Lööpitystä, uutisia, ym. sälää / SYYSkausi '11

[Sue_me]

Tää toikki pelasti tähänastisen päivän.

Jatkakaa toki, viihde on tärkeää!

 

[Dominic]

Tää toikki pelasti tähänastisen päivän.

Jatkakaa toki, viihde on tärkeää!

Krapula lähti saman tien!

 

[Cmoney]

...viihde on tärkeää!

*tykkää*

 

[Dominic]

*tykkää*

*poistaa käyttäjän kommentit näkyvistä*

 

[Knoukka]

Heh. Luin tuon Ruma sota -kirjan viime kuussa.

Olipa aikamoista propagandaa. Olin jopa tuohtunut kuin luin sitä ja sen tarkoitushakuisuutta.

Kaikki suomalaisten tekemät asiat esitettiin niin, että kuin SNTL sotilaat eivät olisi tehneet samoja ja vielä pahemmissa mittasuhteissa. Kirja oli täysin vasemmistolaisesti ajattelevien tutkijoitten kirjoittama. Lisäksi kirjassa siteerattiin yksittäisten sotilaitten mielipiteitä ja tarinoita. Ei tuollaisia voi yleistää!

Kirjan mukaan Talvisota oli meidän syy, Jatkosota oli pelkkä valloitussota. Ja Talvisodalta olisi vältytty ilman "Rydin ja Mannerheimin valkosuomalaista valloituspolitiikkaa". Voi mikä vitsi.

Kirjoittajat lienevät skipanneet täysin Viron, Latvian ja Liettuan kohtalon suursodan jaloissa ja kuinka niille kävi "rauhanpolitiikkaa" soveltaessa.
Kuinka Suomi oli samalta kohtalolta välttynyt jos samalle linjalle olisi lähdetty?

Tuon jälkeen luin venäläisen tutkijan kirjan Talvisodasta vuodelta -87, joka Neuvostoliitossa oli pelkkä "rajakahakka". Kirjoittaja julisti kirjan alussa että tässä on nyt uutta tutkimustulosta, mutta kun päästiin vasta Mainilan laukauksiin, niin kyseenalaisti jo siinä että kuka ne laukaukset mahtoi ampua. Sen jälkeen kirja oli silkkaa suomalaisten lahtaamista. Ja kaikki oli suomalaisten syytä kun olimme "valloittamassa Venäjää". Voi pyhä sylvi - 4 miljoonaa ihmistä hyökkäämässä Venäjälle :wall: Jo tässä vaiheessa järki sanoo että kamoon!

Kumma kun minä en noita samoja väitteitä kirjasta löytänyt? Miltä sivulta löytyi niin tarkistan? Kirja kun on vieläkin lainassa ja tossa pöydällä.

 

[Knoukka]

Kaikki suomalaisten tekemät asiat esitettiin niin, että kuin SNTL sotilaat eivät olisi tehneet samoja ja vielä pahemmissa mittasuhteissa. Kirja oli täysin vasemmistolaisesti ajattelevien tutkijoitten kirjoittama. Lisäksi kirjassa siteerattiin yksittäisten sotilaitten mielipiteitä ja tarinoita. Ei tuollaisia voi yleistää!

Se mitä muualla on tehty ei oikeuta itsetutkimuksen ja rehellisen itsekritiikin ja historian tekemisen laistamiseen. Meidän on itse se vaikea ja kiusallinenkin historiantutkimus tehtävä. Piste.

Ja mikä ihme yksittäisen sotilaan mielipiteessä on väärää? Se sotilashan siellä henkensä kaupalla oli ja jos se ei oikeuta mielipiteen sanomiseen ja velvoita sen kuuntelemiseen niin ei sitten mikään. Todella outo väite. Kuulostaa pahanlaatuiselta sotasensuurilta, että yksittäisten ei-sopivien mielipiteiden pitäisi jäädä kuulematta.

 

[Mosse]

Jussin kannattaisi lukea Taavetti Heikkisen Rintaman poliisi-kirja. Avaisi vähän sitä näkökantaa miten Suojeluskuntalaisenkin näkemykset muuttuu sotavuosien karttuessa.

Rintaman poliisi tarkastelee ensimmäistä kertaa jatkosodan tapahtumia sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Valvontaupseeri Taavetti Heikkinen piti jatkosodan aikana päiväkirjaa, jossa hän kuvasi rintaman karua todellisuutta teloituksista ja rajuista kuulusteluista villiin juhlintaan. Mukana on tietoa muun muassa hyökkäysvaiheen joukkokieltäytymisistä, karkurijoukkojen ja loikkarien kiinniotoista, vakoojien ja maanpetturien käsittelystä sekä teloituksista. Heikkinen työskenteli yhdessä sotatuomari Paavo Alkion kanssa.Heikkinen oli lahjakas ylikonstaapeli ja sotapoliisi,joka oli tarvittaessa kovaotteinen mies. Kirjan on toimittanut yleisesikuntaeverstiluutnantti Jarmo Nieminen Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Parhaiden päiväkirjojen todistusvoima lepää siinä, että kyllin välittömin ja säännöllisin ylösmerkinnöin saa takaisin tuntuman autenttisiin tilanteisiin ja kokemuksiin. Tähän kapeaan eliittiin nousee Rintaman poliisi, jatkosodassa Syvärillä valvontaupseerina toimineen Taavetti Heikkisen päiväkirja.

Se hätkähdyttää korjailemattomana todistuskappaleena, jota sotasensuurin suodattimet eivät ole millään tavoin miedontaneet. Heikkinen rekisteröi tuoreeltaan tapauksia, jotka pian muuntuivat vain kuiskaten sivutuiksi tabuiksi: sotavankien pikateloituksia, miehistön joukkokieltäytymisiä, kaunoja aktiivi- ja reserviupseerien sekä päällystön ja rivimiesten välillä, hyytäviä tuomioita, ja "siviiliryssäin" keskitysleirioloja.

Masentava on kuvaus vakoilijaksi tuomitun höperön karjalaisukon teloituksesta jouluaamuna 1941. "Ei liene ketään niin paatunutta, ettei sitä muistaisi jokaisena jouluna tämän jälkeen", Heikkinen arvelee toimituksen jälkeen, "vaikka kaikkea täällä jo on nähnyt".


Eteläsavolainen Taavetti Heikkinen (1906-1969) oli siviilissä poliisimies, joka kesästä 1941 toimi päämajan valvontaosaston upseerina ja vastasi vastavakoilusta ja sisäisestä turvallisuudesta eversti Kaarlo A. Heiskasen johtamassa 11. divisioonassa. "Kylmä-Kalle" oli Mannerheim-ristin ritari ja pian kenraali, ja nousi puolustusvoimain komentajaksi 1950-luvulla.

Heikkisen arkaluonteisiin, ikäviin töihin kuuluivat mielialojen tarkkailu ja raportointi, vastapropagandasta ja vakoilusta epäiltyjen tutkinta ja tuomionjako kenttäoikeuden jäsenenä. Virkansa vuoksi hänen tietonsa ja materiaalinsa ovat tuiki harvinaista tasoa.


Heikkinen oli AKS:n kannattajajäsen, jonka ajatukset vielä sodan alkaessa piirsivät Suomelle suurta rajaa. Hän ei siten ole vähäteltävissä järjestelmälliseksi pahanilmanlinnuksi, joka värittäisi rintamaoloja ja sodankäynnin tilaa tahallisen negatiivisesti. Aika kyllä muutti hänen käsityksiään.

Alku oli riemukas. "Suomen kansa ei vielä tajua, miten suuri juhla alkaa", hän kirjasi 22. kesäkuuta 1941. Ja jatkoi 15. elokuuta: "Keskustelimme syvällisesti 'uuden Euroopan' rajoista, johtovaltiosta ja Suomen asemasta siinä".

Neljä päivää myöhemmin: "Paljon vaatii Suur-Suomi meiltä taas."

Kuitenkin kolmen kuukauden päästä täytyi jo raportoida laajoista karkurituomioista: "65 miehelle annettiin yhteensä noin 200 vuotta kuritushuonetta. Kurjaksi meni lopultakin tämä sota."

Heikkisen mukaan tuomitut eivät nimenomaan olleet kommunistisesti agitoituja, vaikka samaan aikaan kaksi miestä saikin toisaalla kiihotustuomion.


Pysähtynyt rintama alkoi ruokkia inhorealismia, "V-käyrän" kihahdusta ja kalvavaa sotamasennusta. Talvella 1942 Heikkinen jo kirosi, kuinka vaikeaa hänen - mielialapoliisin - on pitää itseäänkään vireessä.

Keväällä 1944 näytti sysimustalta: "Minun pitäisi täällä olla koko divisioonan mielialan vartija eikä itse tahdo jaksaa päivästä toiseen päästä."

Huumorikin on niukkaa toteamista, kuten 1. huhtikuuta 1942: "Karjalan viestissä oli kirjoitus, että kanttiinit ja sotilaskodit jakavat suomalaista puusta valmistettua viinaa tänään, kun näyttää tuntolevyä."


Vappuna 1944 Heikkinen sai siirron Mikkeliin, lähelle perhettä ja kotia. "Saan jättää tämän liejun ja nämä murheelliseksi ja alakuloiseksi tekevät synkeät näköalat. En tule kaipaamaan Aunukseen", hän huoahti.

Hän tohti kieltäytyä Mannerheimin henkivartioston päällikkyydestä päämajassa, kun "en pysty kumartelemaan enkä osaa sitä 'vasenkätistä' kieltä, jota siellä viljellään". Rintaman poliisi nousee täysin poikkeukselliseksi sotadokumentiksi. Teos paljastaa yhtä aikaa sekä erittäin kolkkoja tapauksia että yleistä tunnelmaa Syvärin korvesta. Heikkinen kirjoitti päivittäin, joten jälkikäteistulkinta ei vielä ollut ehtinyt syövyttää paperille pantuja huomioita.

Sotatutkija Jarmo Nieminen on liittänyt päiväkirjat rintamatilanteisiin sekä varustanut teoksen täsmällisin viittein, liittein ja henkilötiedoin. Se lisää ja syventää informaatiota verrattomasti.

 

[Hookah]

Mikään ei ole muuttunut, Suomi ei ole yksin mutta puolustusvoimista on pidettävä huoli ettei olla Viro/Latvia/Liettua linjoilla.

Näin juuri. Petetään kaverit, jotta oma perse pelastuu. Näinhän on tehty aina täällä. Tähänhän se Venäjäkin tulee iskemään, tekee pienet diilit balttien ja NATO:n kanssa että ummistatte silmänne, kun meikä tulee huseeraamaan Suomen osaksi federaatiota. Käy georgiat. Nopea ja pragmaattinen operaatio.

Ei Suomi pärjää Albania-sisäpolitiikalla ja opportunistisella ulkopolitiikalla pitkälle. Viro ei luota meihin, Ruotsista saataisiin tänne ehkä muutama meikäläisillä juurilla siunattu yksilö tappelemaan ja Norjan raja on visusti kiinni. Jos ei olla osa NATOa, niin elävältähän meidät tullaan syömään. Se on aika hiton karu fakta ja väistämätön tosiasia. Viroon ei enää ikinä uskalleta hyökätä, koska niillä on USA:n kaltainen isoveli vetämässä vastapalloon. Irakistakin vedetään joukot siksi, että Barack haluaa osoittaa pitävänsä eurooppalaisia ystäviään tärkeimpänä.

 

[jaska]

Faktahan on, että tuskin on armeijaa joka ois sotaa sotinut siististi. Valitettavasti, mutta se vain kuuluu sotaan.

Suomi oli kiistatta syytön talvisotaan, jatkosota voidaan nähdä sen jatkumona tai erillisenä sotana. Mutta ymmärtääkseni olimme käytännössä Saksan armoilla - muuta kautta kun ei mitään välttämättömiä tarvikkeita saanut (siis jo ihan maatalouden tarpeisiin.)

... olen joskus koittanut miettiä mitä ois tapahtunut ilman talvisotaa. Oisko Suomi osallistunut Saksan rinnalla hyökkäykseen. Loogisesti vastaus olisi ei, mutta nimenomaan tuo tarvikepula olisi voinut vaikuttaa vastaukseen todellisuudessa. Meillä ei kuitenkaan oikein ollut esim. malmia samoissa määrin kuin Ruottilla, joka piti sitä pystyssä. Toki ois ollut yhteys jäämerelle, mutta maan huoltaminen sitä kautta ois ollut "hieman" hankalaa.

Ainakin minusta mielenkiintoinen ajatusleikki.

 

[Knoukka]

Faktahan on, että tuskin on armeijaa joka ois sotaa sotinut siististi. Valitettavasti, mutta se vain kuuluu sotaan.

Suomi oli kiistatta syytön talvisotaan, jatkosota voidaan nähdä sen jatkumona tai erillisenä sotana.

Se että on syytön sodan syttymiseen ei tarkoita että humanitaarista oikeutta (ennen sodan oikeussäänöt) ei pitäisi noudattaa riippumatta siitä että noudattavatko toiset osapuolet sitä. Sitä tässä on yritetty vääntää rautalangasta. Ja sitä, että vaihteeksi noiden isojen linjojen jossittelujen yms (mikä on aina mielenkiintoista) voitaisiin keskustella sota-ajan raadollisista ja vaietuistakin asioista. Ja ihan sieltä yksilökokemusten tasolta lähtien, koska juuri sillä kokemusmaailmalla on suuri merkitys ja vaikutus meidän henkiseen ilmastoomme- tai terveyteemme.

 

[jaska]

Se että on syytön sodan syttymiseen ei tarkoita että humanitaarista oikeutta (ennen sodan oikeussäänöt) ei pitäisi noudattaa riippumatta siitä että noudattavatko toiset osapuolet sitä. Sitä tässä on yritetty vääntää rautalangasta. Ja sitä, että vaihteeksi noiden isojen linjojen jossittelujen yms (mikä on aina mielenkiintoista) voitaisiin keskustella sota-ajan raadollisista ja vaietuistakin asioista. Ja ihan sieltä yksilökokemusten tasolta lähtien, koska juuri sillä kokemusmaailmalla on suuri merkitys ja vaikutus meidän henkiseen ilmastoomme- tai terveyteemme.

Juu, sitä tuossa koitinkin sanoa

Faktahan on, että tuskin on armeijaa joka ois sotaa sotinut siististi. Valitettavasti, mutta se vain kuuluu sotaan.

Koskee myös Suomen armeijaa jatkosodassa.

 

[Mosse]

Kyllähän dokumentit kertoo siitä, miten Suomi hyökkäsi jatkosodassa Neuvostoliittoon.

Aika tyly oli myös kohtelu. Usein suomalasia löytyi ristiinnaulittuna puihin puukoilla.

 

[jps]

Faktahan on, että tuskin on armeijaa joka ois sotaa sotinut siististi. Valitettavasti, mutta se vain kuuluu sotaan.

Se että on syytön sodan syttymiseen ei tarkoita että humanitaarista oikeutta (ennen sodan oikeussäänöt) ei pitäisi noudattaa riippumatta siitä että noudattavatko toiset osapuolet sitä. Sitä tässä on yritetty vääntää rautalangasta. Ja sitä, että vaihteeksi noiden isojen linjojen jossittelujen yms (mikä on aina mielenkiintoista) voitaisiin keskustella sota-ajan raadollisista ja vaietuistakin asioista. Ja ihan sieltä yksilökokemusten tasolta lähtien, koska juuri sillä kokemusmaailmalla on suuri merkitys ja vaikutus meidän henkiseen ilmastoomme- tai terveyteemme.

Kun jatkosodassa suomalaisia sotilaitakin oli yli puoli miljoonaa, enämpi tai vähämpi tarkoituksenaan tappaa venäläisiä, niin pitäisin hyvin hämmästyttävänä, jos kaikilla homma pysyisi hanskassa.

 

[Dominic]

Näin bonuskortilla vedätetään sinkkua
Lehtikuva/Taloussanomat

Kauppojen bonusjärjestelmät käyvät kalliiksi, niiden ylläpito maksaa satoja miljoonia vuodessa – ja laskun maksaa kuluttaja. Bonusjärjestelmät nostavat ruoan hintaa. Se tuntuu kaikkien kukkarossa, mutta hyödyn kerää vain osa asiakkaista. Sinkku maksaa ruokalaskussaan perheiden bonukset. Katso miksi.

29.10.2011 06:03
Sinkut, eläkeläiset ja pienituloiset perheet höyläävät kauppojen etukortteja ja keskittävät ostoksiaan siinä missä ostovoimaisemmatkin asiakasryhmät, mutta se ei päivittäistavarakauppaketjuja tunnu kiinnostavan.

Korttien etuprosentti kasvaa portaittain sitä suuremmaksi, mitä enemmän ostoksia tekee. Yksineläjä ei voi millään hyötyä etujärjestelmistä yhtä paljon kuin suurempi perhe. Yksineläjät eivät pysty hyödyntämään rinnakkaiskorttietua, jossa perheenjäsenten ostot lisäävät bonuskertymää. Silti hän maksaa ruokalaskussaan kaupan bonusjärjestelmän kustannuksia.

– Taustalla ovat kylmät luvut. Kauppojen ei kannata palvella niitä asiakasryhmiä, jotka eivät osta suuria määriä. Onhan se tietyllä tapaa epätasa-arvoista. Päivittäistavaraketjut ovat niin samantapaisia, että on vaikea jättäytyä ulkopuolellekaan. Protestiliikkeelle ei jää sijaa, kun vaihtoehtoja ei ole, Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Ari Peltoniemi sanoo.

Kaupat keräävät asiakasjärjestelmien avulla valtavasti tietoa kuluttajista ja tuotteiden menekistä. Järjestelmien avulla kaupat sanovat kehittävänsä asiakaspalveluaan ja tuotevalikoimaansa.

TALOUSTIEDOT
HOK-Elanto Liiketoiminta Oy
Kesko Oyj
Teoriassa ne siis voisivat aidosti palvella erilaisia asiakasryhmiä tarjoamalla kohdennettuja etuja ja alennuksia myös vähemmän ostaville, mutta ahkerasti keskittäville asiakkaille.

– Tämä olisi ihan kannatettava ajatus, että palkittaisiin myös niitä asiakkaita, jotka eivät pääse samoihin kuukausiostosmääriin, Peltoniemi sanoo.

Niukkuuden jakoa
asiakasomistajalle

Menneinä vuosikymmeninä osuuskaupat maksoivat jäsenilleen eli omistajille reilumpia hyvitysprosentteja ostoksista. Tällä hetkellä S-ryhmän maksutapaetu on 0,5 prosenttia. Lisäksi ostoksista kertyy bonuksia: esimerkiksi 900 euroa kuussa ostaneelle enimmillään viisi prosenttia, 500 eurosta 3 prosenttia ja 200 eurosta 1,5 prosenttia.

