Alkon viinien alkoholipitoisuudet ovat nousseet
Alkon hyllyllä on vierekkäin kaksi viinipulloa. Viinit näyttäisivät poikkeavan toisistaan vain vuosikerran perusteella. Hyllyn alalaitaan kiinnitetty kuvaustekstikin on tarkoitettu molemmille pulloille.
Tarkempi vilkaisu etikettiin, ja pullon kyljestä voi huomata vuosikerran lisäksi toisenkin eron: alkoholipitoisuuden.
Alkon laatupäällikön Risto Sairasen mukaan ilmiö on tuttu, sillä viinien alkoholipitoisuudet voivat vaihdella valmistuserittäin.
Siksi onkin tavallista, että alkoholiprosenttia osoittava luku merkitään etiketteihin vasta erän valmistuttua.
Sairasen mukaan Alkossa myytävien viinien alkoholipitoisuudet ovat nousseet. Saman on huomannut myös Tampereen Stockmannin Alkossa työskentelevä myyjä Jere Jouhki.
Aikaisemmin hyllystä löytyi enemmän 12-prosenttisia viinejä, kun nyt tilaa valtaavat 13–14-prosenttiset viinit.
Valikoima on muuttunut väkevämpään suuntaan siksi, että kuluttajat suosivat korkeaprosenttisia, niin sanotun "uuden maailman" viinejä.
Viinituotannon uuden maailman maita ovat esimerkiksi Chile, Argentiina ja Australia.
Vanhan maailman perinteisiin viinintuottajamaihin lukeutuvat Espanja, Italia ja Ranska.
Uuden maailman viinit sisältävät enemmän alkoholia, sillä niihin käytettävät rypäleet kasvavat lämpimämmässä ympäristössä ja sisältävät sen vuoksi enemmän sokeria, Sairanen kertoo.
Sokerin määrä vaikuttaa viinin alkoholipitoisuuteen.
Lämpimän ilmaston lisäksi sokerin kertymiseen vaikuttaa rypäleiden poiminta-ajankohta. Kypsemmissä rypäleissä on enemmän sokeria kuin lähes raakoina poimituissa.
"Myös valmistustyyli on muuttunut modernimmaksi. Valmistuksessa käytettävien terästynnyreiden lämpötilaa pystytään säätelemään tarkemmin", Jouhki sanoo.
Uuden maailman viinien alkoholipitoisuuksissa on yleensä enemmän tuotantoeräkohtaisia eroja kuin vanhan. Vaihtelu on myös punaviineillä valkoviinejä yleisempää.
Viinien alkoholimäärät saattavat kuitenkin tulevaisuudessa laskea nykyisestä, mikäli komission viiniuudistus menee läpi, Sairanen arvioi.
Uudistuksessa kiellettäisiin ruoko- ja juurikaskasveista peräisin olevan sokerin käyttö viinien alkoholipitoisuuden nostamiseen. Rypälemehutiivisteen käyttö olisi sallittua. Prosentteihin vaikuttaminen on rypälemehutiivisteellä sokeria kalliimpaa.
Sokerin avulla nostetaan etenkin kylmiltä alueilta, esimerkiksi Saksasta, tulevien viinien alkoholipitoisuutta. Lämpimät alueet, kuten Etelä-Italia ja Espanja, eivät tarvitse sokeria alkoholipitoisuuden nostamiseen.