Ruotsalainen talousviisas haukkuu kruunun alatyylisesti – vaatii, että Ruotsi siirtyy euroon
Suursijoittajana ja Cevian Capitalin perustajana tunnettu Christer Gardell vastusti Ruotsin liittymistä yhteisvaluutta euroon kansanäänestyksessä vuonna 2003.
Vuonna 2003 Ruotsissa järjestetyssä kansanäänestyksessä 55,9 prosenttia äänesti yhteisvaluutta euroon liittymistä vastaan. MOSTPHOTOS
Magnus Brunnsberg
magnus.brunnsberg@iltalehti.fi
Tänään klo 15:59
Ruotsin kruunu on heikentynyt tänä vuonna noin 15 prosenttia suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Se on heikentynyt selvästi myös esimerkiksi yhteisvaluutta euroon nähden.
– Sillä, että kruunu on heikko, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että Ruotsi olisi heikko. Se on kruunu, joka on pieni paskavaluutta, laukoi ruotsalainen liikemies
Christer Gardell ruotsalaismedialle.
Suursijoittajana ja Cevian Capitalin perustajana tunnettu Gardell vastusti Ruotsin liittymistä yhteisvaluutta euroon kansanäänestyksessä vuonna 2003. Kuluneen lähes 20 vuoden aikana hänen mielensä on kuitenkin muuttunut.
Gardellin mielestä kruunu on liian pieni ja siksi Ruotsin valuuttamarkkinoilla on liian vähän likviditeettiä, minkä seurauksena sinne sijoittaminen nähdään riskialttiina.
– Olen alkanut miettiä asiaa uudelleen. Meidän tulee liittyä euroon, muuten ruotsalaisista tule vain köyhempiä ja köyhempiä.
Liikemies Christer Gardell toimii myös muun muassa Metso Outotec Oyj:n hallituksen jäsenenä. ARTTU LAITALA
– Kruunun ollessa käytössä ei ole merkitystä, kuinka hyvin hoidamme tätä maata. Pieni epävakaa valuutta on aina aliarvostettu. Ja sen myötä olemme köyhempiä kuin meidän pitäisi olla, hän lisäsi.
”Toimi 20–30 vuotta sitten”
Usein kuultu argumentti kruunun säilyttämiselle on, että auttaa vientiteollisuutta talouden taantuessa. Taustalla on siis ajatus siitä, että heikompi kruunu tekee ruotsalaisista tuotteista ja palveluista halvempia ja parantaa yritysten asemaa kamppailusta markkinaosuudesta ulkomaisten kilpailijoiden kanssa maailmanmarkkinoilla.
– Se toimi 20–30 vuotta sitten. Silloin täällä tuotettiin tavaroita ja ne lähetettiin maailmalle, mutta nyt meillä on tehtaita ympäri maailmaa. Vanhat mielikuvat kruunusta, joka kohentaa asemaamme, eivät enää päde. Nyt se on ongelma.
Gardell kuitenkin toteaa ruotsalaismedialle, ettei keskustelu aiheesta ole erityisen vilkasta ruotsissa.
– Se on poliittisesti hankala kysymys. Ja onko millään poliittisella puolueella kiinnostusta uuteen kansanäänestykseen? On kuitenkin niin, että jos me ruotsalaisen haluamme jälleen rikastua, täytyy meidän uskoakseni tehdä valuutallemme jotakin.
Vuonna 2003 Ruotsissa järjestetyssä kansanäänestyksessä 55,9 prosenttia äänesti yhteisvaluutta euroon liittymistä vastaan. Äänioikeutetuista 82,6 prosenttia käyttivät ääntään.
Lähde:
Expressen
