2009 Olin ihan todellinen uuvatti ja lupauduin lähtemään hiihtolomamatkalle Zakopaneen bussilla. Kelatkaa nyt, vittu bussilla. Sen reissun jälkeen päätin, että ei, ei enää koskaan.
Vajaata kahta vuotta myöhemmin nätti naaras, statukseltaan heavily friendzoned räpsytti silmäripsiään, että lähdetäänkös kuule tuonne Slovakiaan bussilla. Pyryfoi oli, että no mikäs siinä, eihän se viimeksikään niin raskasta ollut.
Eipä.
Reissu päätettiin startata jo torstaina Suomen puolelta ottamalla tukevat turvat ja siinä onnistuttiin. Siitä oli sitten paljon voittoisampi olo aamulla kammeta itsensä yli krapulasta parilla tasoittavalla ja siirtyä bussiasemalle tutustumaan ja kummastelemaan, että mimmoisias karvanaamoja sitä tällä kertaa on bussikavereina. Olihan niitä.
Reittimatka oli sellainen, että bussilla Helsinkiin, lautalla yli ja sieldä bussilla Varsovaan jossa yöpyminen hotellissa ja siitä yhtä soittoa sitten Slovakiaan, kaupunkiin X jonka nimeä en vielä tänäkään päivänä tiedä.
Lauttamatkan ja sitä seuraavat tunnit allekirjoittanut vielä muistaa, mutta sen jälkeen on tiedossa vain joitakin hyvin katkonaisia ja hajanaisia pätkiä. Varsovassa oli Hard Rock Cafe, sen muistan. Siellä oli melko kallista eikä kovin hyvää. Paluumatkalla koitettiin poikain kanssa muistella millainenka se Puolan hotelli oli. Kukaan ei muistanut.
Aamulla hotellilta lähtiessä huonetoveri huomautti, että minua on tussattu korvaan. Kiitin ja pyyhin pois. Siitä kiitin vasta myöhemmin, että ei huomauttanut minulle tussatun myös hakarisi kaulaan. Tavallaan hauskaa huristella Puolan läpi hakaristisymbolein varustettuna. Varsovasta irtauduttaessa ainoa oikea vaihtoehto oli jatkaa tinttaamista. "Sä olit niin kännissä, että olin kateellinen" on kuvaavin kommentti sille bussimatkalle. Ja sellaisen myös jälkikäteen sain. Heräsin perillä Slovakiasta bussin lattialla kummastelemaan mitä minun munissani on. Siellä oli pää. Ihmisen. Miehen. Yhä kiinni ruumiissaan ja elossa. Meillä oli vaatteet päällä. Olemme heteroita molemmat. Vain nukuimme.
Slovakiassa ensimäinen ilta on vähän hämärän peitossa joten siitä ei sen enempää. Kun taas ensimäinen aamu oli hieno homma. Ei ollut darraa ja lähdimme paikalliseen vesipuistoon pulikoimaan. Matkalla sinne tuli erittäin, erittäin iloinen puhelu, mutta ei siitä tämän enempää. Juhlistin puhelua kolmen euron kuoharilla josta jaksoin juoda puolet. Kylpylässä oli ihan uskomattoman kauniita naisia. Voi herranjestas sentään.
Tiistaiaamuna suututin huonetoverini sanomalla, että en lähde rinteeseen. Jäin hotellihuoneeseen tärisemään. Oli todella paha olla. Tärisin ja saatoin vähän itkeä. Lopulta uskaltauduin ulkomaailmaan ja tutustuin kolmeen suomalaiseen levyjukkaan. Mukavia ja hienoja miehiä jotka tutustuttivat paikallisiin mestoihin. Hienoa oli myös kuunnella kun tohkeissaan kertoivat kenen kaikkien kanssa olivat soittaneet. "Föddi föddi ja möddi möddi oli sillon kato kans" "jaa jaa, sehän kiva". Poltettiin vesipiippua. Siinä oli pelkkää maustetupakkaa. Sittenpä taidettiin vetää pienet kännit ja loppuilta on vähän hämärämpää. Uskoakseni söin jotain hyvää.
