Vaikka en yhtä kyyninen suojelun suhteen olekaan kuin avauspostaaja, niin yksi esimerkki turhasta suojelusta tuli mieleen: Olympiastadion. Siis mitä hemmettiä oikeesti??? Nykyisellään se on ruma ja epäkäytännöllinen. Tonttimaa on noilla kulmilla pk-seudulla kallista, eikä uutta stadionia noin vain rakenneta minne vaan, saati noin hyvälle paikalle. Mutta silti on pakko suojella, koska stadikka on aina ollu sellanen ja koska meillä oli OLUMPPIALAISET vuonna joskus. Mitä järkeä? Oikeasti, ketä Olympiastadionin suojelu ja modernisoimiskielto muka palvelee? Ei ainakaan veronmaksajia.
Suojelun tärkeys?!
- Viestiketjun aloittaja Archie
- Aloituspäivämäärä
Puupää
Señor Member
Eikös se suojelu nimenomaan suojele veronmaksajia? Jos sitä alettaisiin modernisoimaan kuten Berliinin stadionia niin johan siinä palaisi aika paljon veronmaksajien rahoja :wink:
Lancer
Realisti
Kaikkeakaan ei voi panna kommarien piikkiin. Sichuanin maanjäristys viime vuodelta tais ainakin tehdä pahaa pandakannoille.
Uuden tutkimuksen mukaan biodiversiteetti suojelee ekosysteemejä tartuntataudeilta. Näyttää siltä että lajimäärän vähenemisellä on yhteys tartuntatautien leviämiseen ja niiden aiheuttamiin seurauksiin mukaanlukien taudit jotka vaikuttavat ihmisiin.
Muutama ote:
Biodiversity protects ecosystems against infectious diseases, researchers have concluded. The finding suggests that loss of species from an environment could have dangerous consequences for the spread and incidence of infections, including those that affect humans.
The researchers don't know why the effect occurs. But they speculate that species that are better at buffering disease transmission — for example because they have low rates of reproduction or invest heavily in immunity — tend to die out first when diversity declines, whereas species that have high rates of reproduction or invest less in immunity — and thus are more likely to be disease hosts — survive for longer.
But when the researchers looked at how biodiversity affects the emergence of new pathogens, they found mixed results. One study concluded that the probability of pathogens jumping from wildlife to humans is actually higher in areas that are rich in biodiversity.
"Biodiversity could be a source of new diseases, but once a disease emerges, greater biodiversity is protective," says Keesing.
There is a long way to go before researchers can understand the mechanisms at work, but "the clear message is that we degrade ecosystems at our own peril", says Turner.
Muutama ote:
Biodiversity protects ecosystems against infectious diseases, researchers have concluded. The finding suggests that loss of species from an environment could have dangerous consequences for the spread and incidence of infections, including those that affect humans.
The researchers don't know why the effect occurs. But they speculate that species that are better at buffering disease transmission — for example because they have low rates of reproduction or invest heavily in immunity — tend to die out first when diversity declines, whereas species that have high rates of reproduction or invest less in immunity — and thus are more likely to be disease hosts — survive for longer.
But when the researchers looked at how biodiversity affects the emergence of new pathogens, they found mixed results. One study concluded that the probability of pathogens jumping from wildlife to humans is actually higher in areas that are rich in biodiversity.
"Biodiversity could be a source of new diseases, but once a disease emerges, greater biodiversity is protective," says Keesing.
There is a long way to go before researchers can understand the mechanisms at work, but "the clear message is that we degrade ecosystems at our own peril", says Turner.
Richard Conniff kirjoittaa kuukauden takaisessa New York Timesissa: How Species Save Our Lives
Artikkelissa Conniff toteaa mm. kuinka noin puolet apteekkien hyllyillä olevista lääkkeistä on peräisin suoraan luonnosta tai valmistettu synteettisesti perustuen luonnosta tehtyihin löytöihin. Tälläisia lääkkeitä ovat mm. aspiriini, melkein kaikki antibiootit ja monet tehokkaimmista syöpälääkkeistä.
Roughly half our medicines come directly from the natural world, or get manufactured synthetically based on discoveries from nature. The list includes aspirin (originally from the willow tree), almost all our antibiotics (from fungi that evolved in nature, not a Petri dish), and many of our most effective cancer treatments.
Lajien kuollessa sukupuuttoon menettää ihminen samalla potentiaalisesti hyvin arvokasta informaatiota.
Artikkelissa Conniff toteaa mm. kuinka noin puolet apteekkien hyllyillä olevista lääkkeistä on peräisin suoraan luonnosta tai valmistettu synteettisesti perustuen luonnosta tehtyihin löytöihin. Tälläisia lääkkeitä ovat mm. aspiriini, melkein kaikki antibiootit ja monet tehokkaimmista syöpälääkkeistä.
Roughly half our medicines come directly from the natural world, or get manufactured synthetically based on discoveries from nature. The list includes aspirin (originally from the willow tree), almost all our antibiotics (from fungi that evolved in nature, not a Petri dish), and many of our most effective cancer treatments.
Lajien kuollessa sukupuuttoon menettää ihminen samalla potentiaalisesti hyvin arvokasta informaatiota.