Runar ja Kyllikki
Next door to Alice
Tämä tuli mieleen kun tänään taas tossa tankilla käydessä yks omasta
mielestään vitsikäskin sanaseppo iski kimppuun ja alkoi vähän nyppiä.
Mulla on aikojen kuluessa ollut muutama oikeesti todella ärsyttävä työkaveri ja
muutama muukin tuttu joka on tollasta samanlaista harrastanu.
Jos sanot niille melkein mitä tahansa, niin niiden täytyy laukaista takaisin
jotain "vitsikästä" ja mukahauskaa sanaleikkiä. Joka vitun kerta kun ne sanoo
jotain. Asian asiaa ei kertakaikkiaan voida hoitaa niin, että jossain vaiheessa
ei koitettais vähän olla vitsikkäitä.
Jos jostain mitä toinen sanoo tai kirjoittaa jotain mistä vaan päästään
"hauska" sanaleikki vääntämään, niin se varmasti myös tehdään. Sutkauttelijat
kun sanoo jotain, niin ekaks kuulijan täytyy joka kerta miettiä, että
onko tää tällä kerralla ihan oikea vastaus vai onko siiten taas piilotettu
mukahassu sanaleikki, eikä tyyppi taaskaan oikeasti vastannut kysymykseen
oikeesti lainkaan.
Sellainen on IHAN SAATANAN ÄRSYTTÄVÄÄ ja aiheuttaa ihan aitoja
agressioita kyseisenlaisia henkilöitä kohtaan. Usein samat tyyypit on muuten
niitä, jotka esim. netissä tarttuu joka saakelin typoon josta jonkun
"sanaleikkivitsin" vaan saa väännettyä.
Tuo on nimenomaan se oletuskäyttäytyminen, vasta toisella sijalla on se, että
ihan oikeesti vastattais siihen mitä toinen kysyy tai pyytää. Varsinkin silloin se
nyppii kun kyseessä on työasiat ja saa ihan asiallisiin ja jopa tärkeisiin
kysymyksiin yms. hassun hauskoja sanaleikkivastauksia.
Mutta nyppii tuo myös ns. siviilielämässä, koska se sotkee keskustelun aika
tehokkaasti, eivätkä ne sanaleikkivitsit ole muutenkaan enää luultavasti
ainakaan sataan vuoteen ketään jaksaneet naurattaa. Paitsi sitä
sutkauttelijaa itseään. Sutkauttelija ei koskaan tajua sitä, että uhrien
ällistynyt ilme ei johdu siitä että ne ei tajua "vitsiä" vaan ilme johtuu siitä
hämmästyksestä, että aikuinen ihminen on päästänyt just suustaan
alakoululaisen suuhun paremmin sopivan hassunhauskan sutkautuksen.
Sutkauttelijat luulee, että muut ei naura siks, että ne ei tajua heitin
ylimaallisen fiksuja sanaleikkejään ja mukahauskaa verbaaliakrobatiaansa.
Totuus on kuitenkin se, että ne joka paikkaan väkisin väännetyt sanaleikit ei
vaan ole kertakaikkiaan ole hauskoja, siks ne uhrit ei naura.
Jollain tavalla tulee niistä mieleen muinainen Pentti Siimeksen sketsi, jossa
"vitsit suussa syntynyt" tyyppi on nakkikioskilla ja saa myyjän mukahauskoilla
jutuillaan hermoromahduksen partaalle, mutta tuleepa ne samat tyypit jollain
tasolla mieleen tästäkin:
mielestään vitsikäskin sanaseppo iski kimppuun ja alkoi vähän nyppiä.
Mulla on aikojen kuluessa ollut muutama oikeesti todella ärsyttävä työkaveri ja
muutama muukin tuttu joka on tollasta samanlaista harrastanu.
Jos sanot niille melkein mitä tahansa, niin niiden täytyy laukaista takaisin
jotain "vitsikästä" ja mukahauskaa sanaleikkiä. Joka vitun kerta kun ne sanoo
jotain. Asian asiaa ei kertakaikkiaan voida hoitaa niin, että jossain vaiheessa
ei koitettais vähän olla vitsikkäitä.
Jos jostain mitä toinen sanoo tai kirjoittaa jotain mistä vaan päästään
"hauska" sanaleikki vääntämään, niin se varmasti myös tehdään. Sutkauttelijat
kun sanoo jotain, niin ekaks kuulijan täytyy joka kerta miettiä, että
onko tää tällä kerralla ihan oikea vastaus vai onko siiten taas piilotettu
mukahassu sanaleikki, eikä tyyppi taaskaan oikeasti vastannut kysymykseen
oikeesti lainkaan.
Sellainen on IHAN SAATANAN ÄRSYTTÄVÄÄ ja aiheuttaa ihan aitoja
agressioita kyseisenlaisia henkilöitä kohtaan. Usein samat tyyypit on muuten
niitä, jotka esim. netissä tarttuu joka saakelin typoon josta jonkun
"sanaleikkivitsin" vaan saa väännettyä.
Tuo on nimenomaan se oletuskäyttäytyminen, vasta toisella sijalla on se, että
ihan oikeesti vastattais siihen mitä toinen kysyy tai pyytää. Varsinkin silloin se
nyppii kun kyseessä on työasiat ja saa ihan asiallisiin ja jopa tärkeisiin
kysymyksiin yms. hassun hauskoja sanaleikkivastauksia.
Mutta nyppii tuo myös ns. siviilielämässä, koska se sotkee keskustelun aika
tehokkaasti, eivätkä ne sanaleikkivitsit ole muutenkaan enää luultavasti
ainakaan sataan vuoteen ketään jaksaneet naurattaa. Paitsi sitä
sutkauttelijaa itseään. Sutkauttelija ei koskaan tajua sitä, että uhrien
ällistynyt ilme ei johdu siitä että ne ei tajua "vitsiä" vaan ilme johtuu siitä
hämmästyksestä, että aikuinen ihminen on päästänyt just suustaan
alakoululaisen suuhun paremmin sopivan hassunhauskan sutkautuksen.
Sutkauttelijat luulee, että muut ei naura siks, että ne ei tajua heitin
ylimaallisen fiksuja sanaleikkejään ja mukahauskaa verbaaliakrobatiaansa.
Totuus on kuitenkin se, että ne joka paikkaan väkisin väännetyt sanaleikit ei
vaan ole kertakaikkiaan ole hauskoja, siks ne uhrit ei naura.
Jollain tavalla tulee niistä mieleen muinainen Pentti Siimeksen sketsi, jossa
"vitsit suussa syntynyt" tyyppi on nakkikioskilla ja saa myyjän mukahauskoilla
jutuillaan hermoromahduksen partaalle, mutta tuleepa ne samat tyypit jollain
tasolla mieleen tästäkin:
Viimeksi muokattu:
