Tallien tasoerot revenneet liian suuriksi.
- Viestiketjun aloittaja Karpow
- Aloituspäivämäärä
FO110K
Banned
- Liittynyt
- 3.1.2001
- Viestit
- 15345
Tähän muuten liittyykin hauska tarina. Eddie Irvine oli sanonut edellisvuoden mestarille J.Villeneuvelle että McLarenit muuten pyyhkivät Albert Parkissa ohitsemme kierroksella.
Jaques ei moista ollut uskonnut, ja niimpä miehet löivätkin asiasta muhkean vedon. Häkkisellä ja Coulthardilla olikin sitten Villeneuven ohittamisessa kierroksella normaalia enemmän puuhaa vaikka siniset liput heiluivat...
[/QB][/QUOTE]Jeesh, tuon mäkin muistan,
tais olla niitä harvoja kertoja ku E. Irvine oli ennustuksissaan oikeassa? Ferrarihan kiri McLarenin alkukauden huikean etumatkan kiinni Goodyearin kehityksen avulla. Brisukoita käyttänyt Benetton taisteli alkukaudella tasaisesti Ferrareita vastaan, kun taas loppukaudesta Williams ja Jordankin ajoi ohi pisteissä.
edit: 98 kaudesta siis oli kysymys
<small>[ 29-10-2003, 06:12: Message edited by: Pete ]</small>
edit: 98 kaudesta siis oli kysymys
<small>[ 29-10-2003, 06:12: Message edited by: Pete ]</small>
Ja sä unohdat sen että vain harvoin kuljettaja tekee täydellistä kierrosta. Ja ajettaessa samanlaisilla autoilla satunnaisvaihteluiden, radan ja kelin sopivuuden sekä muiden "pikkuseikkojen" merkitys nousee arvoon arvaamattomaan.
Näin ollen olisi hyvinkin mahdollista että 18 kilpailun aika-ajoissa Schumi lähtisi kuudesti ruduista 1-4, kuudesti ruuduista 5-10 ja kuudesti ruuduista 11-20. Sama pätee muihin huippukuljettajiin, joita on noin 10 ellei enemmänkin..
Tasaväkisten autojen osalta ne kuskien tasotki tulisivat nopeammin esiin. Nykyäänhän F1 on vähän sen tyyppinen laji, että jos ajaa huipputallissa saa itselleen ennen pitkää huippukuskin manttelin ellei sitten tee skotteja tai barreja. Toisaalta pikkutalleihin juuttuvaa harva enää huippujen joukkoon laskee olivat saavutukset sitten aikaisemmin olleet miten kovaa luokkaa tahansa.
Olen siis Jacquesin kanssa samaa mieltä tuosta huippukuljettajien määrästä, mutta korostan ettei niitä välttämättä heti ensimmäisissä kisoissa löydettäisi, osa löytdettäisiin vasta seuraavina vuosina, kun tallit joutuisivat hankkiutumaan eroon tusinakuskeista ja etsimään tilalle parempia.
Tasoeroja sinällään en vastusta, sillä ne kyllä lajiin kuuluvat. Ehdottomasta tasoeroissa pitäisi enemmän kuitenkin olla kysymys taitojen ja osaamisen erosta eikä siitä, että osa talleista on jatkuvasti konkurssin partaalla. Melkein yhtä huonosti sarjaan sopivat tallit, joilla on lähes loputtomat resurssit mutta jotka eivät tee minkäänlaista kilpailullisesti merkittävää tulosta ja joiden osalta pitää sitten vuodesta toiseen arvuutella, että ovatko ne suurimmat ongelmat moottorin, rungon vai kuskien puolella.
Nykyaikana on myös tullut aivan liikaa mukaan tällaistä mestaruuksien jakoa aina seuraavalle vuosikymmenelle asti. Viittaan tällä siihen, miten käytännössä jokainen autonvalmisjatiimi ilmoittaa taitelevansa mestaruudesta sitten vuonna x. Vielä pahempaa on, jos talli ensin ilmoittaa ettei tänä vuonna vielä tulosta odoteta ja sen jälkeen kun taso on juuri sitä, mitä tuon lausunnon mukaisesti etukäteen odotettiin - korvaakin molemmat kuljettajansa kyvyttöminä ja ottaa uudet tilalle. Kolmas surkuhupaisa es. on selitys siitä, miten voiton myötä tallissa päätettiin ottaa rauhallisesti ja laiminlyötiin auton kehittäminen ja tämän takia kerättiinkin sitten vähemmän pisteitä kuin mitä ilman voittoa oltaisiin saavutettu.
Sinällään en kiistä sitä etteivätkö erot olisi lähes puolittuneet hännänhuipun ja parhaan tallin välillä viimeisten 5-7 vuoden kuluessa. Toisaalta samalla on tallien määrä sarjassa tippunut 12 kymmeneen eli ei välttämättä edes voida puhua aidosta tasaisuuden lisääntymisestä.