Keskiviikkona menin rinteeseen. Tärisin ja teki mieli itkeä. Kävelin alas sen vitun mäen ja vielä väärälle puolelle vuorta. Maksoin puolalaiselle kympin että vei minut rinnebaariin. Join puolenkymmentä shottia ja kaljaa ennen kun kello tuli iltapäivään ja bussi haki helvettihin sieltä. Ps. Myydään hyvä lumilauta + varusteet. Mäen jälkeen kuuntelin vittuilua ja join. Yökerhossa oli kalsaribileet ja voi jeesus kun meillä oli niin hauskaa. "Heh, heh, kato tolla on kalsarit!"
Torstaina sitten koitti päivä jota olimme odottaneet, pääsimme vaihteeksi bussiin! Menimme Unkariin shoppailemaan. Istuin sen aikaa baarissa kun muut shoppailivat. No shoppailin minäkin vähän. Tuliaisen ja lakanan illan toogabileisiin joista olin luonnollisesti erittäin innoissani. Piti viedä myös kaverille lakana. Rahat eivät ihan riittäneet joten vein pöytäliinan.
Toogabileissä aikomuksenani oli ottaa vain pari kaljaa mutta tilanne riistäytyi totaalisesti käsistä hetkenä jona tajusin joutuneeni helvettiin. Baarissa oli vain suomalaisia asiakkaita, stereoista räjähti ilmoille ukkometso ja koko baari ryhtyi laulamaan. Niillä sanoilla, niillä tunnelmilla Pyryfoi tilasi pöytään neljä vodkaa ja pimensi vinttinsä. Sitten onkin vähän hämärämpää. Muistan tanssineeni naisen kanssa. Nainen veti nopeaa ja minä hidasta biisiä. En ole aivan varma kumpi meistä oli väärässä.
Perjantaina herätin naapurihuoneen kaverit tietoisina siitä, että eivät aivan varmasti ole lähteneet laskemaan kuten suunnittelivat. Eivätkä olleetkaan. Siispä otin kaverit mukaan ja lähdimme ryyppäämään. Tirishpub niminen paikka oli meidän mesta. Vessassa kustiin sankkoon ja kommunikaatiokyvytön narkkari tuli pyytämään apua jointin käärimisessä. Hieno paikka. Parissa tunnissa siinä ravintolassa tilanne oli se, että kymmenen suomalaista oli juonut baarin tyhjäksi. Hienoa toimintaa.
Sitten leikittiin rikasta ja köyhää ja käytiin ostamassa uusi rannekello. Paluumatkalla hankinnastani intoituneena muuan ihmisperse osti myös itselleen kellon ja valuuttasekoilujen seurauksena osti 6 kertaa kalliimman kuin olisi halunnut. Sama taistelija myös jäi paluulaivasta kun oli riittävän päissään.
Illasta menimme Minisrty of fun nimiseen paikkaan joka on kuulemma Slovakian ainoa oikea yökerho. Iso kun mikä ja paikalliseen hintatasoon nähden myös kallis. Sisäänpääsy oli 5€ ja VIP-sisäänpääsy 10€. Vipithän me ostettiin, köyhät kyykkyyn ja sitä rataa. Paikalliset eivät kuulemma osta vippejä paitsi jos ovat ihan perkeleen rikkaita. Ministryssä oli vähän sitten hämärämpää. Jotain kaveria siellä kannettiin tanssilattialta ja jotain kaveria siellä vedettiin järjestysmiesten toimesta turpaan.
Paluumatkalla kaveri otti juoksutaksin kun sanoin, että tää teki sitten 1,5€ mieheen. Maksoin mukisematta molempian osuuden.
Launataina heräsin bussista. Aamu oli siis vähän hämärää. Huonekaveri oli kuulemma pakannut kamat ja raahannut bussiin. Esimerkillistä toimintaa.
Sunnuntaina heräsin bussista. Vitutti ahdisti ja teki mieli tappaa kaikki.
Sunnutai-iltana kello 10 tampereen bussiasemalla päätin, että nyt vittu oikeesti. Ei enää ikinä koskaan.
Vajaata kahta vuotta myöhemmin nätti naaras, statukseltaan heavily friendzoned räpsytti silmäripsiään, että lähdetäänkös kuule tuonne Slovakiaan bussilla. Pyryfoi oli, että no mikäs siinä, eihän se viimeksikään niin raskasta ollut.
Eipä.
Reissu päätettiin startata jo torstaina Suomen puolelta ottamalla tukevat turvat ja siinä onnistuttiin. Siitä oli sitten paljon voittoisampi olo aamulla kammeta itsensä yli krapulasta parilla tasoittavalla ja siirtyä bussiasemalle tutustumaan ja kummastelemaan, että mimmoisias karvanaamoja sitä tällä kertaa on bussikavereina. Olihan niitä.
Reittimatka oli sellainen, että bussilla Helsinkiin, lautalla yli ja sieldä bussilla Varsovaan jossa yöpyminen hotellissa ja siitä yhtä soittoa sitten Slovakiaan, kaupunkiin X jonka nimeä en vielä tänäkään päivänä tiedä.
Lauttamatkan ja sitä seuraavat tunnit allekirjoittanut vielä muistaa, mutta sen jälkeen on tiedossa vain joitakin hyvin katkonaisia ja hajanaisia pätkiä. Varsovassa oli Hard Rock Cafe, sen muistan. Siellä oli melko kallista eikä kovin hyvää. Paluumatkalla koitettiin poikain kanssa muistella millainenka se Puolan hotelli oli. Kukaan ei muistanut.
Aamulla hotellilta lähtiessä huonetoveri huomautti, että minua on tussattu korvaan. Kiitin ja pyyhin pois. Siitä kiitin vasta myöhemmin, että ei huomauttanut minulle tussatun myös hakarisi kaulaan. Tavallaan hauskaa huristella Puolan läpi hakaristisymbolein varustettuna. Varsovasta irtauduttaessa ainoa oikea vaihtoehto oli jatkaa tinttaamista. "Sä olit niin kännissä, että olin kateellinen" on kuvaavin kommentti sille bussimatkalle. Ja sellaisen myös jälkikäteen sain. Heräsin perillä Slovakiasta bussin lattialla kummastelemaan mitä minun munissani on. Siellä oli pää. Ihmisen. Miehen. Yhä kiinni ruumiissaan ja elossa. Meillä oli vaatteet päällä. Olemme heteroita molemmat. Vain nukuimme.
Slovakiassa ensimäinen ilta on vähän hämärän peitossa joten siitä ei sen enempää. Kun taas ensimäinen aamu oli hieno homma. Ei ollut darraa ja lähdimme paikalliseen vesipuistoon pulikoimaan. Matkalla sinne tuli erittäin, erittäin iloinen puhelu, mutta ei siitä tämän enempää. Juhlistin puhelua kolmen euron kuoharilla josta jaksoin juoda puolet. Kylpylässä oli ihan uskomattoman kauniita naisia. Voi herranjestas sentään.
Tiistaiaamuna suututin huonetoverini sanomalla, että en lähde rinteeseen. Jäin hotellihuoneeseen tärisemään. Oli todella paha olla. Tärisin ja saatoin vähän itkeä. Lopulta uskaltauduin ulkomaailmaan ja tutustuin kolmeen suomalaiseen levyjukkaan. Mukavia ja hienoja miehiä jotka tutustuttivat paikallisiin mestoihin. Hienoa oli myös kuunnella kun tohkeissaan kertoivat kenen kaikkien kanssa olivat soittaneet. "Föddi föddi ja möddi möddi oli sillon kato kans" "jaa jaa, sehän kiva". Poltettiin vesipiippua. Siinä oli pelkkää maustetupakkaa. Sittenpä taidettiin vetää pienet kännit ja loppuilta on vähän hämärämpää. Uskoakseni söin jotain hyvää.
