Liitteeseen 7 on kirjattu seuraavaa: "Kumotaan puoluelain (L 10/1969) 9 §:n (sellaisena kuin se nykyään on puoluelain osittaismuutoslaissa 683/2010) 1 momentin kolmas (3) lause."
Poistettava lause kuuluu ajantasaisessa lainsäädännössä seuraavalla tavalla:
"Jos eduskuntavaalien välisenä aikana kunkin vuoden valtion talousarvion julkaisemiseen mennessä vähintään puolet jotakin puoluetta edustaneista ja puolueen valtionavustusosuutta laskettaessa mukaan luetuista kansanedustajista on ilmoittanut eduskunnan puhemiehelle luopuvansa edustamasta tätä puoluetta eduskunnassa, on avustuksen jakoperustetta tarkistettava siten, että tapahtuneet siirtymiset otetaan huomioon."
- Lähtötilanne oli siis se, että jos eduskuntaryhmä hajoaa kesken vaalikauden, niin puoluetuet lasketaan uuden tilanteen mukaan. Nyt sitä ollaan muuttamassa, Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä selventää.
Toisin sanottuna tämä tarkoittaa, että eduskuntaryhmän hajotessa puolueen saama puoluetuki pysyy ennallaan.
Valtio avustaa puolueita niiden kansanedustajapaikkojen lukumäärän mukaan. Avustukset myönnetään puolueiden poliittisen toiminnan, tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Vuonna 2014 puoluetukia maksettiin yhteensä 34 miljoonaa euroa.
- Muutoksen jälkeen eduskuntaryhmän hajoamisesta huolimatta mennään niillä perusteilla, mihin edelliset eduskuntavaalit tuen määrän asettaa. Eli jos eduskuntaryhmä hajoaa, siitä ei seuraa mitään, Jokisipilä sanoo.
Jokisipilä ei usko yhdenkään eduskuntaryhmän aktiivisesti varautuvan hajoamiseen.
- Ainoa hallituspuolue, jonka suhteen on käyty spekulaatiota ryhmän sisäisistä jännitteistä on perussuomalaiset.
Hän löytää yhteyksiä myös lähihistoriaan.
- Minulle tulee ensimmäisenä mieleen SMP:n (Suomen Maaseudun Puolue) kahtiajakautuminen 70-luvulla. Silloin käytiin vääntöä puoluetuista, että kuka on oikeutettu ja mihin. En tiedä olisiko perussuomalaisten, joka on SMP:n seuraajapuolue poliittisella kartalla, muisti toiminut noin pitkälle.
Jokisipilä kuitenkin sanoo, että turhaan lausetta ei ole puoluelaista poistettu.
- On olemassa "worst case scenario", eli se, että eduskuntaryhmän sisällä syntyy joku oikein vahva ryhmittymä, joka lähtee haastamaan eduskuntaryhmän johtoa. Olemassa olevan puoluetukilainsäädännön nojalla tässä on vahva kiristysargumentti. Voi sanoa, että 'jos lähdemme omaksi porukaksemme, viemme X-määrän rahaa mennessämme'. Tämä kiristysruuvi on nyt poissa, Jokisipilä sanoo.