Tässä vähän toista näkökulmaa:
http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/blog/20308
http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/blog/20308
Kotimainen omistus kunniaan
Kotimaisesta omistuksesta tuli hetkessä leimallisesti puolirikollista. Pörssi ilmoitti kaikkien aikojen ale-kampanjasta samana päivänä kun ministeriä vaadittiin tilille hänen perheensä sijoituksista kotimaiseen teollisuuteen. Osa mediasta on ryhtynyt jälleen kansantribuuniksi asiassa kuin asiassa.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on kertonut lähipiirinsä taloudellisista sidonnaisuuksista. Näin pitää tehdäkin. Pörssisäännötkin velvoittavat kertomaan lähipiirin omistuksista ja omistusten muutoksista. Sääntöjä on testattu oikeusasteita myöten 1990-luvulta lähtien. Ilmoittaessaan perheensä omistuksista ministeri on varmasti ollut selvillä omista jääviyksistään nyt ja tulevaisuudessa.
Ministeri itse ei ole aiheuttanut mitään ”kohua” eikä kukaan muukaan ole havainnut mitään kohua. ”Kohun” loi media itselleen. Pohjanoteeraus on ollut ympäristöministerin kaivosyhtiöomistusten moraalin perääminen luontojärjestöiltä. Jokainen voi perustaa Suomessa oman luontojärjestön. Milloin niistä tulee relevanttien lausuntojen antajia? Sana myötähäpeä on liian laimea tässä kohtaa.
Suomen talouteen tarvitaan pitkäjänteistä kasvua ja se syntyy vain nykyisten ja uusien kasvuyritysten kautta. Suuret suomalaiset institutionaaliset sijoittajat ovat onneksi pitäneet pörssiä pystyssä kaikissa suhdanteissa.
Hiljaisessa pörssissä on ollut onneksi liikettä siksi, että suuret instituutiot ovat hajauttaneet pääosan omistuksistaan pieniin ja suuriin kotimaisiin yhtiöihin. Suomalaisista yhtiöistä suuri osa on jo kansainvälistyneitä yrityksiä, joiden menestys palautuu sijoitus-, vero- ja muina tuottoina Suomeen.
Kasvuun tarvitaan nyt lisää kansalaisten vapaata rahoitusvarallisuutta, josta on noin 70 miljardia ilmeisen heikkotuottoisissa kohteissa. Suomalaisten rahastosijoituksista vain 15 prosenttia on kotimaisissa yhtiöissä. Suurin osa on Aasiaan ja muille kehittyville markkinoille sijoittavissa rahastoissa. Helsingin pörssiin pitäisi saada lisää eloa, lisää vaihtoa ja lisää uusia kotimaisia sijoituskohteita. Kansallisella omistuksella on väliä.
Sen sijaan ruotsalaiset yksityissijoittajat ovat sijoittaneet pieninäkin virtoina varojaan kotimaansa yrityksiin jo puoli vuosisataa. Tulos on näkynyt:. Ruotsissa syntyy uusia pörssilistattuja yrityksiä jatkuvasti. Niiden kasvu säteilee koko talouteen.
Pörssi on pahan anemian kourissa, kun uusia listautumisia on tullut kymmenessä vuodessa vain viitisentoista. Listautumisesta on tehtävä pienille yrityksille helpompaa. Pörssin ale-tarjous kustannuksista listautumista harkitseville yhtiöille on paikallaan. Listautuminen luo yritykselle laatuleiman ja antaa yritykselle markkina-arvon sekä mahdollisuuden kasvuun ja laajentumiseen.
Sijoittajan pitäisi tuntea olevansa oikealla asialla kun hän sijoittaa varallisuuttaan kotimaisiin yrityksiin.