Rallin B-ryhmä jutustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mjk
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mielestäni Salonen kärsii vähän samasta asiasta arvostuksen suhteen kuin muutamaa vuotta myöhemmin tuplamestaruuteen ajanut Biasion. Mestaruus sarjan ylivoimaisesti parhaalla autolla ilman oikeastaan minkäänlaista vastusta.

Loeb ei vastaavasta ole arvostuksen puutetta kärsinyt.


[/QUOTE] toinen seikka tietysti se, että b-ryhmän loppumise ja Peugeotin vetäytymisen jälkeen meni (joutui?) alitehoiselle Mazdalle. Eli se aika todellisessa huipputallissa, jossa oli realistiset mahdollisuudet ajaa voitoista ja mestaruudesta jäi lopulta melko lyhyeksi.[/QUOTE]

Kyllähän Salosen suoritukset olivat mestarillisia ja lumella varsinkin sarjan paras, uskallan väittää. Uraa leimaa se, että MM-tasolla tosiaan ajoi altavastaajakalustolla lähes koko uran: Datsun/Nissan, Mazda ja Mitsubishi. Salonen ei myöskään mieluusti ottanut turhia riskejä, joten sekin vaikuttaa arvostukseen.

Se mikä tuon sukupolven ajajia leimaa, on se, että yksi mestaruus oli heille usein riittävästi. Sen jälkeen ei edes tavoiteltu lisää, vaan ajettiin merkkimestaruudesta ja yksittäisten kisojen voitosta. Mestaruuksien jälkeinen mediahuomio oli myrkkyä kuskeille, niin nurinkuriselta kuin se tänä päivänä ehkä kuulostaakin. Tästä koulukunnasta tulee mieleen Salosen lisäksi ainakin Röhrl, Mikkola ja Blomqvist.
 
Se mikä tuon sukupolven ajajia leimaa, on se, että yksi mestaruus oli heille usein riittävästi. Sen jälkeen ei edes tavoiteltu lisää, vaan ajettiin merkkimestaruudesta ja yksittäisten kisojen voitosta. Mestaruuksien jälkeinen mediahuomio oli myrkkyä kuskeille, niin nurinkuriselta kuin se tänä päivänä ehkä kuulostaakin. Tästä koulukunnasta tulee mieleen Salosen lisäksi ainakin Röhrl, Mikkola ja Blomqvist.
Näistä etenkin Mikkola ja Blunkka olivat uransa ehtoopuolella kun saivat mestaruuden.
 
Myös teamit vaikuttivat tähän. Audilla ajatettiin ensin Mikkola mestariksi ja sen jälkeen panostettiin enemmän Blunkkaan. Ja Lancialla oli usein jonkinlainen teamin asettama nokkimisjärjestys, mutta eihän ne voitot ja pisteet tietenkään aina menneet suunnitelmien mukaan.
 
Myös teamit vaikuttivat tähän. Audilla ajatettiin ensin Mikkola mestariksi ja sen jälkeen panostettiin enemmän Blunkkaan. Ja Lancialla oli usein jonkinlainen teamin asettama nokkimisjärjestys, mutta eihän ne voitot ja pisteet tietenkään aina menneet suunnitelmien mukaan.
Lisäksi Audin ohjelma 1985 oli suppeampi johtuen kehitystyöstä. Ja 1986 olisi ollut myös vajaa kausi.

Ilmeisesti myös Lancialla tehtiin Biasionista mestari 1988 potkimalla Kankkunen pois. Toki Alenin ohjelma oli 1988 vielä ihan kunnollinen, 1989 jo suppeampi.
 
Kankkunen oli muistaakseni toisena 11 sekkaa Biasionin takana ennen viimeistä, asfaltilla yöllä ajettavaa osuutta.

Tilanne 32/41 erikoiskokeen jälkeen (eli ennen Peugeotin hylkäämistä):

1. Biasion 3:38.29
2. Kankkunen +15
3. Cerrato +29
4. Zanussi +46
5. Alen +1.18
6. Saby +2.34

Jäljellä oli siis kahdeksan pätkää (155,41 km), kaikki assulla. Olihan tuossa Lancian, tai tarkemmin Alenin, kannalta sinänsä huono tilanne, että assulla Zanussin kiinni ajaminen tuskin olisi onnistunut ja toisaalta asfaltilla kuin kotonaan ollut Saby oli vain reilun minuutin päässä.

Salonen veti pihalle EK13:lla. Siihen asti pätkävoitot vs. Kankkunen olivat Timon hyväksi lukemin 7-4 (EK8 peruttiin).
 
Myös teamit vaikuttivat tähän. Audilla ajatettiin ensin Mikkola mestariksi ja sen jälkeen panostettiin enemmän Blunkkaan. Ja Lancialla oli usein jonkinlainen teamin asettama nokkimisjärjestys, mutta eihän ne voitot ja pisteet tietenkään aina menneet suunnitelmien mukaan.

Toki näin. Lähinnä tuli mieleen kausi -82, kun Röhrl vähän vastahakoisesti voitti toisen mestaruuden, vaikka ei sitä tavoitellutkaan :D
 
Lisäksi Audin ohjelma 1985 oli suppeampi johtuen kehitystyöstä. Ja 1986 olisi ollut myös vajaa kausi.

Ilmeisesti myös Lancialla tehtiin Biasionista mestari 1988 potkimalla Kankkunen pois. Toki Alenin ohjelma oli 1988 vielä ihan kunnollinen, 1989 jo suppeampi.

Kankkustahan ei varsinaisesti potkittu pois, loppujen lopuksi olisi itse saanut sanella haluamansa ajot, kun selvisi että talli on vaihtumassa. Alenin ajojen vähenemiseen vaikutti varmaan eniten Auriolin tulo Lancialle ja henkilökemiaongelmat Claudio Bartoletin kanssa. Mielenkiintoista oli, että Kankkunen puolestaan tuli hyvin juttuun nimenomaan Bartoletin kanssa, kun taas Fiorion kanssa ei niinkään. Nyt meni ohi aiheen, sori siitä.
 
Kankkustahan ei varsinaisesti potkittu pois, loppujen lopuksi olisi itse saanut sanella haluamansa ajot, kun selvisi että talli on vaihtumassa. Alenin ajojen vähenemiseen vaikutti varmaan eniten Auriolin tulo Lancialle ja henkilökemiaongelmat Claudio Bartoletin kanssa. Mielenkiintoista oli, että Kankkunen puolestaan tuli hyvin juttuun nimenomaan Bartoletin kanssa, kun taas Fiorion kanssa ei niinkään. Nyt meni ohi aiheen, sori siitä.
Piironen muisteli Tomin Nuoteissa vaan että "sopimusta ei haluttu uusia kaudelle 1988". Toki näissä muisteloissa voi aina olla värikynää.

Alenin tapauksen olen ymmärtänyt samoin.
 
Piironen muisteli Tomin Nuoteissa vaan että "sopimusta ei haluttu uusia kaudelle 1988". Toki näissä muisteloissa voi aina olla värikynää.

Kankkusen kirjasta 1992 olen tuon Lancia-kuvion lukenut, silloin muistikuvat olivat melkein 30 vuotta nuoremmat :D
 
Alenin ajojen vähenemiseen vaikutti varmaan eniten Auriolin tulo Lancialle ja henkilökemiaongelmat Claudio Bartoletin kanssa. Mielenkiintoista oli, että Kankkunen puolestaan tuli hyvin juttuun nimenomaan Bartoletin kanssa, kun taas Fiorion kanssa ei niinkään.

Tässä taisi mennä Claudiot sekaisin? Käsitykseni mukaan se oli Claudio Lombardi jonka kanssa Markku ei tullut ollenkaan juttuun. Lombardi tuli Fiorion tilalle tallipäälliköksi kesken 1989 kauden kun Fiorio lähti Ferrarille. Lombardihan myös houkutteli Juhan takaisin Lancialle 1989 Jyskälässä.

Claudio Bortoletto taisi olla tallipäällikkönä vasta Jolly Club aikakaudella 1992-1993. Oli toki Lancian tiimissä mukana pyörimässä jo B-ryhmän aikana (ja kaiketi oli jo Jolly Clubin tallipäällikkö 80-luvulla?), mutta en tiedä sitten henkilökemioista Markun kanssa sen paremmin. Bartoletti puolestaan oli sitten Lancian lääkäri.
 
Tässä taisi mennä Claudiot sekaisin? Käsitykseni mukaan se oli Claudio Lombardi jonka kanssa Markku ei tullut ollenkaan juttuun. Lombardi tuli Fiorion tilalle tallipäälliköksi kesken 1989 kauden kun Fiorio lähti Ferrarille. Lombardihan myös houkutteli Juhan takaisin Lancialle 1989 Jyskälässä.

Claudio Bortoletto taisi olla tallipäällikkönä vasta Jolly Club aikakaudella 1992-1993. Oli toki Lancian tiimissä mukana pyörimässä jo B-ryhmän aikana (ja kaiketi oli jo Jolly Clubin tallipäällikkö 80-luvulla?), mutta en tiedä sitten henkilökemioista Markun kanssa sen paremmin. Bartoletti puolestaan oli sitten Lancian lääkäri.
Aivan oikein, Lombardi se tietenkin oli! :D
 
Piironen muisteli Tomin Nuoteissa vaan että "sopimusta ei haluttu uusia kaudelle 1988". Toki näissä muisteloissa voi aina olla värikynää.
Piirosen mukaan menestyivät liian hyvin. Epäili myös, että Lancia halusi Biasionista mestarin jo tuolloin.
Muistuu mieleen yksi Kankkusen haastattelu VM:sta. Siinä hän sanoo, että Lancian toimilla ei ollut asiassa mitään tekemistä, vaan siirto tapahtui koska Ove Andersson soitti ja pyysi mukaan Celican nelivetoprojektiin.
Mikä sitten lienee totuus?
Joka tapauksessa, tässä täytyy hypätä pari vuotta ajassa taaksepäin, syksyyn 85. En nyt tiedä, oliko kyseessä varsinaisesti ehto Kankkusen pääsemiseksi Peugeotille, mutta yhtäkaikki tuolloin Andersson oli sanonut Juhalle, että jos hän joskus soittaa ja pyytää takaisin, niin odottaa, että tämä on valmis vastapalvelukseen.
 
Tilanne 32/41 erikoiskokeen jälkeen (eli ennen Peugeotin hylkäämistä):

1. Biasion 3:38.29
2. Kankkunen +15
3. Cerrato +29
4. Zanussi +46
5. Alen +1.18
6. Saby +2.34
Olipa tasainen kisa. Harvoin b-ryhmän aikaan nähtiin tuollaisia kilpailuja, että neljä ensimmäistä oli ennen viimeistä osuutta minuutin sisällä. Ja kärkikuusikkokin mahtui alle kolmeen minuuttiin. Itseasiassa edes Jyväskylä ei tainnut olla näin tiukka. Kärkitrio Alen, Salonen ja Kankkunen toki olivat melko tiiviissä nipussa (ennen Markun ulosajoa) mutta neljäntenä ajanut Blunkka jäänyt jo huomattavan kauas, yli kolmen minuutin päähän.
 
Olipa tasainen kisa. Harvoin b-ryhmän aikaan nähtiin tuollaisia kilpailuja, että neljä ensimmäistä oli ennen viimeistä osuutta minuutin sisällä.

Kyllä. Ehkä se auttoi, että oli molempia, soraa ja assua. Jos en ihan väärin laskenut, niin tuossa vaiheessa oli ajettu 7 pätkää assulla ja 24 soralla (ja se yksi peruutettu). Joskin pätkäkilometreissä ero ei ollut noin suuri.

Tuo tauko, jonka aikana Peugeotit hylättiin, oli muuten pitkä - joskaan ei poikkeuksellinen, kuten täälläkin on jo aiemmin ainakin Monten ja Akropoliksen kohdalla käynyt ilmi. Kolmannen lenkin jälkeen San Remoon saavuttiin keskiviikkona klo 20.44 ja viimeiselle etapille startattiin samasta paikasta torstaina klo 22.01.
 
Kyllä. Ehkä se auttoi, että oli molempia, soraa ja assua. Jos en ihan väärin laskenut, niin tuossa vaiheessa oli ajettu 7 pätkää assulla ja 24 soralla (ja se yksi peruutettu). Joskin pätkäkilometreissä ero ei ollut noin suuri.
Tuokin saattoi vaikuttaa. Ja myös se, että kahtena edellisvuotena kisaa dominoineet Vatanen ja Röhrl puuttuivat (Ari oli toki mukana, ajoi nolla-autoa Peugeotilla), Alenin kisa oli (jälleen kerran) murheita täynnä, Salonen oli keskeyttänyt ja Kankkunen taisi tuossa vaiheessa ajatella enemmän mestaruutta kuin yksittäisen osakilpailun voittamista. En oikein usko, että toisenlaisissa olosuhteissa Cerrato ja Zanussi olisivat soralla pysyneet noin hyvin kärjen vauhdissa mukana. Vaikka Italiassa ajettiinkin.
Joka tapauksessa, kun tuota tilannetta katsoo ja muistaa, että viimeinen osuus vedettiin assulla, niin aika vahvasti Lancian, Biasionin ja Cerraton kaksoisvoitolta vaikuttaa. Zanussi ei olisi saanut lupaa Juhan ohittamiseen.
 
fpEJOqA.jpg


Vuoden 1986 Korsikan pätkäaikoja on pyöritelty täällä joskus ennenkin, mutta tuore Tomin nuoteista-podcastin Salos-jakso antoi sysäyksen palata aiheeseen uudestaan. Kun kuuntelin Salosen muisteluja, tuli ensin sellainen fiilis, että nyt taitaa Timo muistaa Korsikan alkupätkien tapahtumat itsensä kannalta hieman turhan positiivisesti, että ei kai hän nyt ihan sentään Henkan kanssa kärkipaikasta taistellut... vielä mitä, Kyllä muuten taisteli. Jos en ihan väärin laskenut, niin kuuden pätkän jälkeen tilanne oli:

1. Toivonen 1:55.42
2. Salonen +17
3. Saby +37
4. Mouton +57
5. Biasion +1.34

Tämän valossa Salosella on takuulla ollut kiire Alenin ohi EK7:lla, jottei Henkka saisi yhtään "ilmaista" sekuntia kärjessä.

Pätkäajat myös vahvistavat Kivimäen taannoin omassa jaksossaan kertoman, että heillä oli Markun kanssa "kisan alussa muutama pätkäaika ihan jees", kunnes eroa alkoi sitten tulla enemmän.
 
Tämän valossa Salosella on takuulla ollut kiire Alenin ohi EK7:lla, jottei Henkka saisi yhtään "ilmaista" sekuntia kärjessä.
Näiden perusteella ykköspätkällä ajettu Alen kiinni. Salonenhan muisteli myös saaneensa Markun jo aiemmin kiinni.
 
fpEJOqA.jpg


Vuoden 1986 Korsikan pätkäaikoja on pyöritelty täällä joskus ennenkin, mutta tuore Tomin nuoteista-podcastin Salos-jakso antoi sysäyksen palata aiheeseen uudestaan. Kun kuuntelin Salosen muisteluja, tuli ensin sellainen fiilis, että nyt taitaa Timo muistaa Korsikan alkupätkien tapahtumat itsensä kannalta hieman turhan positiivisesti, että ei kai hän nyt ihan sentään Henkan kanssa kärkipaikasta taistellut... vielä mitä, Kyllä muuten taisteli. Jos en ihan väärin laskenut, niin kuuden pätkän jälkeen tilanne oli:

1. Toivonen 1:55.42
2. Salonen +17
3. Saby +37
4. Mouton +57
5. Biasion +1.34

Tämän valossa Salosella on takuulla ollut kiire Alenin ohi EK7:lla, jottei Henkka saisi yhtään "ilmaista" sekuntia kärjessä.

Pätkäajat myös vahvistavat Kivimäen taannoin omassa jaksossaan kertoman, että heillä oli Markun kanssa "kisan alussa muutama pätkäaika ihan jees", kunnes eroa alkoi sitten tulla enemmän.
Mielenkiintoista dataa. Muutama huomio ja ajatus.
Salonen oli rattimies. Asfaltillakin. Itseasiassa Timon assutaidot ovat jääneet turhan pienelle huomioille.
Alussa oli tosiaan tiukkaa. Eihän Sabykaan näyttänyt olleen kuin reilun puolen minuutin päässä. Mutta eikös se varsinainen Henkka-show alkanut vasta myöhemmin? Esim. Saby oli ekan päivän jälkeen muistaakseni 1.42 Toivosen perässä ja onnettomuushetkellä eroa oli jo liki kolme minuuttia. Eli näytti Henkallakin olleen varaa kiristää pykälän, ellei kaksikin.

Alen ja Kivimäki olivat tosiaan ihmetelleet kärjen vauhtia. Ja päättäneet, että heidän ei tuohon vauhtiin kannata lähteä mukaan.
Ihmeen vaisu Alen kyllä oli. Alusta lähtien. Kun tappiota tuli Moutonille ja Chatriotillekin. Ei toki mitään heiltä pois, mutta kyllä Markun olisi pitänyt vaikka silmät ummessa ajaa nopeammin.
Vielä se huomio, että jos Salonen olisi halunnut tavoitella toista mestaruutta, eikä Henkka olisi kohdannut kohtaloaan Korsikalla, niin mm-ottelu olisi ollut heidän välisensä. Ja Alenille ja Kankkuselle olisi jäänyt varmistajan rooli.
 
Kyllä, ihan peräkkäin tulivat ykkösen maaliin. Tässä ollaan pätkän viimeisissä mutkissa.
Hemmetti, just olin tulossa postaamaan samaa. Olikos Markulla jotain probleemaa vai yrittivätkö ajaa sitä 90% vauhtia millä olivat aiemmin voittaneet?

Ei kyllä ole Salonen muilla pätkillä ajanut Markkua kiinni vaikka Tomin podcastissa sanoo ajaneensa kiinni kaikilla...
 
  • Like
Reaktiot: DC
Ylös