenten ajan melkoisen kaavamaisesti, että velkakuplat ovat ensin paisuneet liian suuriksi ja sittemmin poksahdelleet edes vähän pienemmiksi sen mukaan, ovatko maailman keskeiset keskuspankit painaneet rahapolitiikan kaasua vai jarrua.

Keskuspankit ovat pitäneet rahahanojaan apposen avoimina nyt jo kahdeksan vuotta yhtä soittoa. Seuraava suuri käänne lähestyy kuitenkin jo, sillä korkojen nousu näyttää jo alkaneen.

Velkamäärä kasvaa mutta hoitokyky heikkenee
Kymmenen vuotta sitten maailman valtioilla, rahoituslaitoksilla, yrityksillä ja kotitalouksilla oli yhteensä kontollaan erimuotoisia velkavastuita pyörein luvuin 140 meikäläistä biljoonaa eli 140 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria vastaava määrä.

Velkataakkaa oli saman verran kuin koko maailman kokonaistuotannolle kertyy arvoa kahden ja puolen vuoden puurtamisella. Näin ollen maailman velkaisuuden suhdeluku oli 250 prosenttia (velan määrä suhteessa yhden vuoden bruttokansantuotteen arvoon).

Vuosien 2007 ja 2008 vastoinkäymisissä kävi ilmi, että velkaa oli liikaa. Siitä syttyi 1930-luvun lamavuosien jälkeen rajuin finanssikriisi. Se oli silti vasta lämmittelyä.

Viime vuoden lopussa maailman velkamäärä oli mittaustavasta ja mittaajasta riippuen arviolta 220 000 miljardia tai jopa 300 000 miljardia dollaria. Tällaisilla luvuilla velkaisuuden suhdeluku oli ainakin 325 prosenttia mutta se saattoi yhtä hyvin jo lähennellä 400:aa prosenttia koko maailman yhden vuoden bkt:n arvosta.

Velkaluvut ja arviot velkataakan kasvusta perustuvat Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n, Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, talousjärjestö OECD:n kokoamiin tilastoihin sekä McKinsey Global Instituten ja Institute of International Finance IIF:n laatimiin tutkimusraportteihin.

Velkaa näyttää kertyneen yli puolitoista kertaa tai jopa yli kaksi kertaa runsaammin kuin viime kriisissä.

Tämä on todennäköisesti kehno enne varsinkin siksi, että velkataakka ei ole kasvanut vain absoluuttisesti vaan myös suhteellisesti. Suhdelukujen paisuminen kertoo, että velkamäärä on kasvanut enemmän kuin velkojen maksamiseen ja muuhun hoitamiseen käytettävissä olevat tulot. Näin velanhoitokyky heikkenee, kun hoidettava velkataakka kasvaa nopeammin kuin talous.

Tuskin tarvitsee olla erityisen synkkä tuomiopäivän profeetta aavistellakseen, että seuraava finanssikriisi saattaa olla taas edeltäjäänsä räyhäkämpi. Se selvinnee, kunhan velkaantuminen vielä jatkuu, ja kunhan korot aikansa kohoavat.

Julkinen velka kasvaa ja yksityinen kutistuu
Maailman suurimmat keskuspankit, kuten Yhdysvaltain Fed, euroalueen EKP, Japanin BoJ ja Kiinan PBoC ovat kahdeksan viime vuoden ajan vuoron perään keksineet uusia kokeellisiakin keinoja ja rahapoliittisia voimatoimia, joilla saada velkavetoinen kasvu viime kriisin jäljiltä taas kunnolla vauhtiin.

Ne ovat painaneet korkonsa läntisessä maailmassa nollaan prosenttiin ja sitäkin alemmas. Kiinakin on laskenut omat korkonsa poikkeuksellisen mataliksi.

Lisäksi ne ovat ruiskuttaneet uunituoretta rahaa tuhansien miljardien dollareiden, eurojen, jenien ja juanien arvosta suoraan finanssijärjestelmän raharattaisiin esimerkiksi velkakirjaostojen ja ilmaisen keskuspankkirahoituksen keinoin.

Velkarahaa onkin ollut yltäkylläisesti tarjolla ja se on lisäksi ollut ilmaista tai miinuskoroilla sananmukaisesti halvempaa kuin ilmaista.

Tätä tilaisuutta ovat käyttäneet hyväkseen erityisesti rikkaan maailman ja Kiinan valtiot ja muu julkinen talous. Ne ovat voineet huoleti ylläpitää ja kasvattaakin budjettiensa alijäämiä, kun tarjolla on ollut käytännössä rajattomasti uutta velkarahaa ilmaiseksi.

Samaan aikaan yksityisen talouden velkaantuminen näyttää pysähtyneen tai jopa keventyneen, kun varsinkin finanssitoimialan oma velkataakka on supistunut. Kotitaloudetkin ovat hieman vähentäneet velkaisuuttaan ja yritykset ovat malttaneet pitää velkarahoituksensa suunnilleen ennallaan.

