Tapahtumia & sattumuksia kaduilla ja maanteillä.

Status
Ei avoinna uusille viesteille.
Tossa ryhmittäytymiskaistalla vetelivät menemään kun ei mitään. Katuvalojahan siinä ei aivan hirveästi ole ja seiskan aikaanhan on pimeetä kun perseessä.
Siis tuolla päin kun kamera-auton edellä menevä punainen auto menee? Yksi mahdollisuus olis se, että ovat tulleet sieltä risteyksen suunnasta eikä ole napannut kiertää sieltä näkymän oikeassa laidassa olevan kävely-/pyörätien kautta kun tulee kiertomatkaa siitä. Kun kannattaahan sitä riskeerata oma ja muksun henki jos vaihtoehtona on viidenkymmenen metrin ylimääräinen kävely.
 
Siis tuolla päin kun kamera-auton edellä menevä punainen auto menee? Yksi mahdollisuus olis se, että ovat tulleet sieltä risteyksen suunnasta eikä ole napannut kiertää sieltä näkymän oikeassa laidassa olevan kävely-/pyörätien kautta kun tulee kiertomatkaa siitä. Kun kannattaahan sitä riskeerata oma ja muksun henki jos vaihtoehtona on viidenkymmenen metrin ylimääräinen kävely.

Punaisen auton paikkeilla oikeanpuoleisimmalla kaistalla juu. Lie joku tämmöinen ajansäästöllinen ratkaisu ollut kyseessä.
 
Siis tuolla päin kun kamera-auton edellä menevä punainen auto menee? Yksi mahdollisuus olis se, että ovat tulleet sieltä risteyksen suunnasta eikä ole napannut kiertää sieltä näkymän oikeassa laidassa olevan kävely-/pyörätien kautta kun tulee kiertomatkaa siitä. Kun kannattaahan sitä riskeerata oma ja muksun henki jos vaihtoehtona on viidenkymmenen metrin ylimääräinen kävely.

Joo tuolta edestä vasemmalta ne on tullu pyörätietä ja ylittäneet liikenteenjakajan. Siinähän on suojatiekin toisella puolen risteystä ja bussipysäkin kohdalla pyörätie tulee lähemmäs autotietä, oikaisisin itsekin, mutten keskellä kaistaa kävelis.

Tuollaisia oikaisukohtia tulee etenkin, jos aiemmin on väylä kulkenut eri kohdasta. Meidän kylän ammattikoulun kohdalla on melko turha alikulkutunneli. Ainakaan koulujen päättymisaikana sieltä ei juuri kukaan mene vaan ylittävät tien jotta pääsevät nopeammin bussipysäkille. Laitilassa just naureskelin kävellessäin entistä koulumatkareittiäin, ettei yhtä sadan metrin pyörätien pätkää näytä vieläkään porukka käyttävän vaan ihmiset kulkevat autotien toista laitaa myös fillarilla molempiin suuntiin mennessä. Itsekään ole koskaan sillä pyörätiellä käynyt, se vaan rakennettiin 90-luvun alkupuolella väärälle puolelle autotietä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei mulla muuta ohjetta ole kuin että aja jatkossa taksilla Albertin piikkiin.
 
Itsehän olen lähinnä pelti kiinni.

Yksi varhaisimpia muistikuvia on hiihtokilpailut kansakoulun 3. luokalta Lepaalta. Tämä perskylä on Hattulan syrjäkyliä. Asuimme siellä jonkin aikaa -70 luvulla.

Keväällä -72 koulu järjesti perinteiset hiihtokilpailut. Reitti kiersi tuttuja latuja koulun ympäri, jossa olin hiihdellyt jo omin päin pitkin talvea. Salatreenasin siis.

Kisa starttasi: huidoin kuin hullu menemään ja koska hiihtolenkki oli kierros, jota kierrettiiin muistaakseni kaksi kertaa, näin faijan siinä useasti.
Toisella kiekalla isä huusi että "nyt pellit auki Jussi, olet kärjessä" ja väänsin menemään kuin Mietaa.
Voitin koulun kisan, lusikka on siitä vieläkin tallella.

Urheilu-ura ei sen koommin siitä edennyt.
Mutta olenhan Lepaan -72 hiihtomestari. Se mielessä on hyvä mennä iltaisin nukkumaan :ahem:

Mutta siitä jäi elämänasenne: pellit auki etiäpäin!
 
Jonen urheilijana pitäisi tietää mikä fyysisen tyydytyksen tunne tulee voimakkaasta urheilusuorituksesta ja sen jälkeisestä euforiasta.

Siksi kysymyksesi on epäoleellinen.
 
Kesälahden yläasteen yleisurheilukisoista tuli kolmen vuoden aikana 5 kultamitalia ja 1 pronssi. Sen jälkeen ei ihan yhtä lujaa ole mennyt.
 
Kesälahden yläasteen yleisurheilukisoista tuli kolmen vuoden aikana 5 kultamitalia ja 1 pronssi. Sen jälkeen ei ihan yhtä lujaa ole mennyt.

Suomessa on kymmeniä hiihtäjiä, jotka voittivat Mietaan ala-asteella ja tusina Tommi Evilää pitemmälle yläasteella loikanneita. Puhumattakaan Lasse Virenin päiväkoulussa peitonneita.

Nämä kyvyt sitten realisoituvat vasta elämämkoulussa.
 
Suikkanen on kartalla.

Tossa ryhmittäytymiskaistalla vetelivät menemään kun ei mitään. Katuvalojahan siinä ei aivan hirveästi ole ja seiskan aikaanhan on pimeetä kun perseessä.

Noilla kulmin olin itse jäädä tänään klo 17.58 Fagerholmin Volvon alle miehen kaasutellessa menosuunnastani oikealta, oletetuilta kotokulmiltaan, omaan menosuuntaansa nähden oikealle, kohti itä-Tamperetta. Vaihdeboksi vaan paukkui takavalojen hävitessä taivanrantaan. Koetin heilutella miehelle mutta turhaan.
 
Yksi varhaisimpia muistikuvia on hiihtokilpailut kansakoulun 3. luokalta Lepaalta. Tämä perskylä on Hattulan syrjäkyliä. Asuimme siellä jonkin aikaa -70 luvulla.

Keväällä -72 koulu järjesti perinteiset hiihtokilpailut. Reitti kiersi tuttuja latuja koulun ympäri, jossa olin hiihdellyt jo omin päin pitkin talvea. Salatreenasin siis.

Kisa starttasi: huidoin kuin hullu menemään ja koska hiihtolenkki oli kierros, jota kierrettiiin muistaakseni kaksi kertaa, näin faijan siinä useasti.
Toisella kiekalla isä huusi että "nyt pellit auki Jussi, olet kärjessä" ja väänsin menemään kuin Mietaa.
Voitin koulun kisan, lusikka on siitä vieläkin tallella.

Urheilu-ura ei sen koommin siitä edennyt.
Mutta olenhan Lepaan -72 hiihtomestari. Se mielessä on hyvä mennä iltaisin nukkumaan :ahem:

Mutta siitä jäi elämänasenne: pellit auki etiäpäin!
Legendaarinen urheiluareena 43 vuoden takaa siis :thumbup: Juuri tuona vuonna mainitsemasi Mietaa tuli muuten Paimion Jukolan avausosuudelta kärjessä.
Itsehän voitin yläasteeni kartingmestaruuden aikanaan.
 
Viimeksi muokattu:
Status
Ei avoinna uusille viesteille.
Ylös