Isäukko ja kaksi kaveria on tasan ne henkilöt joihin haluan pitää yhteyttä. Ne olen niin kauan tuntenut, etteivät turhia kysele. Työkavereitten kanssa toki ollaan tiiviisti tekemisissä työajalla ja hyvissä väleissä, mutta tiedän jo nyt, että porukan hajaantuessa en aio niihin yhteyttä ottaa.
Oli aika kiusallinen tilanne intissä viimeisenä päivänä, kun yksi tupakavereista totesi: "soitellaan sitte ja nähdään, ei näin hyvää porukkaa kannata päästää hajoamaan" .Kellään muulla ollut mitään aikomusta pitää yhteyttä. No sovittiin sitten, että "kattellaan". Kymmenen vuotta tulee nyt aikaa enkä ole ketään siitä porukasta nähnyt.
Mutta jotkut haluaa, että kaikki kaveriporukat täytyisi pitää koossa, vaikka väkisin, koska "joskus ennenkin oli niin hauskaa". Äitini oli juuri sellainen, että kaikille entisille koulukavereille ja työkavereille ja naapureillekin täytyi joskus soitella ja siitä oli olevinaan stressiä, jos ei ollut pitkään aikaan saanut aikaiseksi soitella.
