Device sanoi:
Koska on viimeksi Kerholaiset lähtenyt kesälomalle tähän aikaa vuodesta?
Nythän pojat ne tosipelit vasta alkaa. Hyvää kesälomaa Kerho pojille.
Lähes seitsemän vuotta sitten kaudella 2000-01.
Ihan oikein että, Hirso istuu kuusi peliä. Oskar Osalan sormessa on pirstaleinen murtuma, se ei ole mikään pikkujuttu. Varsinkin kun se on pikkusormen tyvijäsenessä. Jokereille tulee lähtö jo play-offin alussa tulee vastaan sitten Jyp tai Pelicans. Blues menee pitkälle keväällä, Samoin Tappara ja Kärpät. Yksi neljästä otetaan tuon kolmikon lisäksi muista kuudesta ja sitä en nimeä.
Petri "Petu" Matikainen kantaa todennäköisesti Kanada-maljaa taas käsissään kuten 20 vuotta sittekin Tapparassa, silloinen puolustajakokelas nosteli maljaa kolmosketjun pakkiparina pelasi muaan Markku Jutila. Petun lempinimi juontaa juurensa Kanadan Oshawaan ja vuosiin 1984 ja 1985-87, "Pistol Pete" ei vähiten lyöntilaukauksensa vuoksi. Tapparaan mies tuli kaudelle 1987-88, ja oli "Lokin", "Undulaatin" ja "Lökin" puolustajakollega Tapparassa.
Petu sai oikeastaan kaiken todella nuorena, Ensin Nuorten MM-kultaa, sitten OHL:n mestaruus ja Memorial Cup eli koko Kanadan juniorimestaruus kahtena Oshawa Generalsin paidassa vietettynä kautena 1986-87, Petu oli osa Tapparan kuuluisaa 1967-68 syntyneiden ikäluokkaa. Savonlinnassa syntynyttä Petua kuitenkin pidettiin hieman ulkopuolisena alussa Tapparassa, nyt on toisin. Petu oli juniorina aliarvostettu pelaaja, jolla oli johtajan ominaisuuksia.
Mukaansa Joensuuhun mies houkutteli mukaansa Tapparan ehkä kovakuntoisimman pelaajan.
Miehen joka tarinan mukaan ainoana jaksoi juosta 30 kertaa Pyynikin portaat ylös alas joka perjantai-ilta. Miehen joka ei oikeastaan koskaan saanut edes kunnon mahdollisuutta näyttää kykyjään liigassa, mutta mätti hirvittäviä teholukuja alasarjoissa.
Jyrki Siliuksen jonka vaimo Tuuli Merikoski-Silius omistaa yhä edelleen 18-vuoden jälkeen 800 metrin naisten Suomen Ennätyksen 2.00,55 ja tulosta tuli vaikkei joukkue menestyntkään.
"Petri Matikaisen pelityyli oli aina kovaa ja kaikkensa antaen, antaumuksensa mies laittoi peliin aina 100% lasissa. Ei koskaan alle sen, taistelu tahto oli miehen paras ase. Piinkova nuorena, kovaa työtä tehden mies nousi huipulle, oikeastaan hän oli liaan hyvä niin huonoon seuraan kuin Joensuun Kiekko-Pojat oli. Petu oli kuin orja kahleissa, kahleista pääseminen vapaaksi kesti viisi vuotta. Kapteeni Matikainen hoiti hommansa kuitenkin tyylikkäästi,
Tampereen Koivistonkylään mies rakensi taloa sillä aikaa kun pelasi Berliinissä ja Klagenfurtissa kolmen vuoden ajan. Vuonna 2000 näytti että, Poliisin työ veisi Petun kokonaan pois lajista mutta sattuma muutti kaiken. Oma poika alkoi pelaamaan jääkiekkoa ja tie vei taas takaisin aitioon valmentamaan. Vuonna 2002 alkoi Englannin kielinen koulutus liikunnanohjaajaksi ja tulosta on tullut.
Pitkään kesti ennen kuin sitä arvostusta alkoi tulla, oikeastaan koko pelaajauran jälkeisen ajan Petu on saanut oppia parhailta.
Ystäväni Leigh Mendelson tiesi kun totesi minulle lähes päivälleen kaksi vuotta sitten "
Petri Matikainen tulee olemaan Suomessa todellinen huippuvalmentaja hyvinkin pian, hänellä on kaikki edellytykset siihen, oma peli ura antaa sen verran kovan pohjan. "Hän on loppuun asti oppi-isänsä Rauno Korven oppilas. "Will Discipiline, Be Ready to do every day 100% from yourself, Don't you ever give up untill it is necessary". Nuo kolme sanaa olivat myös "Ranen" menestyksekäs ohjenuora joukkueelleen."