Kävin tänään kolmannen kerran elämässäni luovuttamassa verta. Hemoglobiini oli ihan sillä hilkulla, että kelpasin (otettiin muutamaan kertaan) ja haastattelija joutui kolleegaltaan vielä tarkistamaan, olenko sopiva luovuttajaksi, kun kerroin toukokuisesta pyörtymisestäni / tajunnan menetyksestä. Sitten, kun pääsin itse luovutukseen asti, ja hoitaja kysyi, kummasta kädestä, joudin vielä näyttämään toista, jossa verisuonet olivat vieläkin huonommin esillä. Loppujen lopuksi veri tuli ihan hyvin ja pussin täydeltä.
Lueskelin tässä nyt Veripalvelun sivuilta tuosta luuytimen luovutuksesta. Miespuoliset luovuttajat olisivat kyllä ilmeisesti enemmän tarpeeseen kuin me naiset, ja vuosittain on 500:n raja, kuinka monta uutta voidaan ottaa.