Myös K-Plussa-kortin piste-etu on enimmillään viisi prosenttia. Esimerkiksi 300 euron kuukausiostoista takaisin ropsahtaa neljä euroa, 600 euron ostoksista 13 euroa. Etukorteilla saa lisäksi ostaa alennustuotteita, ja etupisteitä kertyy päivittäistavaroiden lisäksi esimerkiksi ravintoloista, hotelleista, huoltamoilta ja muilta kauppojen etusopimuskumppaneilta.

Asiakas maksaa
bonusjärjestelmät

Keskolla ja S-ryhmällä on päivittäistavarakaupasta jo 80 prosentin markkinaosuus. Tutkimusyhtiö Nielsenin mukaan erityisesti S-ryhmä on vahvistanut asemaansa koko maassa. Sen siivu oli vuoden 2010 lopussa 44 prosenttia, Keskon 35 prosenttia. Suomen Lähikaupan osuus kutistui yhdeksään prosenttiin.

– S-ryhmässä bonusjärjestelmän ylläpito maksaa 300 miljoonaa euroa vuodessa, tällä hetkellä jo ehkä enemmänkin, ja kuluttajat maksavat nämä kustannukset suoraan ruuan hinnassa, tietokirjailija, taloustoimittaja Seppo Konttinen sanoo.

K-Plussa-kortteja on yli 3,6 miljoonalla ja S-Etukortteja 2,4 miljoonalla suomalaisella.

– Käytännössä kuluttajalla on lompakossaan useita kortteja, joita hän käyttää. Eli olisi täysin sama asia, jos kenelläkään ei olisi ainuttakaan korttia. Miksi kuluttajan on niin vaikea tajuta, että hän maksaa korttijärjestelmän ylläpidosta aina kaupan kassalla, Konttinen ihmettelee hiljattain julkaistussa kirjassaan.

Suomalainen ruokalasku -kirjassa (Siltala) Konttinen ruotii vähittäiskaupan kovaa bisnestä ja keskittymistä, jossa kuluttaja on jäänyt jalkoihin.

Konttisen mukaan suomalaisten ruokalaskuissa näkyvät etujärjestelmien lisäksi ketjujen mittavat investoinnit ulkomaille Baltiaan ja Venäjälle sekä kotimaahan. Esimerkiksi S-kaupan kotimaan jättivoitot valuvat Konttisen mukaan ulkomaille. Pietariin S-ryhmä on rakentanut kolmessa vuodessa kuusi Prismaa.

Tankkaat kalliilla,
bonusta halvalla

Kun kauppaketju antaa toisella kädellä maksutapaetua, toinen käsi ottaa kaksin verroin takaisin.

∇ MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALEMPANA ∇


∇ ARTIKKELI JATKUU ∇
– ABC-huoltamot ovat tästä hyvä esimerkki. S-ryhmän asiakkaita ohjataan käyttämään ABC-asemien palveluita, mutta siellähän on tutkitusti korkeimmat hinnat, Konttinen sanoo.

ABC-ketjun johtaja Heikki Strandén myönsi alkuvuodesta hintavertailua tehneelle Helsingin Sanomille, että juuri bonusetu nostaa bensan ja dieselin hintaa. Hintavertailussa bonushyöty jäi helposti pienemmäksi kuin bensan 4–5 sentin lisähinta.

Konttisen näkemys bonusjärjestelmien suorasta vaikutuksesta ruuan hintaan saa tukea Britannian suurimman kauppaketjun Tescon ratkaisusta. Se ilmoitti hiljattain luopuvansa etujärjestelmästä. Säästöjen avulla ketju laski yli 3 000 peruselintarvikkeen hintoja jopa 30 prosenttia, The Guardian -lehti kertoi. Kaupan mukaan asiakkaat haluavat nykyään alennukset välittömästi.

PTT:ltä ymmärrystä
bonusjärjestelmille

Konttisen mukaan selkeää kuluttajalle kohdennettua riippumatonta tietoa ruuan hintatekijöistä on vaikea saada.

