Todella rasittavaa joskus.
Etenkin, jos joutuu kyseisten tyyppien kyydissä johonkin menemään.
Kauhee helle: "et sitten tullu sillä autollas, jossa on ilmastointi? - syä niin pirusti bensaa semmonen..."
Isäni taas on eri tyylin halpa-autoharrastaja. Meillä ei koskaan ollut alle kymmenvuotiasta autoa, mutta samaa autoa pidettiin toistakymmentä vuotta. Ja niitä isä pitikin kuin kukkaa kämmenellä. Lähes aina kerrasta läpi katsastuksessa. Yleensä kalliin moottorivian tultua myytiin pois/vietiin romuttamolle. Ennen ei kannattanut, kun "ei näistä mitään saa ja eihän tässä juur mitään ole ollu, keväisin vähän kun helmoja rapsuttaa..."
Sellaista parinkymmenen vuoden ikäistä isän silmäterää sitten itsekkin sain lainailla, kun kortin ajoin ja joka kerta talliin palattuani isä kävi "iltakävelyllä": halogeenilampulla syynäämässä, ettei vaan ole kiveniskemiä tullut.