Synnyttäminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja abc
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Sam sanoi:
Mainitaan tähän vielä faktaa Suomesta: sektion jälkeen äidin ja lapsen kotiutuminen on huomattavasti myöhemmin synnytyksen jälkeen kuin normaalin ja suht ongelmattoman synnytyksen suhteen. Sairaalakohtaisesti voi päästä kotiin 2-3 päivän päästä synnytyksestä kun sektiossa kotiutuminen onnistunee vasta reilun viikon jälkeen (ei täysin fakta). Muutenkin äidin toipuminen on huomattavasti nopeampaa tavallisesta synnytyksestä. Sektiossa on kuitenkin kyse isosta leikkauksesta, se vain usein mielletään kevyemmäksi operaatioksi kuin mitä oikeasti onkaan.

Tuntuu järkevältä ja uskon kyllä että olet varmasti aivan oikeassa - mutta tuskin sektio nyt hengen vaarallista on ja jos joku siitä kärsii niin eikös se enemmäkin ole äidin terveys mikä on vaarassa eikä lapsen? Lapsen teko on kyllä naiselle aika paljon hankalampi asia kuin meille miehille :wink: .

Toipuminen synnytyksen jälkeen ottaa yleensäkin aika kauan eräs lääkäri kertoi eräälle naiselle (hyvälle tutavalleni) että naisen pitäisi pitää suunnilleen 5 - 7 vuoden paussi synnytysten välillä jos haluaa olla aivan varma että kaikki elimet ovat palautuneet täysin. Tämä tuttavani on synnyttänyt kaksi lasta kahden vuoden sisään ja valitettavasti joutui korjailemaan muutamia paikkoja nyt 14 vuoden jälkeen. En väitä että sektio olisi ollut parempi valinta meinaan vain että se on vaativaa hommaa tuo lasten teko. :yuck: Siitä ei vain keskustella kovin paljon missään...

5 vuoden paussi taas vaikuttaa aika pitkältä ajalta ja uskoisin että aika harva haluaa odottaa niin kauan jos haluaa useamman kuin yhden lapsen. :(
 
Luulen, että pelko on suurin syy siihen, miksi sektiota halutaan nykyisin niin usein. Tulevien äitien pelot ovat varmasti aika moninaisia, kivun, repeämien, "väljähtämisen" yms. pelkoja, laidasta laitaan. Ikävä kyllä tässäkään toikissa esille tulleet kymmenien tuntien veriset synnytysurakat eivät varmasti ainakaan helpota näitä pelkoja :frown:

Itsekin olin peloissani, onneksi tajusin lopettaa netistä yms. löytyvien synnytysjuttujen lukemisen / kuuntelemisen. Suurin osa alasynnytyksistä sujuu hienosti, ja Suomessa sairaaloiden henkilökunta on ammattitaistoista huippuväkeä. Tähän päätin uskoa.

Epäilen muuten, että suuri osa ihmisistä ei tosiaan tajua, kuinka iso operaatio keisarinleikkaus todella on. Kysehän on suuresta vatsaleikkauksesta. Kauankos pienestä umpisuolen napsautuksesta tulee sairaslomaa? Kuukausi? Sektiossa avataan kohtukin, ja viilto lienee ihan eri kokoluokkaa kuin umpparin poistossa. Ja sitten pitäisi jaksaa sitä vauvaa hoitaa 24/7 heti sektion jälkeen.

Äidin ja lapsen terveyden takia joudutaan tietysti tekemään sektioita, ja on totta kai hienoa, että Suomessa tämäkin vaihtoehto on melko turvallinen.

Niin, muksu tuli maailmaan normaalisti alakautta. Synnytyssalissa vierähti liki 40 tuntia (nukuin kyllä välillä). Ei jäänyt pelkoja eikä tunnomuutta :wink: Raskaana oleminen on mielestäni paljon kamalampaa kuin synnyttäminen :D
 
Kolmessa synnytysessä olen ollut ja kaikki olivat erilaisia! Osa oli hitaita ja osa nopeita. Kaikki synnytykset menivät onneksi hyvin, vaikka aina niissä riskit ovat!