Maailman viime vuosien railakas velkaantuminen onkin seurausta siitä, että julkinen talous on kautta maailman velkaantunut sitä raskaammin mitä enemmän yksityinen talous on keventänyt omaa velkataakkaansa.

Näin on käynyt, kun valtiot ovat eri tavoin ottaneet vastatakseen yksityisiä velkoja ja lisäksi vastanneet talouskriisiin sallimalla budjettiensa painua alijäämäisiksi.

Keskuspankit ja valtiot onnistuivat rauhoittamaan finanssikriisin talousvaikutukset pelkäksi ”suureksi taantumaksi”. Niiden onnistui estää taantuman repeäminen maailmanlamaksi.

Samalla ne estivät siihen mennessä suurinta velkakuplaa tyhjenemästä, ja saivat kriisitoimiensa sivutuotteena aikaan entistäkin suuremman kuplan.


Keskuspankkien kauhun tasapainoilua
Velkataakan käytännössä mahdottomat mittasuhteet lienevät keskeinen syy, miksi EKP ja muut maailman keskuspankit näkevät paljon vaivaa inflaation kiihdyttämiseksi. Jos ne saisivat inflaation hivutettua pitkäksi aikaa korkotasoa korkeammalle, saisivat kaikki maailman ylivelkaiset valtion ja muutkin velkaiset helpotusta velkojensa hoitamiseen.

Sama velkataakan massiivisuus, rahoitusjärjestelmän haavoittuvuus ja finanssiriskien käsittämätön mittakaava pakottavat keskuspankkeja käymään tuttua kauhun tasapainoiluaan tavallistakin varovaisemmin.

Keskuspankkiireilla on edessään aivan samat vanhat peruspulmat kuin niin monta kertaa aiemmin:

Pitääkö korot ja rahapolitiikan muut säätöruuvit löysällä, vaikka samalla kasvaa riski, että ne ovat liian kauan liian löysällä – ja paisuttavat massiivista velkakuplaa aina vain suuremmaksi ja vaarallisemmaksi?

Vai olisiko sittenkin jo aika nostaa korkoja ja kiristää raharuuveja, vaikka samalla kasvaa riski, että kupla onkin jo liian suuri ja poksahtaa pienimmästäkin kiristyksestä uudeksi kriisiksi?

Yhdysvaltain Fed on jo aloittanut omien rahahanojensa kiristykset, mutta etenkin euroalueen EKP ja Japanin BoJ jatkavat vielä hanat apposen auki kevennysohjelmiaan.

Fed on maailmanlaajuisesti tärkein ja vaikutusvaltaisin keskuspankki, joten sen toimilla on suurin vaikutus finanssimarkkinoiden herkkään mielialaan. Siksi ei ole suuren suuri yllätys, että korot ovat viime kuukausina lakanneet laskemasta ja ennemmin tapailleet uutta suuntaa, joka on ylös.

EKP:n rahapolitiikasta päättävä neuvosto pitää seuraavan kokouksensa tämän viikon torstaina. Se tuskin tohtii vielä nostaa korkoja tai muutoin kiristää rahapolitiikkaa.

Sen sijaan Fed todennäköisesti nostaa omia korkojaan, kun sen kuvernöörit ovat seuraavan kerran koolla ensi viikolla. Se on pieni askel kohti seuraavaa finanssikriisiä.

Jan Hurri

 

[Antsa Rieppo]

Köydellä tuostakin selviää.:ahem:

 

[kouvotsvoni]

Tuomiopäivä tulee.... milloin? Onhan se niinkin, että se ei pelaa, joka pelkää. Alkaakohan mulla pelko kohta voittamaan ahneuden?

Onko noissa ikinään mukana silleensä tai tälleensä laskeskeltu nettovarallisuutta? Velka on aina velkaa on velkaa ja velkaa ja velkaa.

Tuntuu joskus, että noissa kauhuskenaarioissa velat pysyvät maailman tappiin ja kaikki niitten vakuutena oleva omaisuus menettää vääjäämättä arvonsa tyystin.

 

[Örfil]

Ei ole tuloja, ei ole kyllä velkaakaan ja kiinteä omaisuus mahtuu kahteen selkäreppuun.

Tulkoot vaikka maailmanloppu, olen valmis.

 

[Vesku]

Onko noissa ikinään mukana silleensä tai tälleensä laskeskeltu nettovarallisuutta? Velka on aina velkaa on velkaa ja velkaa ja velkaa.

Tuntuu joskus, että noissa kauhuskenaarioissa velat pysyvät maailman tappiin ja kaikki niitten vakuutena oleva omaisuus menettää vääjäämättä arvonsa tyystin.

