En jaksanut oikein lukea tehtävänannosta kuin vain alkua, joten en ymmärtänyt sitä. En siis oikein ymmärtänyt, millaista apua humanistityttö tarvitsee. Esimerkkilauseet ovat kyllä mielenkiintoisia. Kirjoitin joitain kommentteja niihin, joihin jotain keksin.
ja pilviukko synkkeni synkkenemistään
och ovädersmolnen mörknade mer och mer
Pilviukko voisi tarkoitta kasaantuneita tummia pilviä, jotka enteilevät ukkosta. Ruotsinnoksessa ei mainta lain.
.
Korppi lentää koikkuen rotkon yllä.
Korpen svävar kraxande över ravinen.
The raven hovered croaking over the gully.
Koikkua kuvaa paremmin ja eritoten elävämmin korpin ääntä, kuin ruotsin kraxa ja englannin croak. Suomen kieli on tässä ainakin paljon rikkaampi.
maistakaa nyt kakkaranmuruja, pojat
förse er av klenätbakelserna, pojkar
Tässä taas suomen kielessä ei ole oikein sopivaa sanaa kuvaamaan pieniä leivoskakkaroita. Ruotsinnoksessa ei puhuta leivoskakkaroiden muruista. Hiekkahentuset muuten voisi olla vastaavia. Aku-Ankasta se termi on peräisin vallan.
að réttast væri að fylla pottinn af hestaskít
että parasta olisi täyttää pata hevosenkakkaroilla
att det enda raka var att fylla hela grytan med hästskit
Miksei suomentaja ole uskaltanut kirjoittaa notta paska, kun islannin- ja ruotsinkielisissä versioissa lukee skit?
Einneginn sveingdi hana til mannsmergjar.
Ja hän isosi ihmisen ydintä.
Hon kände också hunger efter människomärg.
And she hungered for human marrow.
Att känna hunger efter on mielestäni ruotsin kielessä melko voimakas ilmaus jonkin haluamiselle. Enemmän, kuin janoaminen. Isoaminen on mielestäni suomen kielessä jonkin tahtomista tositosi paljon.
hún var máttfarin, næstum sljó
hän oli uuvuksissa, tylsänä melkein
hon var trött, nästan kraftlös
Niin helppo lause on tuo vallan, että huomaa, että islanniksi ja suomeksi on samoin, mutta ruotsissa ei näköjään sitten voi käyttää tylsä-sanaa voimattoman synonyymina.
þótti sín för hafa orðið öll hin háðulegasta
tuntui siltä että hänen retkensä oli ollut perä nolo
tyckte att färden hade gjort honom till ett stort åtlöje
En usko, että on lyhenne peräti nolo -ilmauksesta, vaan perä-sanaa käytetään tässä predikatiivina, eli kuvaamaan, kuinka nolo retki oli. Mielestäni substantiivin käyttäminen predikatiivina on itä-Suomalaisiin murteisiin viittaava. Vastaava esimerkkilause voisi kuulua: Tämä oli ihan eto lenkki, mikä tarkoittaa että lenkki, siis juoksu- tai kävelysellainen oli lyhyt. Eto voi myös mielestäni joissain murteissa taas tarkoittaa ällöttävää tms. mutta se asia taas ei tähän lauseeseen liity lain.
