Joulutorttua jälkiruuaks. Pääruuaks vedin tuolla mainitun setin:
http://www.f1-forum.fi/vb/showthread.php?t=27902&page=36&p=2460590&viewfull=1#post2460590
Paitsi että siinä oli sipulia noiden lisäks.
Tänään noi vieraat tulivat silleen kivaan aikaan, että kun mä tulin töistä, niin rouva ei ollut ehtinyt mulle tekemään muonaa, ja hyvä niin, sillä olishan se ollut kovin epäkohteliasta syödä jotain oikeaa ruokaa samalla kun kuuntelee jänniä tarinoita sukuun naimakaupoilla tulleiden elämästä. Ja ihan hyvinhän sitä työpäivän jälkeen voi vatsaansa täyttää pullalla ja kakullakin, kun saman pöydän ääressä on mitä mukavinta juttuseuraa. Sitä ei oikeastaan edes huomaa, että on ihan helvetillinen nälkä, kun keskittyy kuuntelemaan anopin kertomia huimia tarinoita humalanhuuruisista viikonlopuistaan. Tarina on ollut jo vuosikausia sama, mutta anoppi osaa maustaa sitä oivasti mm. vaihtamalla päivän nimeä tai ajankohtaa muuten. Esim. "viime viikonloppuna [tähän se hauska tarina]", ja hetken päästä "toissa viikonloppuna [tähän se sama tarina]". Ja hauskuutta vaan lisää se, ettei tarvitse itse miettiä yhtään mitään sanottavaa, sillä anoppi puhuu tauotta, ja kuten kuuluukin, vanhemman valtionaisen oikeudella jättää kuulematta joka ainoan kommentin, mitä joku muu sanoo. Positiivista on sekin, että hän pitää huolen siitäkin, että ei tarvitse höristää korvia kuullakseen juonenkäänteet, sillä hänen suloisesti kailottava äänensä kantanee tämän rappukäytävän asuntojen lisäksi ainakin naapurirappuun ja ohikulkeviin juniin. Tavara- sellaisiin.
Toivottavasti he tulevat taas pian kyläilemään, koko porukka. On ikävä jo nyt.