Keskiviikkona menin rinteeseen. Tärisin ja teki mieli itkeä. Kävelin alas sen vitun mäen ja vielä väärälle puolelle vuorta. Maksoin puolalaiselle kympin että vei minut rinnebaariin. Join puolenkymmentä shottia ja kaljaa ennen kun kello tuli iltapäivään ja bussi haki helvettihin sieltä. Ps. Myydään hyvä lumilauta + varusteet. Mäen jälkeen kuuntelin vittuilua ja join. Yökerhossa oli kalsaribileet ja voi jeesus kun meillä oli niin hauskaa. "Heh, heh, kato tolla on kalsarit!"
Torstaina sitten koitti päivä jota olimme odottaneet, pääsimme vaihteeksi bussiin! Menimme Unkariin shoppailemaan. Istuin sen aikaa baarissa kun muut shoppailivat. No shoppailin minäkin vähän. Tuliaisen ja lakanan illan toogabileisiin joista olin luonnollisesti erittäin innoissani. Piti viedä myös kaverille lakana. Rahat eivät ihan riittäneet joten vein pöytäliinan.
Toogabileissä aikomuksenani oli ottaa vain pari kaljaa mutta tilanne riistäytyi totaalisesti käsistä hetkenä jona tajusin joutuneeni helvettiin. Baarissa oli vain suomalaisia asiakkaita, stereoista räjähti ilmoille ukkometso ja koko baari ryhtyi laulamaan. Niillä sanoilla, niillä tunnelmilla Pyryfoi tilasi pöytään neljä vodkaa ja pimensi vinttinsä. Sitten onkin vähän hämärämpää. Muistan tanssineeni naisen kanssa. Nainen veti nopeaa ja minä hidasta biisiä. En ole aivan varma kumpi meistä oli väärässä.
Perjantaina herätin naapurihuoneen kaverit tietoisina siitä, että eivät aivan varmasti ole lähteneet laskemaan kuten suunnittelivat. Eivätkä olleetkaan. Siispä otin kaverit mukaan ja lähdimme ryyppäämään. Tirishpub niminen paikka oli meidän mesta. Vessassa kustiin sankkoon ja kommunikaatiokyvytön narkkari tuli pyytämään apua jointin käärimisessä. Hieno paikka. Parissa tunnissa siinä ravintolassa tilanne oli se, että kymmenen suomalaista oli juonut baarin tyhjäksi. Hienoa toimintaa.
Sitten leikittiin rikasta ja köyhää ja käytiin ostamassa uusi rannekello. Paluumatkalla hankinnastani intoituneena muuan ihmisperse osti myös itselleen kellon ja valuuttasekoilujen seurauksena osti 6 kertaa kalliimman kuin olisi halunnut. Sama taistelija myös jäi paluulaivasta kun oli riittävän päissään.
Illasta menimme Minisrty of fun nimiseen paikkaan joka on kuulemma Slovakian ainoa oikea yökerho. Iso kun mikä ja paikalliseen hintatasoon nähden myös kallis. Sisäänpääsy oli 5€ ja VIP-sisäänpääsy 10€. Vipithän me ostettiin, köyhät kyykkyyn ja sitä rataa. Paikalliset eivät kuulemma osta vippejä paitsi jos ovat ihan perkeleen rikkaita. Ministryssä oli vähän sitten hämärämpää. Jotain kaveria siellä kannettiin tanssilattialta ja jotain kaveria siellä vedettiin järjestysmiesten toimesta turpaan.
Paluumatkalla kaveri otti juoksutaksin kun sanoin, että tää teki sitten 1,5€ mieheen. Maksoin mukisematta molempian osuuden.
Launataina heräsin bussista. Aamu oli siis vähän hämärää. Huonekaveri oli kuulemma pakannut kamat ja raahannut bussiin. Esimerkillistä toimintaa.
Sunnuntaina heräsin bussista. Vitutti ahdisti ja teki mieli tappaa kaikki.
Sunnutai-iltana kello 10 tampereen bussiasemalla päätin, että nyt vittu oikeesti. Ei enää ikinä koskaan.