Maataloustuottajia lähellä oleva Pellervon taloustutkimus julkistaa pian uuden raporttinsa ruokamarkkinoiden voimasuhteiden kehityksestä. Uusia lukuja tutkimuslaitos ei vielä kerro.

PTT:n tutkimusjohtajan Perttu Pyykkösen mukaan kaupan osuus on kaiken kaikkiaan 2000-luvulla jatkanut kasvuaan. Aiemmassa selvityksessä kaupan ja ravintoloiden osuus oli noussut 25 prosenttiin.

– Varmasti on niin, että näiden niin sanottujen loyalty programmien merkitys on Suomessa suurempi kuin muualla, Pyykkönen sanoo.

– Bonusjärjestelmien vaikutus ruuan hintaan on silti vähän kaksipiippuinen juttu. Varmasti ne on sisällytetty kaupan taseeseen, mutta toinen kysymys on sitten se, mitä niiden avulla tehdään.

– Kauppa käyttää bonusjärjestelmää kerätäkseen tietoa asiakkaista ja kehittääkseen tuotevalikoimaa ja palveluita. Ne ovat myös markkinoinnin ja mainonnan kanava. Jos järjestelmää ei
olisi, pitäisikö näihin toimintoihin kerätä sitten raha muualta, Pyykkönen miettii.

http://www.taloussanomat.fi/myynti/2011/10/29/nain-bonuskortilla-vedatetaan-sinkkua/201115686/135?ref=ise

 

[Hookah]

.

http://www.taloussanomat.fi/myynti/2011/10/29/nain-bonuskortilla-vedatetaan-sinkkua/201115686/135?ref=ise

Jos ei ole naista, kannattaa hankkia, Sukari lataa iltalehdelle.

 

[kouvotsvoni]

Pontikkatehdas aloittaa tuotannon Kiteellä

Suomen pontikkakeskus oy on vuokrannut tilat Kiteen uudelta meijeriltä Savikolta ja aloittaa pontikan valmistuksen koeluvalla.

Viime viikolla työnsä aloittanut tuotantojohtaja Ville Järvinen arvelee, että vuoden kuluessa tehtaasta saadaan ulos myytävää, kunhan tuotantoa on kehitetty ja eri raaka-aineita testattu.

Ensi vuonna Kiteen tehtaan on tarkoitus valmistaa vähintään 20 000 pulloa pontikkaa. Tuotanto on täysin omaa, eikä liity punkaharjulaisen Aate Laukkasen tehtaaseen.

Vaikka tehdas tulee olemaan pitkälle automatisoitu, työllistää se tavoitteiden mukaan kolmen vuoden kuluessa 5 – 7 henkeä.

Apua hankkeeseen yhtiö on saanut Keski-Karjalan kehitysyhtiö Ketiltä. Kokonaisinvestointi vuokratiloissa on 200 000 – 300 000 euroa.

:alppu:

 

[Dominic]

.

 

[kouvotsvoni]

Talousuutiset

 

[Renngeist]

Talousuutiset

 

[kouvotsvoni]

Mies riehui ravintolassa golfmailan kanssa

30-vuotias mies riehui golfmailan kanssa rantakyläläisessä ravintola Kammarissa sunnuntaina kello 15:n aikaan. Mies tuli ravintolaan kyselemään vahtimestaria, joka oli aiemmin evännyt miehen sisäänpääsyn.

Kun vahtimestaria ei löytynyt, alkoi mies riehua ravintolassa. Hän rikkoi muun muassa pari tuolia. Poistuessaan ravintolasta mies rikkoi vielä golfmailallaan ulko-oven lasin.

Poliisipartio tavoitti miehen ravintolan lähistöltä ja otti hänet säilöön rauhoittumaan. Mies ei ollut poliisinkaan kanssa kovin yhteistyökykyinen, ja hänet jouduttiin laittamaan käsiratoihin kuljetuksen ajaksi.

Käsiratoja kun sais. Voisi päästä baariinkin, eikä vahtimestari käännyttäisi.