Päättäjiä varoitetaan säästämästä lasten kustannuksella
Kuntapäättäjiä varoitetaan säästämästä lasten ja nuorten kustannuksella, kuten 90-luvun laman aikana tehtiin. Tutkimusprofessori ja lastenpsykiatri Tytti Solantaus kehottaa kuntapäättäjiä miettimään tarkemmin, ovatko koulut säästöjen oikea kohde.
"Viime lama osoitti, että henkilöstösupistukset kouluissa lisäsivät koululaisten käytösongelmia", hän muistuttaa.
Nyt esimerkiksi Espoo kaavailee jopa 1990-luvun leikkauksia suurempaa siivua perusopetuksesta. Oulussa puolestaan vähennetään perusopetuksesta lähes kaksi miljoonaa euroa ensi vuonna.
"Kokonaisuutenaan Oulun koulutoimeen kohdistuu tällä valtuustokaudella kymmenen miljoonan euron säästöt", Oulun lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen lisää.
Näin tehdään siitä huolimatta, että vastaavat leikkaukset osoittautuivat isoksi virheeksi viime laman aikana.
"Päättäjien on helppo vetäytyä vastuusta esittämällä vain leikkauksia budjettikehyksiin tarkemmin niitä kohdentamatta. Lapsista ja nuorista säästäminen on velan ottamista erittäin korkealla korolla", Kokkonen kritisoi.
Myös Solantaus arvostelee kuntapäättäjien asiantuntijuutta, kun on kyse koulutuksesta:
"Henkilö, joka käskee opettajia yhdistämään kaksi tai kolme koululuokkaa ja uskoo, ettei se vaikuta opetukseen ja oppimiseen, ei tunne opetustyötä eikä koulumaailmaa."
Solantauksen mukaan viime laman aikana iso virhe oli koulujen iltapäivä- ja harrastustoiminnan lopettaminen. Hän toivoo, että tätä virhettä ei toistettaisi.
"Lapset päätyivät hengailemaan pihoille ja kaduille ilman aikuisten ohjausta. Tyhjä iltapäivä on riski erityisesti varhaisnuorille ja murrosikäisille, jotka löytävät nopeasti päihteet ja näpistelemisen."
Solantaus muistuttaa, että olot koulussa, kotona ja päivähoidossa vaikuttavat olennaisesti lapsen kehitykseen.
"Viime laman aikana lapset ja nuoret kohtasivat henkilöstösupistusten myötä vähemmän aikuisia. Nekin aikuiset, joita he kohtasivat, olivat uupuneita ja ahdistuneita niin kotona, päivähoidossa kuin koulussakin."
Solantaus oli mukana tekemässä laajaa lastenpsykiatrista tutkimusta 1990-luvun laman vaikutuksista lapsiin. Tutkimukseen osallistui yli 1 200 vuonna 1981 syntynyttä lasta. Tutkimuksessa verrattiin lasten hyvinvointia ennen ja jälkeen laman.