Suuren ruorimiehen aikanahan kaikki oli niin paljon paremmin.Kotimaisista omista riveistä noussut revisionistinen luopioklikki on pilannut suuren ruorimiehen perinnön ja kääntynyt markkinasosialismiin.
http://cms.lindholm-fi.net/pages/teemat/henkiloeitae-paikkoja-ja-tapahtumia/ulkomaalaiset/kiinan-suuri-harppaus.phpMaon suunnitelman päätavoitteena oli nostaa Kiina teollisessa sekä maataloustuotannossa maailman huipulle. "Suuren ruorimiehen" (= Mao) visiona oli nostaa 15 vuodessa Kiinan teräs- ja muiden teollisuustuotteiden tuotanto ohi Iso-Britannian tuotantomäärien.
Tavoite oli liian kunnianhimoinen eikä sillä ollut edes onnistumisen edellytyksiä. "Suuri harppaus" johti lopulta maailmanhistorian suurimpaan nälänhätään. Virallisesti "Suuri harppaus" lopetettiin jo vuonna 1960, mutta sen tuhoja korjattiin Kiinassa jopa 70-luvulle saakka.
Ei koko maailma ole lamassa, tuolla Aasiassa mennään aikamoisilla kasvuprosenteilla, vaikkei yhtä kovilla kuin aiemmin.Jännä juttu, miten koko maailma voi olla samaan aikaan lamassa.
Että kehitys kehittyy silläkin alalla. Ennen wanhaa sentään joku porskutti täysillä, mutta globaalissa maailmassa koko paska kyykkää kerralla.
Suljettujen markkinoiden virhe. Olisi pitänyt avata ovea lännelle vähintään sen verran että olisi syntynyt tervettä kilpailua laadun suhteen. Ei se ole kovinkaan viisasta tuottaa huonoa laatua keskinäisessä suljetussa piirissä ja uskotella että tämä on parasta mitä olla voi jos totuus on vallan toinen.Elintarvikkeet, normaalit taloustarvikkeet, vaatteet ja muut kodintekstiilit. Näistä oli Neuvostoliitossa jatkuva pula ja hyvin yksipuolinen tarjonta ja tuotteiden laatu oli kehno. Mistähän syystä esimerkiksi suomalaisilta turisteilta yritettiin ostaa kaikkea mahdollista? Vai onko tuo väite propagandaa?
Ja tuskinpa useita perheita asui samassa huoneistoissa ihan sen takia, että olisi niin tylsää asua vain oman perheenjäsenten kanssa.
Mustan pörssin kauppaa ja tiskin alta myyntiä tuskin voi pitää toimivan yhteiskunnan merkkinä.No ei ainakaan Neuvostoliiton suhteen ollut propagandaa. Neuvostoliitossa oli yllättävän monikin länsituote saatavilla loppupelissä vaikkakin yleensä tiskin alta. Joissakin erikoispuodeissa saattoi olla tarjolla näin esimerkkinä jopa 52 erilaista kahvimerkkiä.
.
Paitsi tiskikaupassa, missä ne oli loppu.Mustan pörssin kauppaa ja tiskin alta myyntiä tuskin voi pitää toimivan yhteiskunnan merkkinä.
Meidän kylillä oli kauppiaalla helmitaulu päivittäisessä käytössä vielä vuonna 2000.. Neuvostojen maassa oli myös legendaarisia helmitauluja laskennassa käytössä vielä vähän ennen romahdusta.
Älä nyt ymmärrä tätä väärin (osittain pilke silmäkulmassa), mutta miten tämä on ylipäätään mahdollista? Miten maailmantalous voi velkaantua? Onko rahaa lainattu muilta planeetoilta tai muista galakseista?Erityisesti maailmantalouden velkaantuminen.
Varmasti rahaa lainataan kaikista mahdollisista lähteistä. Asiaa kuitenkin tasapainottaa se, että vienti muille planeetoille on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. 2014 mennessä maapallon vientiylijäämä saavuttanee 700 mrd dollarin rajan.Älä nyt ymmärrä tätä väärin (osittain pilke silmäkulmassa), mutta miten tämä on ylipäätään mahdollista? Miten maailmantalous voi velkaantua? Onko rahaa lainattu muilta planeetoilta tai muista galakseista?
http://www.economist.com/node/21538100?fsrc=scn/tw/te/ar/exportstomarsECONOMISTS are constantly urging governments to adopt policies that would reduce global imbalances—which, in crude terms, means that China should slash its current-account surplus and America its deficit. Yet they ignore the biggest imbalance of all: the current-account surplus that planet Earth appears to run with extraterrestrials. In theory, countries’ current-account balances should all sum to zero because one country’s export is another’s import. However, if you add up all countries’ reported current-account transactions (exports minus imports of goods and services, net investment income, workers’ remittances and other transfers), the world exported $331 billion more than it imported in 2010, according to the IMF’s World Economic Outlook. The fund forecasts that the global current-account surplus will rise to almost $700 billion by 2014.
Kuten sanoin niin postaukseni oli kirjoitettu pilke silmäkulmassa.Varmasti rahaa lainataan kaikista mahdollisista lähteistä. Asiaa kuitenkin tasapainottaa se, että vienti muille planeetoille on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. 2014 mennessä maapallon vientiylijäämä saavuttanee 700 mrd dollarin rajan.
Ja sitä uskoa ollaan torppaamassa jatkuvilla uutisoinneilla tulevasta lamasta.Taloudessa on siis lopunperin kysymys uskosta. Ja vain siitä.
Tuolta pätkä:http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/omaraha/uutiset.jsp?oid=201202120423
Varsin uskottava laitos ennustaa laman alkavan ensi kesänä.
Ja sitten tuolta: http://euroetana.blogspot.com/2012/02/lepopaivan-ratoksi_26.html– Maailman keskuspankit printtaavat rahaa enemmän kuin koskaan historiassa. Raha ei vahvista talouskasvua, vaan se on olemassa ja menee riskikohteisiin.
Sitten vois ehottaa jo aikasemmin mainittua kirjaa: http://www.guardian.co.uk/books/2010/aug/29/ha-joon-chang-23-thingsHarvardin yliopisto tarjoaa haastattelun, josta voi halutessaan ammentaa aineksia käynnissä olevaan, maamme talouseliittin rappiota koskevaan keskusteluun. Harvardissa on havaittu, että pörssiyritysten ja erilaisten varainhoitolaitosten johtajien hillittömäksi äitynyt palkitseminen ei ole pelkästään harmillista, vaan myös kansakunnan varallisuutta nakertava kupla. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana yritysjohtajia ja salkunhoitajia on alettu palkita rahoitusmarkkinoilla mitattujen tulosten, siis lähinnä sattuman, perusteella. Seuraukset ovat nyt nähtävissä: osakkeenomistajille ajanjakso on ollut kamala, mutta johtajat ja salkunhoitajat ovat rikastuneet satumaisesti. Henkilökohtaisten tragedioiden - moni palkituista on alkanut uskoa ansainneensa sen kaiken - ohella kuplasta on haittaa koko kansantaloudelle, sillä lyhytjänteisyyteen ja yltiöpäiseen riskinottoon kannustavat palkitsemiskäytännöt ovat johtaneet sekä finanssi-, reaali- että henkisen pääoman väärinallokointiin. Avainasemassa kuplan synnyttämisessä ovat sen havainneen professori Desain mukaan olleet eläkerahastot, jotka ylisuuria ja epärealistisia tuottoja tavoitellessaan ovat luoneet tämän kieroutuneen ja haitallisen järjestelmän.
Jos eläkeyhtiöt kyetäkseen hoitamaan vastuunsa tarvitsevat sijoitetulle pääomalle 8 % tuoton ja maailmantalous kasvaa keskimäärin 3 %, niin yhtälö on alunperin lähes mahdoton. Lisäksi eläkerahastojen pitäisi pystyä sijoittamaan varat edes jossain määrin turvallisesti.Avainasemassa kuplan synnyttämisessä ovat sen havainneen professori Desain mukaan olleet eläkerahastot, jotka ylisuuria ja epärealistisia tuottoja tavoitellessaan ovat luoneet tämän kieroutuneen ja haitallisen järjestelmän.