Tässä siirrossa taitavat voittaa kaikki.
McLaren saa kuskin, jonka nopeuden ja työskentelytavat tuntee ja joka saa autosta enemmän irti kuin maanmiehensä. Todistettavasti MM-ainesta.
Kimi saa alleen paremmin käteen sopivan auton sekä itselleen paremmin sopivan työkeskeisen ympäristön. Ja riittävästi rahaa. Kääntöpuolena on ehkä Ferraria tarkempi kontrollointi.
Lewis ja Kimi? Ongelmia ei synny, koska tangoon tarvitaan kaksi ja Kimi viittaa kintaalla moiselle. "Minä teen oman työni ja tallikaveri omansa. Ei minua kiinnosta mitä hän tekee."
Ferrari saa kuskin, joka mukautuu paremmin Ferrarin filosofialla rakennettuun autoon ja joka on todistetusti MM-ainesta. Alonso myös enemmän "kerää joukot taakseen" kuin suorituskeskeisempi Kimi ja sopeutuu ihmiskeskeisempään työympäristöön.
Alonso pääsee talliin johon on jo vuosia toivonut, joten motivaatiota riittää. Johan siitä edellisestä tittelistäkin alkaa olla aikaa.
Felipe ja Fernando? Kahden etelämaalaisen suhteesta voisi odottaa myrskyistä, mutta siihenhän molemmat ovat kasvaneet, samaten kuin lähes kokoitalialaistunut tiimi. Se mikä suomalaiseen silmään vaikuttaa hermoheikolta hysterialta on Välimeren kulttuurissa normaalia käytöstä. Kyllä sitä osataan käsitellä.
Hyvä postaus. Näin minäkin tätä asiaa olen funtsinut. Vaikka periaatteessa kaikki näyttää näin yksinkertaiselta, ja tähän varmaankin osapuolet juuri pyrkivätkin, epäilen että totuus tulee olemaan raadollisempi:
Vaikka Kimi ei Hamiltonista mitään tule välittämäänkään, Hamilton ei tule sietämään tappioita Kimille, vaan alkaa pelaamaan jonkinlaista peliä tallin sisällä. Ainoastaan jos Kimi on yhtä heikko vastus kuin Heikki, ei ongelmia tule. Mikäli Kimi on tasoissa tai edellä Hamiltonin kanssa, ongelmia tulee pidemmän päälle varmasti.
Sama juttu Alonsolla. Mikäli Massa vaan palaa tasolleen eikä Ferrari ala kohtelemaan Alonsoa ykkösenä, ei mene kauaa kun tallin sisäinen peli alkaa, tässä tapauksessa luultavasti molemminpuolinen. Mikael on hyvin huomauttanut, että Schumi tulee melko varmasti olemaan Massan puolella, joten on vaikea uskoa että Massa alistettaisiin kakkoseksi tai että hän olisi heikoilla poliittisesti muutenkaan. Tämähän taas ei tule sopimaan Alonsolle lainkaan. Onkin mielenkiintoista nähdä Schumi-Alonso kemia. Kimi ei Schumista välittänyt, mutta on vaikea uskoa että Lonso pysyy viileänä ja etäisenä jos Schmi vähänkään puuttuu asioihin. Ja jos Lonso ei ole selvästi Massaa edellä, alkaa kiukuttelu ennemmin tai myöhemmin, puheet tuen vähyydestä ja vaatimukset ykköskuljettajan asemasta lehdistön välityksellä. Ei välttämättä suorin sanoin, mutta rivien välistä. Ja erityisen mausteen tuo mahdollisuus espanjalaisen ja italialaisen lehdistön sota keskenään, kuinka se vaikuttaa Ferrarin johtoon ja markkinointiosastoon, kuinka Santanderiin, jne. Voi jopa olla että Ferrarilla toivotaan että Massa ei syystä tai toisesta pärjää Alonsolle, jolloin ratkeaa moni ongelma itsestään. Ei täysin, mutta tulipalo saattaa olla vielä hallittavissa, toisin kuin käänteisessä tapauksessa, eli jos Massa onkin se vahvempi lenkki, niin kuinka Alonso+Santander parivaljakko pidetään tyytyväisenä? Tuskin mitenkään. Siinä voi olla sekä Alonson että Santanderin lähtö Ferrarilta vuoden parin sisällä lähellä, kuten McLarenilta.