Suurajojen erikoiskokeet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja carl
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Onko Kuukanpään vaiheista muuten tietoa: milloin asvaltointi ja tielinjan muutos tapahtui? Tietojeni mukaan pätkää on ajettu vanhassa muodossa vielä vuoden 1998 Historic 1000 Lakes Rallyssä, eli silloin varmaan tie on ollut vielä vanhassa muodossaan. Entä miksi pätkää lakattiin ajamasta Suurajoissa? Vuonna 1985 oli viimeinen kerta niin että siltapaikkakin ajettiin, 1986 ja 1987 ralli ei käynyt tällä suunnalla ja vuoden 1988 versiosta puuttui siltapaikka. Kaikkina seuraavina vuosina ralli kyllä suuntautui Jyväskylästä itään, mutta Kuukanpäätä ei ajettu, vaikka oletettavasti tiet olisi olleet paikallaan. Testiäkin 90-luvulla Kuukanpäässä ajettiin paljon (kuten myös Humalamäessä). Liittyikö tähän esim pelko liiasta väkitungoksesta? Paikallisten vastustus?
 
Pätkien tunnistusta VHS Ralliesin 1982-koosteelta:

36:17 Humalamäki (paloaukea)
37:37 Ouninpohja (Hämepohja)
38:54 Kuukanpää (siltapaikan jälkeinen metsäosuus ja viimeinen asvalttiristeys)
42:50 Myhinpää (kylälle tulo)
43:48 Ruuhimäki ("Mikkolan" hyppy ja lopun hypyt)
46:07 Kuusanmäki (lähtö)
46:11 Kuusanmäen toinen risteys, kun tietä ei oltu vielä asvaltoitu?
46:45 Kuusanmäen ensimmäinen risteys, jossa asvaltti loppuu?
47:32 ?? s-mutkat mätäsmaisemissa, paljon yleisöä, ihan pätkän maalissa, Mattilan maali?
48:30 Kostila (viimeinen risteys)
50:21 ?? (pitkä näkemä peltoaukealla)
50:36 Vaheri (Tarvajärventien ja Heinäseläntien risteys)
 
1982 Kaarle Kustaa Ruotsista oli seuraamassa rallia kenraali Ermei Kannisen seurueessa ja "häneen täytyy suhtautua kunnioittavasti,sillä hän on sentään Ruotsin kuningas.." Jotain siihen tyyliin Raimo Häyrinen Laajavuoressa kuulutteli..:rolleyes:
 
AnttiL sanoi:
Onko Kuukanpään vaiheista muuten tietoa: milloin asvaltointi ja tielinjan muutos tapahtui? Tietojeni mukaan pätkää on ajettu vanhassa muodossa vielä vuoden 1998 Historic 1000 Lakes Rallyssä, eli silloin varmaan tie on ollut vielä vanhassa muodossaan. Entä miksi pätkää lakattiin ajamasta Suurajoissa? Vuonna 1985 oli viimeinen kerta niin että siltapaikkakin ajettiin, 1986 ja 1987 ralli ei käynyt tällä suunnalla ja vuoden 1988 versiosta puuttui siltapaikka. Kaikkina seuraavina vuosina ralli kyllä suuntautui Jyväskylästä itään, mutta Kuukanpäätä ei ajettu, vaikka oletettavasti tiet olisi olleet paikallaan. Testiäkin 90-luvulla Kuukanpäässä ajettiin paljon (kuten myös Humalamäessä). Liittyikö tähän esim pelko liiasta väkitungoksesta? Paikallisten vastustus?
Klikkaa laajentaaksesi...

Vuonna 1998 tietä tosiaan ajettiin sellaisessa muodossa, ja ainakin -99 Tommi on ajanut testiä Kuukanpäässä ennen Jyskälää.

Tielinjan muutos tapahtui varmaankin aika pian sen jälkeen, Kuukanpään pätkää nykyisin halkovan Seututie 638:n Wikipedia-artikkelista selviää seuraavaa: Leppäveden ja Tikkakosken välinen osuus on uutta, vuonna 2008 valmistunutta maantietä.

Jyväskylän tieverkon historian PDF:stä selviää seuraavaa: Vuonna 1998 Leppävesi-Tikkakoski yhteyden parantaminen yleiseksi tieksi-hanke oli kuuden kärkihankkeen joukossa Jyväskylän seudulla. Vaajakoskelta Leppävedelle johtanutta maantietä 638 jatkettiin Tikkakoskelle saakka rakentamalla Leppäveden ja Tikkakosken välille osin vanhaa yksityistieyhteyttä seuraileva uusi maantie.
 
Tämän vuoden Kakaristo oli melkein täysin sama kuin vuosien 1996-1997 Rapsula. Tänä vuonna Tänakin pohjien keskinopeus ekalla ajokerralla 124.64 km/h, vuonna 1997 Kenneth Eriksson WRC-Imprezalla 113.66 km/h. Sellaiset 10% on noussut vauhdit parissa kymmenessä vuodessa. Tämän vuoden pätkän rankingissa Kennethin sijoitus olisi ollut 18., tosissaan ajavien R5-autojen häntäpäässä Camillin ja Henningin välissä.
 
