Kahden tonnin tappio muuttotappiokunnassa on ihan olematon asia kun laskee kuinka paljon on kuitenkin lyhentänyt lainaa siinä asuessaan. Vuokrakämpästä se sama pari tonnia olisi tullut turpaan kahdessa - neljässä kuukaudessa.
Luin oikein.Juu. Jäi sieltä sitä käsirahaa, josta tietysti rakkaalle ystävälleni Albertille kuuluu aimo mälli.
Eikö ihan vaan putkikourussa? Asuntoratkaisusta riippuen mahdollisesti jopa nätisti vaikkapa olohuoneen seinää pitkin.Mietin miten nuo putket ulkoseinästä vessaan vedetään?
Niinpä. Kymmenen päivää menee asennukseen yhdessä kämpässä, mainostavat, mut eiköhän siihen vessaremppa sitten vielä lisäksi tule.Ei tuossakaan menetelmässä vältytä kämppien sisäpuoliselta remontilta
Meillä tosiaan käyttövesiputket menee rappukäytävässä portaiden kaiteiden välissä ja siitä kattoja pitkin eteisen läpi vessaan. Tykkään, että siististi toteutettu ja rappukäytävässä ei asu enää kaiku, tuli hiljaisempaa. Etenkin talvella joutuu kyllä juoksuttamaan kauemmin vettä, että tulee lämmintä aikaisempaan verrattuna.Perinteisessä putkirempassa (uudet vesijohdot ja viemärit sinne vanhojen tilalle) vältytään noilta kotelohärpäkkeiltä, jotka ei ole koskaan kovin ideaaleja sisustuselementtejä.
Putki silleen viistosti katosta lattiaan ja huoneen poikki seinää pitkin, putkeen violetit värivalot ja tähtitaivasvalot kattoon. Aijai, ostaisin.Pleksikotelo ja -putki olis kiva, niin näkis kun yläkerran Pentin kakka luikertaa halki olohuoneen katon.
Saatan olla väärässä, mutta nykyisten rakennusmääräysten mukaan uusia vesiputkia ei enää edes saa sijoittaa seinien sisälle, koska ne on sijoitettava siten, että vuodot havaitaan nopeasti sekä putket on tarvittaessa helppo korjata ja sitä kautta vesiputkia uusittaessa ne on käytännössä pakko vetää kattoon tai seinään katonrajaan kotelon sisälle kylpyhuonetta lukuunottamatta.Joo. Tuleehan siinä vaakavetoa jonkun verran kun märkätilat on yleensä rakennusrungon keskiosassa, eikä ulkoseinällä.
Todennäköisesti yläkerran asunnon putket vedetään alakerran asunnon katon rajassa ja koteloidaan sinne jonkinlaisella äänieristetyllä levykoteloinnilla. Vessanpytyn kohdalle tehdään reikä lattiaan ja siitä viemäri sinne alapuolella olevaan asuntoon.
Ei tuossakaan menetelmässä vältytä kämppien sisäpuoliselta remontilta, mutta saattaapa tuo vähän keventyä siihen verrattuna, että vanhat putkihormit puretaan keittiön/kylppärin nurkasta ja viemärit ynnä vesijohdot sijoitettaisiin samaan paikkaan kuin vanhat.
Perinteisessä putkirempassa (uudet vesijohdot ja viemärit sinne vanhojen tilalle) vältytään noilta kotelohärpäkkeiltä, jotka ei ole koskaan kovin ideaaleja sisustuselementtejä.
Joo. Olet väärässä.Saatan olla väärässä, mutta nykyisten rakennusmääräysten mukaan uusia vesiputkia ei enää edes saa sijoittaa seinien sisälle, koska ne on sijoitettava siten, että vuodot havaitaan nopeasti sekä putket on tarvittaessa helppo korjata ja sitä kautta vesiputkia uusittaessa ne on käytännössä pakko vetää kattoon tai seinään katonrajaan kotelon sisälle kylpyhuonetta lukuunottamatta.
YLE sanoi:Tyhjinä seisovat autiotalot ovat usein entisiä mummoloita – lapset eivät halua luopua
Tyhjäksi jääneiden talojen määrä on lisääntynyt. Esimerkiksi entisen mummolan myynti voi tuntua vaikealta, vaikka jälkikasvu ei taloa käyttäisikään. Rakennushistorioitsija ja varaosapankkiiri Pia Kuurma toivoo, että taloja tarjottaisiin vuokralle nykyistä rohkeammin.
Kokonaan asumatta tai vaille vakinaista asukasta jääneiden talojen määrä on kasvanut esimerkiksi 2000-luvulla.
Tilastokeskus ei suoraan tilastoi autiotalojen määrää, mutta tyhjiä tai vailla vakituista käyttöä olevia pientaloja on tilastoissa noin 100 000.
– Tyhjiksi jääneistä osa on kuolinpesiä tai sitten omistajat ovat muuttaneet esimerkiksi palvelutaloon. Jatkajaa ole löytynyt tai lapset eivät ole esimerkiksi päässeet yhteisymmärrykseen jatkokäytöstä, pohtii asiantuntija Alpo Jaakkola ProAgria Etelä-Suomesta.
Entinen mummola vuokralle eikä rapistumaan?
Rakennushistorioitsija ja Metsänkylän Navetan varaosapankkiiri Pia Kuurma harmittelee tyhjilleen jääneiden talojen kohtaloa.
– On paljon perheitä, jotka voisivat niitä vuokrata ja laittaisivat ne kuntoon vaikkapa kesäkäyttöön.
Muun muassa perintöriidat voivat jumittaa autioituneen talon myyntiä, mutta asenne vuokraamiselle voisi Kuurman mielestä olla nykyistä suotuisampikin.
– Ymmärrän, että vanhasta mummolasta ei haluta lopullisesti luopua. Itse ajattelen kuitenkin niin, että talo on tehty asuttavaksi, ei koskaan museoksi.
Kuurma muistuttaa myös, että hoitamattomana tyhjä talo voi myös rapistua nopeasti.
– Jos katto ei ole kunnossa ja pääsee kosteutta, niin kunto voi heikentyä muutamassa vuodessa paljonkin. Myös kivijalan painuminen niin, että hirret pääsevät maata vasten, ei tee hyvää.
Autiotalojen tulevaisuus kiinnostaa myös rakennustarkastajia
Pitkään tyhjillään olevat rakennukset ovat tuttu ilmiö myös kuntien rakennusvalvonnassa.
– Erilaisia kohteita riittää. Kyllä kunta yrittää joihinkin puuttua, sanoo Virolahden rakennustarkastaja Risto Poikolainen.
Rakennusvalvontaviranomainen voi antaa esimerkiksi kunnostuskehotuksia, mutta ei voi pakottaa rakennuksen käyttöönottoon.
Rakennustarkastaja Poikolainen jalkautuu rakennuslautakunnan kanssa torstaina Miehikkälään ja Virolahdelle tarkastamaan muun muassa tyhjien rakennusten tilannetta.
Petri Niemi
Petri Niemi
Twitter: @niepetr
Yle
Oli siellä jo välittäjä käynyt. Perskelettäkö sitä tyhjänä pitää ja kun poikakaan saanut töitä Hangosta, niin lihoiksi vaan. Kellään sitä on varaa tyhjänä pitää.Foorumilla sivuttiin aiemmin perintöksi usealle henkilölle jääneitä taloja. Pahimmillaan ne autioituvat.