Tuli huuto.netin välityksellä tilaamani leffa. Ekaks huomion arvoista oli se, että postipena ei ole viitsinyt rikkoa sitä lain, mutta se mikä tuotti hyvän mielen oli että se oli pakattu aivan hemmetin järjestelmällisesti. Mieltä lämmitti huomata, että heti päällimmäinen paperi, eli kuori, oli taiteltu niin että kulmat olivat terävät, eikä leffa hölskynyt sisällä. Lisäks siinä ei ollut yhtään ylimääräistä paperia, eli ei mitään monin kerroin taiteltua vaan kaikki oli tarkasti suunniteltu. Kruunuksi vielä paperi oli teipattu seitsemällä silmämääräisesti samankokoisella teipinpalalla, joista kolme oli kuoren toisella laidalla, kolme samassa kohdassa vastakkaista laitaa ja viimeinen pala keskellä.
Oli melkein sääli avata kuori.
Kuoren sisältä löytyikin kuplamuovia, joka oli leikattu silleen, että se meni yhden kerran leffan ympäri. Täsmälleen yhden kerran. Kupliksen reunat olivat siis just toisiaan vasten, ja sitten teipattu (edelleen symmetrisesti), eikä milliäkään kuplamuovia mennyt päällekkäin, mutta ei toisaalta ollut rakoakaan. Eikä kuplamuovia oltu pingotettu yhtään, vaan se oli oikean kokoinen. Kuplamuovi oli myös kuoren tapaan hyvin jämptisti taiteltu. Esimerkiksi kulma- ja laitaosiot noudattivat linjaa, jossa yhtään milliä kuplamuovia ei tarpeettomasti mennyt päällekkäin itsensä kanssa, eikä muovia ollut sielläkään jouduttu pingottamaan yhtään. Kuplamuovi oli myös kauttaaltaan ehjä.
Voin vain kuvitella, kuinka terapeuttiselta tuollaisen paketin kääriminen on tuntunut.
Ehkäpä henkilö on myynyt leffoja kerralla useammankin. Iltasella istunut keittiön pöydän ääreen tarpeellisten välineiden kanssa ja alkanut pakertamaan. Hypistellyt jokaista leffaa kädessään hetken... punninnut mielessään erilaisia vaihtoehtoja paperin ja muovin leikkaamiselle... "Ehkäpä kannattaa tehdä ensin yksi täsmällisen kokoinen paperi ja käyttää sitä mallina..." Ehkäpä henkilöllä on enemmänkin kokemusta leffojen myynnistä, ja mallipaperi löytyy hyvässä järjestyksessä olevan kaapin hyllyltä. Henkilö paketoi kaikki leffat huolellisesti ja laittaa ne yhteen kasaan. Kasa on silmämääräisesti suorassa linjassa nelikulmaisen pöydän kahden reunan kanssa, lähellä pöydän kulmaa. Henkilö uhraa tuokion miettien naapurin pyöreää pöytää. Miten kukaan voi elää asunnossa, jossa huoneissa on neljä kulmaa, mutta huoneen näkyvimmällä esineellä ei ole kulmia lain? Mielenvikaisia ovat moiset. Samalla hän asettaa vielä kerran käsivaralla kasan reunat keskenään tasan.
Paketoinnin jälkeen henkilö palkitsee itsensä kupillisella kahvia. Valkoisesta kupista, tietenkin.
Huomenna hän veisi kasan postiin. Tuollaisia taideteoksia ei todellakaan pudoteltaisi postilaatikkoon, vaan ne viedään postiin sisälle.
Vielä postin tädille kasaa antaessaan henkilö muiden huomaamatta varmistaa, että kasa on suora, eikä yksikään leffa ole vinossa muihin nähden. Tästä eteenpäin kaikki olisi postin vastuulla.
Salaa mielessään henkilö toivoo, että edes yksi vastaanottajista ymmärtäisi, mistä tässä on kysymys.