Tampereen suunnalta saavuttiin tällä kertaa Albert Oilin ja Jussin kanssa. Sen verran itseä väsytti, että otin suosiolla takapenkkipaikan ja nuokuin matkalla pahimmat väsymykset pois.
Minulle osui ensimmäinen aika-ajoryhmä ja sain siihen #4:sen. "Tiesin" auton suurinpiirtein keskitasoiseksi parin viikon takaisesta ajelusta, joten lähdin ihan luottavaisin mielin matkaan tavoittelemaan aika-ajosta sijoitusta kymmenen parhaan joukkoon.
Olin aiemmin päivällä antanut radalla ensimmäistä kertaa ajavalle Jonkille vinkiksi, että kannattaa oikeasti ne pari ekaa kierrosta ottaa rauhallisesti, koska renkaat ovat varmasti kylmät ja tosi liukkaat. Noh, jossain määrin tämän tiedostin itsekin lähtiessäni lämmittelykierrokselle. Jarrutin voimakkaasti pääsuoralla ennen ensimmäistä mutkaa, mutta mutta... Eihän se siltikään kääntynyt, ei edes meinannut. Auto jäi vielä mahastaan sen verran kiinni, että sai ihan tosissaan työntää sitä takaisin radalle. Hieno alku!
Ensi kerralla vielä varovaisemmin kylmillä renkailla.
Ajo kuitenkin alkoi kulkemaan nopeasti normaaliin malliin. Auto oli äärimmäisen hyvin käyttäytyvä, ei ollut valittamista sen suhteen. Tehon puutteen huomasin jo ajon aikana. Ei nyt mikään pahin lussu, mutta tehokkaampikin olisi voinut olla.
Parhaaksi ajaksi sain kohtuullisen 42,34. Jäi fiilis, etten kaikkea saanut itsestäni irti. Totesinkin Andylle heti ajon jälkeen, että tarvitsisin varmaankin sen lämmittelyajon ensin, että saa ajofiiliksen kunnolla päälle.
Jännityksellä seurasin seuraavat aika-ajoryhmät. Lopputuloksena tavoitteen mukainen kymmenes sija. Harmittamaan jäi Andyn sadasosan parempi aika, mutta tää on tätä. Ihan OK tulos joka tapauksessa.
B-finaali osoittautuikin todella kovatasoiseksi. Liikkeelle lähdettiin järjestyksessä DickW, Haikki, WoPe, Andy, minä ja C-finaalista noussut öö ruz. Pelkkää nimilistaa katsoen tilanne näytti hankalta. Varsinkin kun itselleni arvottua #1:stä kuvailtiin sanoin "puuttuu vähän kaikki". Joku toinen sanoi pitoa kuitenkin löytyvän.
Lähtöön pääseminen olikin hieman hankalampi homma. Osa autoista ei pysynyt käynnissä ja Haikin autossa/autoissa oli jotain vikaa, mistä syystä välillä käytiin hakemassa varikoltakin vauhtia. Useampi lämmittelykierros siinä ajettiin. Viimein sitten päätettiin lähteä lentävällä lähdöllä ja tämä onnistuikin sitten ensmmäisellä iyrittämällä.
Haikin autosta katoili välillä tehot ja hän joutui päästämään muut edelleen jo ensimmäisen kierroksen alkupuoliskolla. Edessäni oli ekan kierroksen jälkeen DickW, WoPe ja Andy. Ensimmäiset kaksi olivat selkeästi nopeampia, mutta Andyn läheisyydessä pysyin joitakin kierroksia. Mitään mahdollisuuksia pärjätä Andylle ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollut, vaan hän pääsi helposti karkuun.
#1 ei ehkä ollut aivan niin huono kuin pelkäsin. Pääosan kierroksesta se kulki ihan kohtuullisesti. Paha ongelma oli kuitenkin vasemmalle päin kääntyvät mutkat, en vain saanut autoa kunnolla kääntymään niihin.
Andyn kadotessa edestäni öö ruz oli jo aika lähellä. Tästä seurasikin pitkä kissa ja hiiri -leikki. Öö ruz oli varmaankin puolisen sekuntia nopeampi kuin minä. Tuo ero tuli luultavasti lähinnä vasureista, joista en päässyt hyvin ulos mitenkään.
Öö ruz kävi useamman kerran rinnalle ekan vasurin jälkeisellä osuudella ja varmaan siellä sun täällä muuallakin. Pieniä kosketuksia oli, mutta ei niissä mitään sanomista ollut. Härskimpi kuski olisi noissa tilanteissa kolauttanut kunnolla kylkeen ja mennyt väkisin ohi. Näin ei kuitenkaan öö ruz tehnyt, pointsit siitä!
Kerran tuo kehveli meinasi yllättää pääsuoraa edeltävässä pitkässä oikealle kaartuvassa "katsomomutkassa". Itsellä kun meni perinteisesti tätä edeltävä vasuri pitkäksi ja vilkaistessani nopeasti sivusilmällä taakse, luulin hänen olevan kauempana, mutta se olikin Haikki ja öö ruz itse oli jo aivan puskurissa kiinni. Jotenkin kuitenkin onnistuin pysymään edellä.
Kerran öö ruz sitten kävi ihan kokonaan edelläkin. Jäin ekassa vasurissa hieman taas jalkoihin, joten hän pääsi sisäpuolelle seuraavaan oikeaan. Avasinkin oven kunnolla ja otin tähän mutkaan reilusti ulomman linjan kuin normaalisti. Näin sain paremman ulostulovauhdin ja sain paikkani takaisin.
Jossain vaiheessa sitten Haikki sai öö ruzin kokonaan kiinni ja heidän välisensä taistelu auttoi minua kovasti. Kumpikin tosiaan oli nopeampi kuin minä, mutta eivät ehtineen enää haastamaan minua kunnolla. Olivat maalissa reilun sekunnin päässä takana.
Hieman ennen kisan loppua WoPe joutui keskeyttämään. Harvemmin nähnyt miestä niin vihaisen näköisenä, epäilinkin joutuneen kolarin uhriksi.
Kyseessä oli kuitenkin ketjujen irtoaminen.
Noh, ruutulippu heilui sitten viimein 17 kierroksen jälkeen. Sen verran paineissa sai ajaa muita karkuun, että oli kyllä suuri helpotus ja pitihän sitä vähän tuulettaakin. Jäähdyttelykierroksella sitten oikean puolen ponttooni irtosi toisesta päästä ja kipinät lensi iloisesti ensimmäiseen jarrutukseen tultaessa. Tämähän oli se sama auto, joka oli D-finaalin hurjassa kolarissa mukana. Liekkö kääntymisongelmakin sieltä peräisin? Kuka tietää.
Maalissa siis B-finaalin kolmantena ja kokonaistuloksissa kahdeksas. Tavoitteet saavutettu ja hyvä kisa takana!
Kiitokset öö ruzille mahtavasta taistelusta, Pirkanmaalaisille matkaseurasta, järjestäjille järjestämisestä, muille kisaajille osallistumisesta ja henkilökunnalle mainiosta palvelusta! Ensi vuonnakin mitä luultavimmin useampi Forssan kisa jälleen tiedossa...