Sektio ei ainakaan OYS:ssa irtoa ilman kunnon syitä ja perusteluja.
 
Originally posted by 312T4 Kolmessa synnytysessä olen ollut ja kaikki olivat erilaisia! Osa oli hitaita ja osa nopeita.

Ei ihan toinen ja toinen vaan osa... Oliko 66 % nopeita ja 33 % hitaita? :ahem:
 
Observer sanoi:
Miten "ruma" leikkausarpi voi puoltaa tällaista näkökantaa?
Ehkei tuolla ulkonäöllisellä seikalla tarkoitettu niinkään leikkausarpea, vaan sitä, että suunnitelluissa sektioissa lapsen syntymäpäivä saatetaan varata hieman laskettua aikaa varhaisemmaksi. Viimeisten viikkojen rasitukset ja synnytykseen valmistelevien supistusten vaikutukset kehossa jäävät näin pienemmiksi.

Täällä synnytetään yksityissairaaloissa ja sektiotkin ovat yleisempiä. Tuttavapiirikokemuksen mukaan sen valitsevat usein kertaalleen, useampaankin kertaan synnyttäneet. Perusteluna on ollut lähinnä toivomus rauhallisesta synnytyskokemuksesta sekä pelko, ettei palautuminen ole niin helppoa kuin nuorena ja ensisynnyttäjänä.

Originally posted by KnowHow
Forumin miehet näyttävät olevan varsinaisia asiantuntijoita mitä tulee synnyttämiseen. Minä itse mukaanluettuna!
:thumbup:
 
elle sanoi:
Sattuneesta syystä olen joutunut perehtymään raskauden eri vaiheisiin sekä synnytyksiin ja mahdollisiin ongelmiin hyvinkin runsaasti viimeisen parin vuoden aikana. Itsehän en ole synnyttänyt enkä kyllä ollut raskaanakaan:rolleyes: mutta tietämystä on tullut tästä huolimatta paljon.
 
Käsittääkseni naiset on tosta synnyttämisestään aika ylpeitä, ja sektiosynnyyäjä ei oikeen oo "samalla tasolla" tossa synntyshierarkiassa, siltä puuttuu jokin oleellinen kokemus ja koettelemus ja sitä kautta sitä pidetään "huonompana" äitinä kun normaali synnytyksen läpikäyneitä. Eli myös alatiesynnytyksen puolesta on sosiaalisia paineita olemassa naisten keskuudessa.
 
Off-Topic sanoi:
Käsittääkseni naiset on tosta synnyttämisestään aika ylpeitä, ja sektiosynnyyäjä ei oikeen oo "samalla tasolla" tossa synntyshierarkiassa, siltä puuttuu jokin oleellinen kokemus ja koettelemus ja sitä kautta sitä pidetään "huonompana" äitinä kun normaali synnytyksen läpikäyneitä. Eli myös alatiesynnytyksen puolesta on sosiaalisia paineita olemassa naisten keskuudessa.
Tuntuu herättävän keskustelua siinä missä miehillä inttijutut:thumbup:
 
Sam sanoi:
Ei tietenkään. Tapauskohtaisesti. Onneksi Suomessa on erittäin turvallista synnyttää:ahem: Varma tieto jälleen.
Kyllä sekin vaikuttaa synnytyspelkoihin kun kaveripiirissä oli pariskunta jonka vauva menehtyi kun eivät suostuneet sektioon kun vasta hätäsellaiseen. Toisella kerralla saivat sen sektion ja nyt niillä on kaks lasta. Molemmat sektiolla syntyneet.

Mutta suoraan sanottuna jäi niin pahat fiilikset ja muistot tosta omasta salissa olosta (siellä nurkassa) etten enää menisi mukaan normaaliin synnytykseen.:(
 
Jones sanoi:
Mutta suoraan sanottuna jäi niin pahat fiilikset ja muistot tosta omasta salissa olosta (siellä nurkassa) etten enää menisi mukaan normaaliin synnytykseen.:(
Sektioon sinua ei edes laskettaisi.
 
elle sanoi:
suunnitelluissa sektioissa lapsen syntymäpäivä saatetaan varata hieman laskettua aikaa varhaisemmaksi. Viimeisten viikkojen rasitukset ja synnytykseen valmistelevien supistusten vaikutukset kehossa jäävät näin pienemmiksi.

