Rallin B-ryhmä jutustelu

[AnttiL]

Reitin lyhentyminen ja yöajon väheneminen on mahdollistanut sen, että päivisin nuotittamalla on voinut saada riittävän hyvät ajo-ohjeet. Samalla ajotavan siistiytyminen hulluimmista vastaheitoista hiljalleen enempi ja enempi kohti suoraa keula edellä ajamista on muuttanut tilannetta sellaiseksi, että kestopäällysteellä opittu ajotapa on soveltunut myös soralle.

Tämä selittää ehkä viimeiset 15 vuotta, muttei Sainzin ja Auriolin menestystä

 

[cesar]

Reitin lyhentyminen ja yöajon väheneminen on mahdollistanut sen, että päivisin nuotittamalla on voinut saada riittävän hyvät ajo-ohjeet. Samalla ajotavan siistiytyminen hulluimmista vastaheitoista hiljalleen enempi ja enempi kohti suoraa keula edellä ajamista on muuttanut tilannetta sellaiseksi, että kestopäällysteellä opittu ajotapa on soveltunut myös soralle.

Minusta ainakin Auriol ajoi autoa sorallakin hyvin keula edellä ja taisi Kankkunenkin joskus kertoi näistä Didierin säädöistä. Keula sisään erittäin aikaisin jne. Ehkäpä Auriolkin ajoi jo tuolloin hyvin samanlailla kuin nykyään ajetaan soralla, oli vain asian oivaltanut jo tuossa vaiheessa.

Sinänsä pidän vähän erikoisen ajatusta ajotavan siistiytymisestä vuosikymmenien aikana. Juu, autot ovat vaatineet enemmän paiskomista ennen aikaa, mutta uskon kärkikuskien silloinkin pyrkineen viemään autoa mahdollisimman siististi. Samoilla fysiikan lainalaisuuksilla A-ryhmän Integrale kulki nopeimmin paikasta A paikkaan B kuin tämän vuoden Yaris WRC.

 

[Magnum2300]

Sinänsä pidän vähän erikoisen ajatusta ajotavan siistiytymisestä vuosikymmenien aikana. Juu, autot ovat vaatineet enemmän paiskomista ennen aikaa, mutta uskon kärkikuskien silloinkin pyrkineen viemään autoa mahdollisimman siististi. Samoilla fysiikan lainalaisuuksilla A-ryhmän Integrale kulki nopeimmin paikasta A paikkaan B kuin tämän vuoden Yaris WRC.

Kyllä nykyautoa on paljon helpompi viedä täysin keula edellä äärirajalla. Jousitus, renkaat ja aerodynamiikka ovat aivan eri luokaa, lisäksi nykyautojen aktiivinen keskilukko tekee auton käyttäytymisestä aika erilaista kuin vanhan Deltan. Alusta ja renkaat ovat kehittyneet jatkuvasti, lukoissa siirryttiin aktiivisiin kärkiautoissa viimeistään 90-luvun puolivälissä.

Oliko näin, että 2011-2016 ei ollut sallittua käyttää aktiivilukkoa keskitasauspyörästössä?

 

[AnttiL]

Kyllä nykyautoa on paljon helpompi viedä täysin keula edellä äärirajalla. Jousitus, renkaat ja aerodynamiikka ovat aivan eri luokaa, lisäksi nykyautojen aktiivinen keskilukko tekee auton käyttäytymisestä aika erilaista kuin vanhan Deltan. Alusta ja renkaat ovat kehittyneet jatkuvasti, lukoissa siirryttiin aktiivisiin kärkiautoissa viimeistään 90-luvun puolivälissä.

Oliko näin, että 2011-2016 ei ollut sallittua käyttää aktiivilukkoa keskitasauspyörästössä?

Näin oli. Lisäksi aktiiviset etu- ja takalukot kiellettiin jo joskus muutamaa vuotta aiemmin.

 

[AnttiL]

Sinänsä pidän vähän erikoisen ajatusta ajotavan siistiytymisestä vuosikymmenien aikana. Juu, autot ovat vaatineet enemmän paiskomista ennen aikaa, mutta uskon kärkikuskien silloinkin pyrkineen viemään autoa mahdollisimman siististi. Samoilla fysiikan lainalaisuuksilla A-ryhmän Integrale kulki nopeimmin paikasta A paikkaan B kuin tämän vuoden Yaris WRC.

Renkaat ja iskarit on kehittyneet, samoin yllämainitut lukot. B-ryhmän aikaan autoja piti paiskoa, koska neliveto oli "yhtä puuta". A-ryhmän Delta oli kova puskemaan, Celica taas oli paljon ketterämpi. Monet seuraavista A-ryhmän autoista oli isoja sedan-malleja (Legacy, Galant jne), ja siinä tulee jo luonnostaan "vasaraefektiä".

Sitäkin voisi miettiä, että vielä B-ryhmän aikaan ja A-ryhmän alkuvuosina rallit oli selkeästi erilaisempia keskenään ja niissä kilpaili eri kuskit, eri tallit ja eri autot. Esimerkiksi Safarissa ja Jyskälässä oli aika vähän samoja osallistujia. Se mikä pärjäsi Korsikan asvaltilla, ei välttämättä sopinut Akropoliksen röykkyihin. Lisäksi RAC:ssa ajettiin pimeänä, mikä nosti paikallistuntemuksen arvoa. Vain harvat ajoivat kokonaisia kausia, tallit palkkasivat ennemmin spesialisteja.

Jyskälä oli myös aika erilainen kuin muut kisat. RAC:ssa ja Ruotsissa oli ehkä tiestö eniten samanlaista, mutta RAC:ssa mutaisuus ja Ruotsissa lumi, sekä RAC:n nuotittomuus tekivät niihin omat piirteensä. Uusi-Seelanti ehkä oli vähän Jyskälän kaltaista mutta silti paljon syheröisempää ja ilman hyppyjä, eikä tännekään Keski-Euroopan suuruudet usein menneet ajamaan.

 

[cesar]

Vastaan sinänsä molempiin, että kyllä autot tosiaan vaativat tätä paiskomista, mutta se ei poista välttämättä sitö tosiasiaa, että sillä pyrittiin ajamaan niin suoraan, kun sillä autolla oli mahdollista. Esimerkiksi jotkut kuskit saattoivat tehdä montakin vastaheittoa ns vanhasta periaatteesta tuolloin, mutta jotkut varmasti oivalsivat jo, että jokainen turha liike on turhaa.

Edit: tässä esimerkkinä Auriolin erittäin suoralla autolla etenevä ajotyyli, joka toi tulosta 90-luvun alussa Jyskälässä

 

[franz galle]

Kyllä nykyautoa on paljon helpompi viedä täysin keula edellä äärirajalla.

Tiiä hänen helppoudestaan.
WRC:n äärirajalla keskinopeudet varmaan olivat jo viidenneksen kovempia kuin 30 vuotta sitten.

 

[anti-lag]

Vastaan sinänsä molempiin, että kyllä autot tosiaan vaativat tätä paiskomista, mutta se ei poista välttämättä sitö tosiasiaa, että sillä pyrittiin ajamaan niin suoraan, kun sillä autolla oli mahdollista. Esimerkiksi jotkut kuskit saattoivat tehdä montakin vastaheittoa ns vanhasta periaatteesta tuolloin, mutta jotkut varmasti oivalsivat jo, että jokainen turha liike on turhaa.

Edit: tässä esimerkkinä Auriolin erittäin suoralla autolla etenevä ajotyyli, joka toi tulosta 90-luvun alussa Jyskälässä

Auriol jos kuka käytti paljon vastaheittoja, paljon enemmän kuin esim. Mäkinen tai Sainz. Hän kuitenkin pääsi aina mutkasta kiihdyttämään erittäin tehokkaasti ulos. Mutkan jätössä auto oli aina mahdollisimman suorassa, kun taas monella muulla ei ollut.. Tämä vielä korostui asvalttiralleissa, esim Korsikalla missä Didier oli aina hyvä.

 

[Ayrton-Ana]

tässä esimerkkinä Auriolin erittäin suoralla autolla etenevä ajotyyli

Nostaisin Auriolin sijaan Francois Delecourin esimerkkinä tästä mahdollisimman suoralla autolla ajamisesta. Delecour pyrki pitämään alustalla kuin alustalla luistot aivan minimissä. Erityisesti Escort Cosworth eteni jopa hämmentävän suoraan 1993-94 ja tulosta tuli.

Tässä hyvä onboard-pätkä 1993 Uudesta-Seelannista. Meno näyttää silmään hitaalta, mutta tämäkin on ralli jonka Delecour melkein voitti:

Tässä toinen esimerkki 1993 Korsikalta. Delecour ei tohdi vetää kässäristä edes tiukkaan serpoon:

Auriolin peittoaminen Korsikalla kertoo sekin jotain Delecourin sen hetken tasosta. Ilman kevään 1994 onnettomuutta olisi Delecour voinut olla yllättävän vahvoilla ensimmäiseksi ranskalaiseksi maailmanmestariksi. Mielestäni Delecour ei koskaan enää noussut lähellekkään samaa tasoa Ferrarin ratissa sattuneen onnettomuuden jälkeen.

Onhan näitä keula edellä kuskeja ollut toki jo aikaisemminkin. Esim. Walter Röhrl ajoi aina melko keula edellä. Osasi toki myös aina muokata ajotyyliänsä auton mukaan, jos tilanne sitä vaati. Esim. 1984 Montessa oppi heti paiskomaan Audia kuten pitää.

 

[DC]

Auriolin peittoaminen Korsikalla kertoo sekin jotain Delecourin sen hetken tasosta. Ilman kevään 1994 onnettomuutta olisi Delecour voinut olla yllättävän vahvoilla ensimmäiseksi ranskalaiseksi maailmanmestariksi. Mielestäni Delecour ei koskaan enää noussut lähellekkään samaa tasoa Ferrarin ratissa sattuneen onnettomuuden jälkeen.

Täysin samaa mieltä. Se, että pesee Auriolin vuonna 1993 Korsikalla kertoo riittävästi. Ja Delecourin "prime" kiistatta päättyi tuohon ikävään liikenneonnettomuuteen.

Onhan näitä keula edellä kuskeja ollut toki jo aikaisemminkin. Esim. Walter Röhrl ajoi aina melko keula edellä. Osasi toki myös aina muokata ajotyyliänsä auton mukaan, jos tilanne sitä vaati. Esim. 1984 Montessa oppi heti paiskomaan Audia kuten pitää.

Kyllä. Ja sanoisin myös, että ne vähäiset klipit, mitä Bernard Darnichen ajosta on saatavilla, puhuvat myös sen puolesta, että jo hänellä oli kenties vielä aikalaisiaan korostetummin pyrkimys yllä mainitun kaltaiseen etenemiseen.

 

[cesar]

Meni kyllä aika offtopiciki, mutta itsehän tätä tähän suuntaan vein. Keula edellä eteneminenhän ei tarkoita, ettei ajo voi olla agressiivista.

0:20, Auriol tulee risteykseen, 2:30 Kankkunen. En tiedä nyt kuvittelenko täysin, mutta tuntuu ainakin, että Juha hakee tuon risteyksen pyöreäksi ns. auton perän käskiessä ajosuuntaa kun taas Didier tekee työn auton keulalla. Perä tulee sitten perässä miten tuleekaan... Tuoreimmista kuskeista agressiivista keula edellä ajoa tuntui ajavan ainakin Loeb ja nyt tuoreimmista kuskeista Evans. Evanssilla tulee kovia liippejä välillä, mutta johtuu ainakin omasta mielestäni siitä, että työntää niin agressiivisesti keulaa mutkiin ja luottaa sen pitoon, jolloin perä saattaa välillä karkailla miten sattuu. Mutta joo, ehkä meni itsellä jo puurot ja vellit sekaisin ja ainakin offtopiciksi meni..

 

[KooHoo]

Tässä vähän teoriaa vastaheitoista ja muuta ajodynamiikkaa sekä vähän lukoista.