Eikös ne velat jotenkin kierrä ympyrää / spiraalia ja kertaudu jopa 10-kertaisiksi kuin mitä alkuperäinen reaaliarvo on?
Velkavipua käytetään reilusti monella tasolla, limittäin, ketjutetaan yms.
Joku tämmöisen rakennekuvion kaatuminen taisi olla 10 v sitten syynä silloiseen kriisiin.
Tuollakin oli 2-kohdassa, että velkojat ovat itsekin yhä velkaisempia.

Tuossa on verrattu velkamääriä tuotannon arvoon, ei pysyvään "arvoon". Ja mitä se sitten se "arvo" onkaan eri taloustilanteissa.

 

[jjv]

Pariin kertaan lähikuukausina lisäillyt Oriolaa siinäkin toivossa josko joskus apteekkikilpailu vapautuisi. Nyt napsahtikin mieluisa uutinen. Keski-Euroopassa on melko viljalti Dm-kauppoja joissa itekin oon muutaman kerran käynyt. Niissäkään ei taideta myydä lääkkeitä, mut helkutisti tilpehööriä on silti ja ovat usein Lidlin kokoluokan kauppojen vieressä. Olenkin ihmetellyt ettei Suomessa oo tollasia näkynyt. No apteekitkin toki myy joitain tuollaisia hygieniatuotteita sun muita. Ja mahdollisen kilpailun vapauttamisen kannalta olis hyvä etumatka, kun myymäläverkosto olisi jo pystyssä.

Oriola-KD ja Kesko perustavat koko Suomen kattavan terveys-, kauneus- ja hyvinvointimyymälöiden ketjun

Oriola-KD ja Kesko perustavat koko Suomen kattavan terveys-, kauneus- ja
hyvinvointimyymälöiden ketjun

Suomalaiset pörssiyhtiöt Oriola-KD Oyj ja Kesko Oyj lähtevät rakentamaan Suomeen
aivan uudenlaista kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kauppaketjua. Yhtiöt ovat
allekirjoittaneet sopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta. Tavoitteena on
ensivaiheessa rakentaa 100 myymälän ketju ja verkkokauppa. Sen myötä Suomeen
syntyy arviolta 1 000 uutta työpaikkaa. Ensimmäiset myymälät ja verkkokauppa
avataan syksyllä 2017. Toimintaa suunnitellaan laajennettavan lääkemyyntiin,
mikäli lainsäädäntö muuttuu.

Kumpikin sopimusosapuoli omistaa uudesta perustettavasta yhtiöstä 50 prosenttia.
Oriola-KD ja Kesko tulevat alkuvaiheessa investoimaan uuteen perustettavaan
yhtiöön yhteensä noin 25 miljoonaa euroa. Ensimmäiset kokonaisvaltaisen
hyvinvoinnin myymälät ja verkkokauppa avataan syksyllä 2017. Tämän vuoden aikana
tavoitteena on avata yhteensä 15 myymälää. Tavoitteena on ensivaiheessa rakentaa
100 myymälän ketju.

Yhteisyrityksen perustaminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Asian
käsittely saataneen päätökseen viimeistään vuoden 2017 kolmannella
vuosineljänneksellä.

"Oriola-KD:n ja Keskon vahvuudet ja ammattitaito voidaan hienolla tavalla
hyödyntää yhteisyrityksessä. Keskolla on vankka kokemus päivittäistavarakaupasta
sekä vahva K-kuluttajabrändi. Oriola-KD:lla on vahva asiantuntemus ja kokemus
laadukkaiden hyvinvointi- ja terveystuotteiden sekä lääkkeiden kaupasta.
Lähdemme yhdessä toisen vastuullisen suomalaisen pörssiyhtiön kanssa rakentamaan
johtavaa terveys-, kauneus- ja hyvinvointialan kauppaa, johon suomalaiset
luottavat ja jossa on kiva käydä. Yhteisyritys laajentaa toimintaansa lääkkeiden
kauppaan lainsäädännön niin salliessa, lääketurvallisuudesta tinkimättä ja
palvelua ja asiantuntemusta korostaen. Uuden ketjun myötä Suomeen syntyy
arviolta 1 000 uutta työpaikkaa", sanoo Oriola-KD:n toimitusjohtaja Eero
Hautaniemi.

 

[Vesku]

Toinenkin tärppi taitaa pitää!

Neo Industrial Oyj (NEO)
10.49€ +13.90%
Kurssikehitys
Vuoden alusta +116.29%
1v. muutos +528.14%
2v. muutos +305.02%
3v. muutos +1420.29%

Totuus: En myynyt, kun ei mitään välillä olisi saanut.
No, ei reilulla parilla sadalla kappaleella nytkään isosti juhlita. Aatamin aikainen hankinta. MTK:n "pakko-osto" joskus 25v sitten. Firman nimi vaihtunut pari kertaa ja toimiala yms. Taisi olla 55 markkaa kappale, niin just ja just hankintahinta. :thumbfh: