Rallin B-ryhmä jutustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mjk
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Paljastuuko seuraavaksi, että Harri Toivonen on kirjoittanut tänne jo pitkään eräällä p:llä alkavalla nimimerkillä? :D
 
"Kierrosaikaa verrattiin sateella ajettuun aikaan..."
Missä vaiheessa Estorilissa sitten oli sadeaika-ajo, ja 6nnen ruudun aika verrattavissa tähän "muistaakseni sade liittyi siihen" -juttuun...

Ja muutenkin sadettakin on eritasoista.

Nuo F1-aika-ajotulokset tuolta ajalta ovat kuitenkin kuivan radan tuloksia enkä usko koppiautolla niihin yllettävän. Märälläkään :)
1986 Portugalin GP:tä ei oltu vielä ajettu, joten aikaa epäilemättä verrattiin 1985 aika-ajoon, joka oli märkä (kostea). 1985 paaluaika oli karkeasti 4,5 sekuntia hitaampi kuin 1986, 6. sija karkeasti 5 sek. hitaampi kuin vuotta myöhemmin.

Kuten toisaalla sanoin, en tuonkaan jutun jälkeen ole yhtään vakuuttuneempi.
 
1986 Portugalin GP:tä ei oltu vielä ajettu, joten aikaa epäilemättä verrattiin 1985 aika-ajoon, joka oli märkä (kostea). 1985 paaluaika oli karkeasti 4,5 sekuntia hitaampi kuin 1986, 6. sija karkeasti 5 sek. hitaampi kuin vuotta myöhemmin.
Oliko siis korkeintaan vähän kostea rata kun noin kovia aikoja? Vain muutama sekka kuivankelin ajoista...

Kyllä tuolta viikonlopulta ihan sliksikuvia löytyy pe-la akselilta, ja kuivankelin kierrosajoilta näyttää 1985 aika-ajotulokset. Muutenkin 1986 autot olivat vähän nopeampia.
 
Viimeksi muokattu:
Estorillissa on ajettu ensimmäinen GP 1984 ja silloin paaluaika oli suunnilleen sama kuin 1985.
 
Estorillissa on ajettu ensimmäinen GP 1984 ja silloin paaluaika oli suunnilleen sama kuin 1985.
Jep, ja 1985-1986 autot nopeutuivat aika-ajoissa joku 2-3 sekkaa, ja tuo Estorilin 4,3 sekunnin nopeutuminen menee sen piikkiin että 1985 Estoril oli keväällä, 1986 puolitoista vuotta myöhemmin syksyllä kun autojakin ehditty kehittää enemmän. Eli melkolailla kuivan kelin ajasta menee 1985 Sennan paaluaika.
 
Viimeksi muokattu:
Arvaan, että 1985 on joku harjoitusjakso ajettu märällä ja muutama kuski on ajanut varovasti 1-2 kierrosta ja jäänyt sitten odottamaan parempia olosuhteita. Sitten joku neropatti on päättänyt verrata Henkan aikaa tähän listaan. Löytyykö noita täydellisiä kisaviikonlopun aikoja jostain?
 
Oliko siis korkeintaan vähän kostea rata kun noin kovia aikoja? Vain muutama sekka kuivankelin ajoista...

Kyllä tuolta viikonlopulta ihan sliksikuvia löytyy pe-la akselilta.
VM sanoo, että "perjantaina ja lauantaina tippui vain muutama pisara". PulseF1, josta aika-ajosään netistä nopeimmin löysin ilmoittaa radan kunnoksi "wet".

Tiedä sitten, 1984 paalu oli lähempänä tuota 1985 aikaa kuin 1986, mutta aika huima kehitys on täytynyt tapahtua, jos se johtuu vain autosta. Katsoin vertailun vuoksi San Marinon paaluajat ja nekin kyllä paranivat reilu pari sekuntia.
 
-85 kisassa olis tullu kymmenenneks, jos olis päässy maaliin ja ajanu riittävästi kierroksia. Sehän olisi viides rivi, jos autot kisan jälkeen sellaisiin asetettaisiin :tongue:
 
-85 paalun keskinopeus oli 196km/h ja siitä ajasta kuudenneksi tullut jäi pari sekunttia ja kymmenes 2,5 sek. -86 ero oli suunnilleen sama mutta paalun keskinopeus 204km/h. Huippunopeissa ralleissa B-ryhmäläiset kulki kai jotain 220-230. Assulla luultavasti hieman vähemmän. Täytyy sanoa että lähes 190 keskinopeus (autolla jonka huiput on 220) radalla jossa kuitenkin on ihan oikeita mutkiakin, on jo sellainen suoritus etten usko edes Henkan siihen pystyneen. Sanoi Harri mitä tahansa...
 