 

[AnttiL]

Sattuipa tuossa silmään mielenkiintoinen statistiikka Portugalista 1986 – avauspätkä Lagoa Azulille pohjat jakoivat Alen, Röhrl ja Toivonen, keskinopeutta rapeat 133.3 km/h. Kertoo jotain kyllä vielä siitä vaarakertoimesta kun vauhdit on tuota luokkaa verrattuna vaikka Korsikan, Monten tai Sanremon syheröihin. Tuo oli jopa kauden 1986 nopein pätkä ja kolmannella ajokerralla se olisi ollut varmasti vielä nopeampi. Vuonna 1985 kolmannen ajokerran pohja-aika (Röhrl) vastasi keskinopeutta 137.4 km/h. Vuotta aiemmin taas toinen ajokerta oli nopein, keskinopeutta 138.46 km/h ja ratissa Henri Toivonen Lancia 037:lla. Kaksi pätkää myöhemmin sitten kolisi sillankaiteisiin...

 

[DC]

Sattuipa tuossa silmään mielenkiintoinen statistiikka Portugalista 1986 – avauspätkä Lagoa Azulille pohjat jakoivat Alen, Röhrl ja Toivonen, keskinopeutta rapeat 133.3 km/h. Kertoo jotain kyllä vielä siitä vaarakertoimesta kun vauhdit on tuota luokkaa verrattuna vaikka Korsikan, Monten tai Sanremon syheröihin. Tuo oli jopa kauden 1986 nopein pätkä ja kolmannella ajokerralla se olisi ollut varmasti vielä nopeampi.

1986 olisi kolmannella vedolla menty varmasti karmeaa kyytiä. Erona kahteen edelliseen vuoteen oli vielä se, että nyt ainakin Lancialla oli käytössään Pirelliltä samaa rengasseosta, jota käytetiin myös F1-kisojen aika-ajoissa.

Pehmeäseoksiset, jotka kestävät alle 5km, sen jälkeen pinta on loppu ja pito sen myötä. "Mutta tämän 4,5 km se pitää niin, ettei kaasua tarvitse nostaa, kellä kantti kestää", vakuutti Henkka Toivonen testipätkän jälkeen

Kun jokaiselle pätkälle pystyttiin heittämään uudet kumit alle, ja Lagoa Azulin pätkää oli muutaman kerran harjoiteltu ja pidon rajat saatu paremmin haltuun, voisi kuvitella, että juuri esim. Henkka olisi tullut tuon kolmannen (joskin varmasti myös toisen) vedon aika raikkaasti.

 

[kosmi]

Toisessa topicissa postattu B-ryhmän aikakausi -video, kohdasta 21:20. Alen kertoi että autoa kehitettiin turhaan pari vuotta, mutta itselle ei oikein auennut mitä autoa tarkoitti. Tätä? http://lanciaworkshistory.com/Lancia-Mazinga/

 

[Don Vito]

Toisessa topicissa postattu B-ryhmän aikakausi -video, kohdasta 21:20. Alen kertoi että autoa kehitettiin turhaan pari vuotta, mutta itselle ei oikein auennut mitä autoa tarkoitti. Tätä? http://lanciaworkshistory.com/Lancia-Mazinga/

Ymmärsin sen s.e. että Markku olisi halunnut Lancian siirtyvän nelikkoon jo pari vuotta aiemmin sen sijaan että panoksia haaskattiin edelleen 037:aan.

 

[SimoL]

Ymmärsin sen s.e. että Markku olisi halunnut Lancian siirtyvän nelikkoon jo pari vuotta aiemmin sen sijaan että panoksia haaskattiin edelleen 037:aan.

Keulasta kuin 037 ja perästä Delta S4.

 

[DC]

Timo ja Sepon turinointia mestaruuskaudelta 1985.

VM 8/85

 

[Tatke]

Varovaisen arvion mukaan yli 10v sitten oli jossain "ruutulipussa" kuvaa yhden rallicross miehen talleilta ja taustalla näkyi ilmeisesti replica S1:nen. Oli ns tehtaan väreissä, mutta kaukaa kuvattuna.
Lienee juuri tämä toinen tai sitten niitä on useampia.

Heh! Tuli vahingossa kuva vastaan kyseisestä replicasta

 

[-Japé-]

Sami Pensala (TSP) on vuosia tehnyt karting ja ratapuolen videoita ja podcasteja. Nyt edellisessä jaksossa (linkki) Harri Toivonen mainitsee lyhyesti mm. MG Metro testit Hondan F1 moottorilla jolloin käytössä oli 700-1200hv.

Krissen Lasse Lampi jaksossa (linkki) oli myös tarinaa Lassen B-ryhmän testiajoista Audi S1 E2lla ym.