Piiiiiitkästä aikaa tuli siis noin puoli tuntia sitten käytyä Mäkissä.
Mukavasti sain päkkini täyteen parilla tuplajuustohampurilaisella ja ranskalaiset maistuivat myös ihan ok. Ikinä en ole ymmärtänyt niitä, ketkä vetävät esim. jonkun kerroshampurilaistyylisen jättimegahampurilaisen. Tai no, en nyt ole perehtynyt kerroshampurilaiseen sen tarkemmin, että onko se nyt niin iso, mutta isohko kai ainakin? Itselleni vain aika etova fiilis syödä tuollaista maharadza-tyyppistä hampparia.
Hämärän peitosta valitsin normaalin vaniljapirtelön. Annan sulautua nyt pääruoan, jotta pirtelön vetäminen on sitten taas mukavampaa, kevyempää ja lilluvampaa.
Kyllä nyt voi sielu, sydän ja keho hyvin - kaikki on tasapainossa ja Kirkan tyylistä hengailumusaa, yms. muuta jonnin joutavaa olemista. Vain olemista.