-85 paalun keskinopeus oli 196km/h ja siitä ajasta kuudenneksi tullut jäi pari sekunttia ja kymmenes 2,5 sek. -86 ero oli suunnilleen sama mutta paalun keskinopeus 204km/h. Huippunopeissa ralleissa B-ryhmäläiset kulki kai jotain 220-230. Assulla luultavasti hieman vähemmän. Täytyy sanoa että lähes 190 keskinopeus (autolla jonka huiput on 220) radalla jossa kuitenkin on ihan oikeita mutkiakin, on jo sellainen suoritus etten usko edes Henkan siihen pystyneen. Sanoi Harri mitä tahansa...

Mutta kilpailussa ajettu 150 keskinopeus on ihan mahdollinen. Täytyy myös muistaa, ettei mikään ralli tuohon aikaan ollut yhtä leveällä ja tasaisella tiellä kuin F1-rata
 
Mutta kilpailussa ajettu 150 keskinopeus on ihan mahdollinen. Täytyy myös muistaa, ettei mikään ralli tuohon aikaan ollut yhtä leveällä ja tasaisella tiellä kuin F1-rata
Juu. Alkaa vaan mennä kauemmas alkuperäisestä 6. lähtöruudun potentiaalista :)
 
Mulla on muuten muistikuva jostain Tampereen seudun SM-rallista 90-luvun lopusta, jossa ajettiin yksi asfaltti-ek Jäminkipohjasta Kekkosen kylää ja Muroletta kohti. Kyseinen pätkä on vanha Suurajo-pätkä, joka asfaltoitiin juuri 90-luvun puolivälissä. Muistaakseni tälle pätkälle sen ajan SM-huiput Bosse ja Basti ajoivat WRC-autoilla keskinopeudet johonkin 150 km/h paikkeille. Vaikka tie on hyväpintainen eikä ihan pienimmästä päästä, niin ei se silti mikään moottorirata ole. Lisäksi autoissa varmasti oli sora-alustat käytössä. Näillä premisseillä luulisi, että ralliautolla saavutetaan moottoriradalla ainakin 150 km/h keskinopeus aivan kevyesti.
 
Viimeksi muokattu:
Sarjassamme "pieniä" b-ryhmäläisiä:

Sen vähän mitä Manta i200 ralli-mallista olen löytänyt tietoa, niin auton suurin erikoisuus lieni ns. ruotsalaismallinen sylinterinkansi (isot venttiilit ja läpivirtaava) ja kaksi Weberin 48 DCOE kasutinta. Tehtaan esitteen mukaan 186 hevosvoimaa. Jossain näin joskus myynnissä tuollaisen käytetyn i200 kisa-kannen jossa kehuttiin saatavan jopa yli 200 hevosvoimaa.
Kansi on normaalia mallia eli imu- ja pakosarja samallapuolella. Se on ylisuurilla imukanavilla varustettu, pienemmillä saataisiin paljon paremmat virtaukset aikaisiksi. Tuo kansi vaatisi huomattavasti enemmän iskutilavuutta kuin 2,0 ltr toimiakseen kunnolla.

Taka-akseli lienee normaalin Mantan jäykkä malli?
Ihan vakiotyyppinen taka-akseli, voimansiirron puolella huomattavin parannus oli Sport-Getrag-vaihteiston luokitteleminen.

Suomessakin jokunen tuollainen Manta taisi olla.
Kyllä tuon i200:sen luokkarin mukaisia B-ryhmän Mantoja useita Suomessa rakennettiin kisakäyttöön.
 
Kansi on normaalia mallia eli imu- ja pakosarja samallapuolella. Se on ylisuurilla imukanavilla varustettu, pienemmillä saataisiin paljon paremmat virtaukset aikaisiksi. Tuo kansi vaatisi huomattavasti enemmän iskutilavuutta kuin 2,0 ltr toimiakseen kunnolla.

Ahaa siis kansi olikin normaali. Netissä näin jossain väittämän, että olisi ollut läpivirtaava tuo kansi.
B-ryhmässä vissiin oli pakko käyttää luokituksen mukaisia venttiileitä? Siis joko vakiot tai ylisuuret?
Pahimmat kilpailijat Suomessa lieni Escort RS 2000 ja Lada VFTS.
 
Ahaa siis kansi olikin normaali. Netissä näin jossain väittämän, että olisi ollut läpivirtaava tuo kansi.
B-ryhmässä vissiin oli pakko käyttää luokituksen mukaisia venttiileitä? Siis joko vakiot tai ylisuuret?
Pahimmat kilpailijat Suomessa lieni Escort RS 2000 ja Lada VFTS.

Ainakin kotimaisissa kapinoissa ei VFTS:sta juuri ollut haastajaksi edes i200:lle. Sen sijaan 80-luvun puolimaissa yleistyneet A-ryhmän 80 Quattrot näyttivät olleen kokolailla samoilla haminoilla RS Escojen ja Teemu Tahkon i200:n kanssa. Eikä sovi unohtaa Petsku Geitelin Datsunia tai Sundströmmin Ritmo Abarthia.
 
Ylös