Lievästi nyt off-topiccia, mutta menköön..
Kokonaisuutena todella mahtava kokemus! Lopputulos jäi plussan puolelle, vaikka järjestäjä arpoikin meille todella surkean ajan ekalle pätkälle eli tuloksissa näkyvää aikaa emme ajaneet, vaan se on ns.aikahyvitys, koska ek meni siirtymäksi. Ek 5 on sama pätkä toisen kerran ajettuna ja aikaa voi verrata tähän "hyvitykseen"... Ei siinä vastalauseet meiltä, eikä tiimiltä auttaneet.
Jos jollakulla on vielä harhaluuloja, että kuka tahansa suomalainen voi mennä minne päin maailmaa tahansa ja vetää heti helposti kärkeen, niin nyt on aika herätä. Kyllä joka kolkalta löytyy aina kuskeja, jotka vetää sikamaisen kovaa, ei siellä ilmaiseksi saa mitään. Maailmalle mielivien kuljettajien kannattaisi käydä ainakin kerran katsomassa joku kisa jossain Skandinavian ja Baltian ulkopuolella, seuraten jonkun tiimin toimintaa läheltä. Jos homma tuntuu sen jälkeen edelleen oikeasti mielekkäältä, sitten voipi miettiä kv-uraa tarkemmin. Muutoin kannattaa asetella tavoitteet uusiksi. Niin moni asia menee ihan totaalisesti uusiin ulottuvuuksiin, ettei sitä olisi uskonut. Nyt on helppo uskoa suomalaisten urheilijoiden joskus tokaisema lause kisan jälkeen, että kisa oli hävitty silloin, kun koneesta laskeuduttiin kisamaan kamaralle. Suomessa on totuttu siihen, että kisat ovat hyvin pitkälti samoilla paikkakunnilla. Kaikki on tuttua, selviytyy vaikka ilman karttaa, hyvät viitoitukset, kaikki on hyvin järjestettyä ja organisoitua. Maailmalla ei näin aina ole. Mahdollisesti voit luottaa vain ja ainoastaan siihen, että teet kaiken itse tai varmistat moneen kertaan. Vaikka olisi kuinka kova kuski kotimaassa, saattaa kokemuksen puute reissaamisesta omin nokkineen, rajoittunut kielitaito (jees ja nou), erilaiset kulttuurierot pistää ukot niin jumiin, ettei yksinkertaisesti pysty keskittymään rallin ajamiseen niin paljon kuin pitäisi. Kuski ei voi olla valmis, jos ei ole ikinä edellä mainittujen maanosien ulkopuolella hankkinut kokemusta ja näyttänyt osaamistaan.
Oli suomi-poika hieman huuli pyöreänä puitteiden kanssa, sillä lähtö- ja maaliintulo seremoniat olivat hiukan eri tasoa, mihin on Suomessa tottunut. Täällä kun lähtö- ja maalipaikalla kuuluttaja yksin lämpimikseen juttelee jonkun teollisuusalueen tai marketin takapihalla, oli tuolla väkeä pilvin pimein ja homma oli Show'ta.
Jos Suomessa pätkien kunto hirvittää, kannattaa suosiolla jättää menemättä rajojemme ulkopuolelle. Pääsi oikein ääneen nauru, kun lueskeli Vetomiesten kitinää huonokuntoisista teistä. Tie ja sen kunto on erittäin suhteellinen käsite, mutta tuolla oli nuotituksessa kaksivetoisilla autoilla suuria vaikeuksia päästä ylipäätänsä pätkiä läpi. Malesialainen muta on siitä veikeää, ettei jalkamies tahdo pysyä pystyssä. Aiheuttaa naamanliikkeitä kuskille aika nopeasti... Muutoinkin keli oli raaka kilvanajoa ajatellen, lämpötila liikkui 35-43 Celsius asteen hujakoilla ja kosteus prosentti oli 95... Siihen sitten liekkikalsarit, ajopuku, kypärä ja avot, uskotteko, että oli kuuma? Kunnon neste- ja energiatankkaus oli elinehto. Kisan voittanut Cody Crocker sanoi maalissa, että olosuhteiltaan kovin ralli, missä hän on ikinä ollut. Hän on sentään noilla kulmilla jokusen kisan veivannut.
Katsojana olisi varmasti myös extreme kokemus. Jos kulmilla sattuu olemaan, niin kannattaa mennä katsomaan. Autoja ei ole niin paljon, mihin Suomessa on tottunut, mutta erilaisia eksoottisia laitteita kyllä löytyy. Tuolla oli sellainen erikoisuus, että erikoiskokeet olivat palmuöljyviljelmillä, jossa on ongelmana rotat. Ongelmaa helpottamaan on jätetty maahan palmunoksia kasoiksi, jotka antavat hyvän suojan kobran pesälle... Kusella käydessä tuli neuroottisesti pälyiltyä ympärilleen ja paikallisten tapa kulkea sandaaleissa viljelmillä hirvitti. Pari ko.luikertelijaa tuli nähtyä ihan livenä, ei mukavan näköinen otus.
Itselle jäi kyllä sellainen polte tuosta reissusta, että tätä on saatava lisää!!!