Olen siis Jacquesin kanssa samaa mieltä tuosta huippukuljettajien määrästä, mutta korostan ettei niitä välttämättä heti ensimmäisissä kisoissa löydettäisi, osa löytdettäisiin vasta seuraavina vuosina, kun tallit joutuisivat hankkiutumaan eroon tusinakuskeista ja etsimään tilalle parempia.
Tasoeroja sinällään en vastusta, sillä ne kyllä lajiin kuuluvat. Ehdottomasta tasoeroissa pitäisi enemmän kuitenkin olla kysymys taitojen ja osaamisen erosta eikä siitä, että osa talleista on jatkuvasti konkurssin partaalla. Melkein yhtä huonosti sarjaan sopivat tallit, joilla on lähes loputtomat resurssit mutta jotka eivät tee minkäänlaista kilpailullisesti merkittävää tulosta ja joiden osalta pitää sitten vuodesta toiseen arvuutella, että ovatko ne suurimmat ongelmat moottorin, rungon vai kuskien puolella.
Nykyaikana on myös tullut aivan liikaa mukaan tällaistä mestaruuksien jakoa aina seuraavalle vuosikymmenelle asti. Viittaan tällä siihen, miten käytännössä jokainen autonvalmisjatiimi ilmoittaa taitelevansa mestaruudesta sitten vuonna x. Vielä pahempaa on, jos talli ensin ilmoittaa ettei tänä vuonna vielä tulosta odoteta ja sen jälkeen kun taso on juuri sitä, mitä tuon lausunnon mukaisesti etukäteen odotettiin - korvaakin molemmat kuljettajansa kyvyttöminä ja ottaa uudet tilalle. Kolmas surkuhupaisa es. on selitys siitä, miten voiton myötä tallissa päätettiin ottaa rauhallisesti ja laiminlyötiin auton kehittäminen ja tämän takia kerättiinkin sitten vähemmän pisteitä kuin mitä ilman voittoa oltaisiin saavutettu.
Sinällään en kiistä sitä etteivätkö erot olisi lähes puolittuneet hännänhuipun ja parhaan tallin välillä viimeisten 5-7 vuoden kuluessa. Toisaalta samalla on tallien määrä sarjassa tippunut 12 kymmeneen eli ei välttämättä edes voida puhua aidosta tasaisuuden lisääntymisestä.
kouvotsvoni
Banjottu
'97-kaudella Panis oli Kanadan kolariinsa asti aivan hirveässä vedossa.
'98-kaudesta tulee mieleen Benettonin ja Jordanin pistekehitys. Alkukaudesta Benetton napsi pisteitä ja palkintopallisijoituksia, loppukaudesta ei ollut edes pistevauhdissa. Samoihin aikoihin Jordan nousi nollakerhosta voittajaksikin (tuurilla mutta silti).
'99-kaudella nähtiin todella paljon keskeytyksiä ja Heinz-Harald Frentzenin nousu jopa MM-taisteluun.
'98-kaudesta tulee mieleen Benettonin ja Jordanin pistekehitys. Alkukaudesta Benetton napsi pisteitä ja palkintopallisijoituksia, loppukaudesta ei ollut edes pistevauhdissa. Samoihin aikoihin Jordan nousi nollakerhosta voittajaksikin (tuurilla mutta silti).
'99-kaudella nähtiin todella paljon keskeytyksiä ja Heinz-Harald Frentzenin nousu jopa MM-taisteluun.
Ave !!!
Ei ollut, Ferrari oli McLarenia parempi sekä 96 että 97, etenkin Häkkisen osalta. Sekä 96 että 97 kaudella Ferrari oli McLarenia nopeampi tai vähintäänkin yhtä nopea yli kauden ja kaudella 97 Häkkisen McLaran kärsi luvattoman paljon teknisistä vioista etenkin sen jälkeen kun Mika löysi vauhdin. Kauden 10 viimeisestä kisasasta Häkkinen sai ajaa puhtaa suorituksen vain kolmessa: Ranskassa, Englannissa, Unkarissa, Spassa, Monzassa, Itävallassa, Nyrnburgringillä homma meni käsille Mikasta riippumattomista seikoista. Voittaminen on aika saatanan vaikeaa, kun koneet paukkuu kerta kerran perään johtoasemassa. Auto, jolla ei ollut mahdollista ajaa maaliin EI VOINUT OLLA PAREMPI, kuin auto jolla pääsi maaliin ja se on aika väljillä oletuksilla (esim. tarkoitus on päästä maaliin) fakta.
Mutta niinhän se on Häkkisen ja Schumcaherin välinen oleelinen ero on kuinka:
Schumacher menestyy Ferrarista huolimatta ja toisaalta kuinka McLaren menestyi Häkkisesta huolimatta.
Tästä aikakirjoihin ikuistetusta miltei aksiomista on suunnilleen mahdoton muodostaa mitenkään tasapuolista kuvaa herrojen lahjakkuuksien välisistä eroista.
- Oho-
