Secto Rally Finland 2023
Niin on, että tämänvuotinen Jyväskylä on nyt paketissa.
Torstai jäi töiden takia väliin, mutta perjantaina pääsi liikenteeseen onneksi jo aamunkoitossa. Mukaan hyppäsi pari rallia vähemmän seurannutta kaveria, jotka ihmettelivät, miksi yhdentoista jälkeen alkavalle erikoiskokeelle täytyy lähteä Tampereelta jo kuuden aikaan. Ihmettely hiljeni, kun saavuimme kahdeksan ja yhdeksän välillä Halttulan maalipäähän Toivakka-rallin paikkaan. Eturiviin ei ihan ennättänyt, mutta S-mutkien väliseltä nypyltä löytyi silti mainio paikka kakkosrivistä. Siitä kelpasi ihmetellä seuraavaa peltovasuriakin. Puskakarsinnan ansiosta paikalle oltiin saatu viriteltyä melkoinen katsoja-alue, ja toisen puolen pellolle oli pykätty vielä Rallareena kaljakarsinoineen. Sama mutkayhdistelmä houkutteli paikalle sekä ammattikatsojia että niitä, jotka eivät tienneet, mistä suunnasta autot ylipäänsä tulevat. Väkeä oli tautisen paljon.
Rally1-ajolinjat olivat erittäin näyttäviä, näyttävimpänä toki Suninen, joka upotti Hyundain kokonaan metsän puolella mutta pääsi kömpimään takaisin tielle. Ensimmäiseksi ja ainoaksi ulosajoksi jäi kuitenkin jo HYACenter-rallissa hyvää yrkkää esitelleen Petr Borodin voltti. Japanilaisista Clio-miehistä Yamamoto oli katkolla. Vetomiesten puolella Saarinen putosi jo ojaan, mutta vähän tuurillakin selvisi sieltä jatkoon. Muuten Vetomies-meno jäi tässä paikassa yllättävän laimeaksi, joskin luultavasti osin hurjien sateidenkin takia. Jäimme vielä katsomaan toisen kierroksen johonkin kuudenkympin paikkeille asti, mutta se ei enää liippiä ihmeellisempää antanut.
Ehkä katselualueiden takia tehdyt karsinnat helpottivat napsun verran paikkaa kuljettajille, mutta hyvä valinta minusta silti ja pehmeä lasku mukana olleille rallinoviiseille. Kovasti tuntuivat menosta tykkäävän, vaikka ulosajouutiset toki latistivat päivää. Ainoa ihmetyksen aihe toiminnasta ensimmäisen ja toisen lenkin välissä: noin tuntia ennen kakkoskierroksen alkua järjestyksenvalvojat päättivät, että edes tietä ei saa enää ylittää. Väkeä tuli ja meni oikealta/vasemmalta tietä pitkin (ja tien ylitys oli onnistunut erikoiskokeen aikana), mutta tyhjän tien tien ylittäminen noin tunti ennen ensimmäisiä autoja oli jostakin syystä liikaa. Vartinkohan tätä ihmeteltiin ja sitten säännöstä luovuttiin.
Päivän hyvä työ tuli tehtyä, kun työnsimme jonkun peltoparkkiin juuttuneen yksinäisen Seat-miehen liikkeelle. Myös Ralliareenan pelto meni aivan lammikoksi, mutta pystyi siellä silti ihan hyvin tarpomaan saappailla. Sade ei sinällään haitannut, kun keli oli lämmin ja Gestapo-mallin sadeviitta piti veden loitolla. Osa katsojista veti ilman kenkiä T-paitasillaan mutaliejussa. Humalaisten määrä rassasikin hetkittäin, mutta toisaalta sekoilun määrä oli myös ennakoitavissa.
Lauantaina olin liikenteessä itsekseni. Lähdin vähän ennen kuutta kohti Päijälää, jossa valikoin katselupaikaksi hämäävän Y-pistovasurin kolmisen kilometria lähdöstä. Peltoparkissa oli vielä seitsemän aikaan todella vähän autoja, mutta pistopaikka oli kerääntynyt silti jo jo jonkin verran katsojia. Se oli mukava vastakohta eilisen ison mittakaavan rallihumulle: hiljainen metsä, rätisevät radiot, katselupaikka ihan lähellä tien vieressä ja yleisöä sisämutkassa parisenkymmentä henkilöä. Tapahtumaodotukset kohdistuivat lähinnä Vetomiehiin, eikä paikka täysin pettänytkään: yksi muikku suoraan pistoon, toinen sukellus ojaan senttien päähän puista (omin avuin jatkoon) ja muutamia erittäin näyttäviä likitilanteita. Kiva paikka katsella lyhyestä näkemästä huolimatta, tähän menee mieluusti uudestaankin. Hyvät järjestelyt erikoiskokeella muutenkin ja ystävällisiä järjestyksenvalvojia.
Toiselle kierrokselle olin harkinnut Al-Qassimin paikkaa lähempänä lähtöä, mutta odottelu metsässä ei kuitenkaan lopulta napannut, kun eväätkin olivat unohtuneet aamutokkurassa kotiin. Kauppareissun kautta suunnistin väljällä aikataululla Rapsulaan, jossa oli hyvin aikaa nautiskella grillivaunun antimia ja odotella seuraavan kierroksen alkua. Paikaksi päätin kokeilla helppoudenkin takia Kattilajärventien ja Lopeistontien risteystä, jossa ainakin Enda McCormack taisi kipata viime vuonna kyljelleen. Jonkin verran tännekin oli eksynyt helposta sijainnista johtuen humalaista tuulitakkiväkeä, jotka luulivat, että erikoisajettaisiin toisella lenkillä toiseen suuntaan. Paikka jäi vähän vaisuksi, ja päätin suunnata noin 50 auton jälkeen kotia kohti. Aika pian tämän jälkeen erikoiskoe keskeytettiinkin.
Tänään veto oli sen verran lopussa, että en jaksanut enää kammeta itseäni Himokselle (joskin heräsin aamuviideltä ja pähkäilin, että josko sittenkin). Kaikesta sateesta, mudasta ja itse kilpailun takaiskuista huolimatta upea kaksipäiväinen rallin parissa. Katselupaikkavalinnat olivat helposti saavutettavissa, tapahtumia tuli nähtyä ihan sopivasti ja järjestelyt toimivat pääosin hyvin.