Tuo särähti mun korvaan jotenkin. Kun ne viimeiset viikothan on lapsen kehityksen kannalta tosi tärkeitä. Keuhkot kehittyvät ja lapsi kerää painoa. Siksi keskoset lähes aina joutuvatkin happikaappeihin. Noh, tietysti sektio tehdään mahdollisimman myöhään, mutta silti jotenkin oudoksuttaa tuollainen, kun tuntuu, että siinä äidin mukavuudenhalu menee lapsen terveyden edelle.

Varsinkin, kun ne pari viimeistä viikkoa ovat aika lyhyt aika äidille "kärsiä". Epämukavaahan se ison mahan kanssa eläminen on, mutta silti. Joillain voi tietysti olla kivuliaitakin supistuksia, mutta esim. itselläni ei ennen h-hetkeä ollut juuri minkäänlaisia suppareita, kivuliaita ei ainuttakaan. Muutenkin luulen, että kun raskaus kestää 9kk, niin siitä ne parin viimeisen viikon pois napsaiseminen tuskin "pelastaa" mitään. Kyllä se keho kokee sellaiset muutokset siinä 8,5kk aikana jo.

Etten nyt vaikuta liian jyrkältä, niin korostan vielä, etten mitenkään vastusta perusteltuja sektioita. Tuttavapiiriini kuuluu äiti, jonka kaikki kolme lasta on leikattu ahtaan lantion vuoksi, ja äiti, jonka neljäs lapsi leikattiin lapsen koon, hankalan raskauden ja äidin iän (yli 40) vuoksi. En pidä heitä mitenkään huonompina tai erilaisina äiteinä. Mutta mielestäni tuollaiset "äiti välttää epämukavuutta ja rupsahtamista" ei ole oikeita perusteluja. Noihin pystyisi varmasti vaikuttamaan asiallisella tiedolla ja keskustelulla, ja lopettamalla sen alatiesynnytyksillä pelottelun. Kuten aiemmin sanoin, pelkäsin itsekin joskus, ja mietin sitä sektiotakin. Pelot voi kuitenkin voittaa.

Samille vielä: eikös suunniteltuun sektioon pääse yleensä isä mukaan? Hätäsektiot on sit taas erikseen.
 
Juskanen sanoi:
. Varsinkin, kun ne pari viimeistä viikkoa ovat aika lyhyt aika äidille "kärsiä". Epämukavaahan se ison mahan kanssa eläminen on, mutta silti. Joillain voi tietysti olla kivuliaitakin supistuksia, mutta esim. itselläni ei ennen h-hetkeä ollut juuri minkäänlaisia suppareita, kivuliaita ei ainuttakaan. Muutenkin luulen, että kun raskaus kestää 9kk, niin siitä ne parin viimeisen viikon pois napsaiseminen tuskin "pelastaa" mitään. Kyllä se keho kokee sellaiset muutokset siinä 8,5kk aikana jo.

Jos ajatellaan näitä viimeisiä aikoja niin kuinka paljon auttaa tai haittaa mielentila - onko rauhallisella mielellä odottavalla vähemmän kipuja kuin jos pelkää ja jännittää (on hermostunut kertakaikkiaan). Ymmärrän kyllä että ei se nyt aivan mielentilastakaan kiinni ole mutta mitäs sanot auttaisiko tyynenä pysyminen ? :)
 
Juskanen sanoi:
Samille vielä: eikös suunniteltuun sektioon pääse yleensä isä mukaan? Hätäsektiot on sit taas erikseen.
Tuossa saattaa olla sairaalakohtaisia eroja, mutta tietämissäni paikoissa ei pääse.
 
Jorvissa on laattoja vain vauvanpesupisteen kohdalla. Muuten on maalattua pintaa, vaaleanpunaista ja -sinistä sekä mintunvihreää. Viikon päästä saan tarkempaa tietoa, mikäli jotain kiinnostaa.
 
Ylös