Viimeksi muokattu:
AnttiL sanoi:
Tämän vuoden Kakaristo oli melkein täysin sama kuin vuosien 1996-1997 Rapsula. Tänä vuonna Tänakin pohjien keskinopeus ekalla ajokerralla 124.64 km/h, vuonna 1997 Kenneth Eriksson WRC-Imprezalla 113.66 km/h. Sellaiset 10% on noussut vauhdit parissa kymmenessä vuodessa. Tämän vuoden pätkän rankingissa Kennethin sijoitus olisi ollut 18., tosissaan ajavien R5-autojen häntäpäässä Camillin ja Henningin välissä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Erittäin mielenkiintoista :thumbup: Löytyyköhän vastaavia verrokkeja 80- ja 00-luvuilta, tai jopa 70-luvulta? Jos vuodesta 1997 kelaa 20 vuotta taaksepäin, niin vauhdin kasvu on varmaan ollut suhteessa vielä paljon dramaattisempaa?
 
DC sanoi:
Erittäin mielenkiintoista :thumbup: Löytyyköhän vastaavia verrokkeja 80- ja 00-luvuilta, tai jopa 70-luvulta? Jos vuodesta 1997 kelaa 20 vuotta taaksepäin, niin vauhdin kasvu on varmaan ollut suhteessa vielä paljon dramaattisempaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Twitteriin laitoin tämän Saalahdesta

1985 (pimeä, märkä)
Alen, Salonen, Blomqvist
113.7 km/h

1991 (pimeä, kuiva)
Sainz&Auriol&Alen
120.8 km/h

2017 (valoisa, kuiva)
Latvala
128 km/h

Vuoden 2017 rankingissa A-ryhmäläiset olisi olleet WRC- ja R5-autojen välissä, B-ryhmäläiset taas R5-autojen häntäpäässä, tasa-ajalla esim Hiroki Arain kanssa.

Siitama ajettiin joka vuosi samaan tapaan vuosina 1988-1999

1988 Kankkunen Celica 108.89 km/h
1999 Mäkinen Mitsu 119.38 km/h

Molemmissa kuiva keli ja päivänvalo. Vuoden 1988 Kankkunen olisi ollut sijalla 31, nopeimpien N-ryhmän Mitsujen ja F2-kitcarien takana.

Ruuhimäki lähes täysin sama symmetrisesti 1989, 1999 ja 2009

1989 Alen 110.32 km/h
1999 Auriol 125.93 km/h
2009 Latvala 121.62 km/h

Vuonna 1989 satoi vettä, 1999 alkoi satamaan kesken pätkää, 2009 ei satanut. Auriol oli keskeyttänyt rallin ja ajoi riskillä vailla mitään menetettävää. Myös varmaan tuoreet renkaat vaikutti asiaan? Vuoden 1999 Ruuhimäki oli kyllä myös puolisen kilsaa muita pidempi, todennäköisesti täysiä ajettavaa tämä kaikki.

Ouninpohja, 1973 pituutta on ollut noin kilsa enemmän, en tiedä mistä. Molemmat pimeässä ajettuja.

1973 Kinnunen 106.87 km/h
1985 Alen 125.15 km/h

ja saman pätkän "modernia versiota" pisimmässä versiossaan Hämepohjan takaa Hassintielle asti

1998 Sainz 124.08 km/h
2015 Ogier 129.79 km/h

Sainz olisi ollut niukasti WRC2-pohjat ajaneen Lapin Skodaa hitaampi.

Otetaan vielä Leustu 2014 ja 2019 siten että kellotetaan onboardin avulla ekasta risteysoikeasta maaliin 9.67 km mittainen pätkä.

2014 Latvala Polo 116 km/h
2019 Latvala Yaris 117.6 km/h
 
Viimeksi muokattu:
Yksi ilmeinen unohtui - Ouni 1994 ja 2016 olivat täysin samat

1994 Kankkunen 121.89 km/h
2016 Meeke 131.1 km/h

Kankkunen olisi ajanut tasa-ajan Khalid Al-Qassimin DS3 WRC:n kanssa :D ja toki myös hitaampien R5-autojen.

Sirkkamäki 1979 ja 2010 oli myös käsittääkseni samat, välissä ajettiin eri suuntaan.

1979 Vatanen 107.34 km/h
2010 Latvala 125.9 km/h

Vatanen olisi mennyt R2-autojen top 3 -vauhtia.
 
Viimeksi muokattu:
AnttiL sanoi:
Yksi ilmeinen unohtui - Ouni 1994 ja 2016 olivat täysin samat

1994 Kankkunen 121.89 km/h
2016 Meeke 131.1 km/h

Kankkunen olisi ajanut tasa-ajan Khalid Al-Qassimin DS3 WRC:n kanssa :D
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihan kaikkea ei sentään tarvitse kertoa! :yuck:

Ei vaan, erittäin mukava selvitys kokonaisuudessaan kyllä, kiitos.
 
Päijälä 2017 ja 2019 sama reitti.

2017 ekalla ajokerralla Latvalan pohjat 10:55.5, keskinopeus 124.6 km/h.

Tänä vuonna reitti 190 metriä pidempi. Ekalla ajokerralla Meeken pohjat 10:37.4 ja keskinopeus 129.2 km/h.

Latvalan 2017 aika olisi ollut kaikkia WRC-autoja paitsi Greensmithiä hitaampi, vaikka saikin tuon 190 m hyvitystä.

2017 taisi olla hieman kostea tie, 2019 taas rutikuivaa.
 
Onboardeista kävi ilmi, että tuota 190 metrin eroa ei kyllä ole olemassa, eli pakko olla mittausvirhe, koska lähtö ja maali on täysin samassa paikassa. Tiekohtaisesti näyttäisi siltä, että kovaa ajaessa eroa tulee vähemmän ja teknisemmillä osuuksilla enemmän. Käsin mitatessa toki mittausvirhe kasvaa noiden lyhyiden Sappeentien ja pikkutieosuuksien suhteen.

ktZEgUa.png
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös