Kreikka-sotku pahenee: +30 miljardia?
Kreikan velkatilanne on jälleen noussut tapetille. Useat mediat raportoivat tänään, että jotain muutoksia on tehtävä Kreikan apupaketille.
Asia nousi esille perjantaina, kun saksalaislehti Der Spiegel sai selville, että Kreikan tilanteesta järjestettiin epävirallinen kokous. Varsinainen mediasirkus käynnistyi siitä, kun Der Spiegelin lähteet väittivät Kreikan harkitsevan eurosta irtaantumista.
Euroalueen hajoaminen kiistettiin jyrkästi, mutta euroryhmän puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan Kreikka tarvitsee uuden suunnitelman. Tästä on olemassa konsensus, Juncker sanoo Irlannin yleisradioyhtiön RTE:n mukaan.
Junckerin mukaan uudesta suunnitelmasta keskustellaan paljon puhutussa Ecofin-kokouksessa ensi viikon alussa. Kyseisessä kokouksessa Suomen kannan Portugalin tukemiseen pitäisi olla selvillä.
Talouslehti Wall Street Journal kertoo niin ikään, että jotain on Kreikalle tehtävä – maa ei saa velkatilannettaan kuntoon vaaditussa ajassa.
WSJ:n ja Der Spiegelin lähteet kertovat, että arvioiden mukaan Kreikka tarvitsisi lähes 30 miljardia euroa lisäapua, mikä otetaisiin Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:stä.
WSJ kuvaa, että Euroopan velkakriisi on kiertänyt ympyrän ja palannut alkupisteeseen: siihen, miten pelastetaan Kreikan valtio, jolta uhkaavat rahat loppua kesken.
WSJ ennakoi, että luvassa on kiivasta keskustelua Kreikan tilanteesta ensi viikon alun Ecofin-kokouksessa.
Saksalaislehti Der Spiegel kirjoittaa tänään Saksan talousluottamusta mittaavan Ifo-indeksin johtajan näkemyksistä. Hans-Werner Sinn sanoi sunnuntaina Frankfurter Allgemeine Zeitungissa, että eurosta irtaantuminen olisi Kreikalle ”kahdesta pahasta pienempi”.
Eurosta irtaantumisen vaihtoehto olisi Sinnin mielestä palkkojen ja hintojen laskeminen 20–30 prosentilla ja laajat konkurssit. Tämä syöksisi Sinnin spekulaation mukaan Kreikan sisällissodan partaalle.
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on eri mieltä. Der Spiegelin lähteiden mukaan Schäublen asiantuntijat uskovat, että eurosta irtaantuminen nostaisi Kreikan velkataakan 200 prosenttiin BKT:stä devalvaation seurauksena.