Tänne kaikki merkityksettömät ilmoitukset, vol XII

Status
Ei avoinna uusille viesteille.

Örfil

Guest
Pähkäilin tänään triathlon -versiota hiihtäessä, jossa olisi hiihto, juoksu ja uinti ja pelästyin että sattumaako, Antsa on jo aloittanut treenit siihen, ennen kuin olen edes julkistanut keksintöni :eek:
 

Trullinkaasu

Well-known member
Liittynyt
17.6.2007
Viestit
9312
Olen huomannut sen, että suurin ongelmani elämässä on ollut saada ajatukset näkyviin sanoina. Nyt uskon kyllä, että mikä tahansa on mahdollista. Kun ei google auta tai anna vastausta, niin pakko tässä on itse uskoa itseensä. Kaikki on mahdollista, niinhän ne sanoo.
 
Antsa Rieppo

Antsa Rieppo

Well-known member
Liittynyt
1.1.2015
Viestit
46299
Sijainti
Purukiellossa
Jengillä jäänyt peruskoulu kesken tai jotain?:confused:

metafora

metafora

Määritelmä kielikuva eli trooppi, jossa sana tai lause viittaa johonkin muuhun kuin ilmeiseen ja tavanomaiseen merkityksensä

Selite Metafora on epäsuora ja monimerkityksinen kuvailmaisu. Metafora tarkoittaa merkityksen siirtoa, jossa kielellinen ilmaus siirretään tavanomaisesta merkitysyhteydestään ja asetetaan uuden kohteen paikalle. Metafora on keskeinen poeettisen kielen keinoista.
Metaforan olemuksesta ja toimintatavasta on olemassa monia erilaisia teorioita. Vanhimman ja yleisimmin omaksutun, Aristoteleeseen palautuvan käsityksen mukaan metafora on kätketty, ilman kuin-sanaa rakentuva vertaus. Esimerkiksi metafora "olet ruusu" tarkoittaisi silloin vertausta "olet kaunis kuin ruusu" tai "olet kaunis mutta piikikäs kuten ruusu". Max Black esittää teoksessaan Language and Philosophy (1966) vertaamisteorian, jonka mukaan metaforalla on kirjaimellisesti ymmärrettävä, joskin kiertoteitä hankittu merkitys. Tavallaan metafora on lyhennetty, pelkistetty vertaus. Blackin mukaan metafora näyttää itseensä sisältyvän analogian tai kaltaisuuden.

Korvaamis- eli substituutioteorian mukaan metaforassa sana tai ilmaisu on asetettu toisen tilalle. Tämänkin ajattelun lähtökohta on löydettävissä Aristoteleen runousopista, jonka mukaan metafora syntyy, kun asialle annetaan varsinaisesti jollekin muulle kuuluva nimi. I. A. Richardsin kehittelemässä vuorovaikutusteoriassa metaforassa erotetaan kuvattava (tenor) ja kuva (vehicle), joiden interaktion tuloksena metafora toteutuu.

Metaforaa on pidetty erityisesti lyriikalle tunnusomaisena trooppina. Metaforisia ovat esim. ilmaisut "elämän meri”, "yön harmaa vaippa”", "sydämeni hyppäsi", "luonto hymyili”", "”my love is a red, red rose” (Robert Burns), ”"apilaniityn valkopäisessä aallokossa/ keinuu herneen vihreä palkovenhe" (Viljo Kajava) tai "”iloni on pohjajäätä" (Helvi Iuvonen). Metafora vetoaa sekä älyyn että tunteeseen, ja sen avulla voidaan erilaiset kielelliset merkitykset ovat yhtä aikaa voimassa. Parhaimmillaan metaforalla on kieltä uudistava vaikutus, joka ulottuu yksittäistä runoa paljon laajemmalle alueelle.
Metaforat eivät kuitenkaan ole pelkästään poeettisen kielen ominaisuus, vaan kuuluvat kaikkeen kielenkäyttöön. Yleiskielessä metaforat kuitenkin usein kuluvat jatkuvassa käytössä, jolloin ne automatisoituvat ja niiden ilmaisullinen teho katoaa. Monet jokapäiväisen kielen ilmauksista, kuten esim. "pöydänjalka", "suonsilmä" tai "hallitus kaatui" ovat metaforia, vaikka niitä ei sellaiseksi heti tunnista. Usein kaunokirjallisuus kuitenkin onnistuu näyttämään tutut ilmaisut uudesta näkökulmasta, jolloin niiden metaforisuus syntyy uudelleen. "Olen yhtä tyhjän kanssa" (Pentti Saarikoski).
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Status
Ei avoinna uusille viesteille.
Ylös