Hatun nosto hallitukselle
STX:n Turun telakka menetti Royal Caribbean luksusristeilijätilauksen Ranskaan. Asiasta kertoi Cruise Industry News viime yönä.
Entinen telakkajohtaja ja kokoomuskansanedustaja Martin Saarikangas ehti jo haukkua elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok) telakkateollisuuden tappajaksi.
Amerikkalainen risteilijätilaus meni ranskalaisille, kun Suomen hallitus kieltäytyi antamasta 50 miljoonan euron pääomalainaa STX Finlandille. Hallitus suostui 28,3 miljoonan euron innovaatiotukeen, mutta ei halunnut tulla kyökin kautta pääomalainalla sidotuksi suomalaistelakkaan.
Kataisen ja Urpilaisen hallitusta voi onnitella. Painostus risteilijätilauksen ympärillä oli valtaisa. Silti nuoret ministerit pitivät päänsä kylmänä.
Nyt ministereitä syytetään 12 000-20 000 työpaikan menettämisestä. Se on höpö höpö -puhetta. STX:n Turun telakalla on kaksi saksalaisristeilijän tilausta sisällä ja töitä ainakin pariksi vuodeksi. Ammattihitsaajista on huutava pula. Eivät he ole tähänkään saakka istuskelleet peukaloita pyöritellen odottelemassa jenkkitilausta. Monet metallialan yritykset ovat hyödyntäneet telakoiden hiljaisia aikoja ja liisanneet ammattimiehiä omiin pajoihinsa. Ja kysyntä ja pula ammattimiehistä vain kasvaa väen vanhetessa.
Telakkabisnes on kannattamatonta liiketoimintaa, joka pyörii valtavilla subventioilla ja veronmaksajien riskinotolla. Turun STX telakka on tehnyt viisi vuotta tappiota. Viimeisen kolmen vuoden 1,8 miljardin euron liikevaihdolla, käyttökate on ollut 10 miljoonaa tappiolla. Yhtään paremmin ei mene STX:n Ranskan telakalla. 2,5 miljardin euron liikevaihdolla, sen käyttökate kolmessa vuodessa on ollut 64 miljoonaa euroa pakkasella. Kahtena viime vuonna STX Europe Cruise & Ferries -liiketoiminta on ollut 100 miljoonaa euroa tappiolla, josta Suomen osuus on noin 40 prosenttia ja loput Ranskasta.
Jenkkivarustamot haluavat luksuslaivoja, mutta eivät ole valmiita maksamaan osaamisesta. Tyhmä ei ole se, joka pyytää ilmaiseksi. Tyhmä on se, joka antaa.
Ranskassa valtio on aina ollut höveli tukemaan eri teollisuuden aloja. Se on myös osa eurooppalaista ongelmaa. Koskaan aiemmin siellä ei ole tehty luksusristeilijää ja nyt hinta on ilmeisesti painettu Suomessa tehtyjä sisaraluksia alemmaksi. Riskit ovat nyt Ranskassa, mutta suomalaisilla alihankintayrityksille luulisi olevan kysyntää esimerkiksi hyttitilauksissa ja teknisissä laitteissa. Ainakin kannattaa olla tyrkyllä.
Suomessa vilkuillaan Ruotsiin vähän joka asiassa. Tänään viimeksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Jukka Vihriälä kirjoitti HS:n Vieraskynässä Suomen teollisuuden ja kilpailukyvyn ongelmista ja vertasi meitä Ruotsiin. Suomi ei ole vieläkään saavuttanut vuoden 2008 kokonaistuotannon tasoa. Se on yhä neljä prosenttia pienempi kuin tuolloin. Sen sijaan Ruotsissa kokonaistuotanto on kuusi prosenttia yli 2008 tason eli länsinaapuri on ottanut 10 prosenttia kaulaa tuotannossaan verrattuna Suomeen.
Ruotsi on ollut teollisuuden rakennemuutoksessa edelläkävijä. Telakkateollisuutensa se lopetti vuosia sitten. Autoteollisuutensa se on antanut mennä, kun kilpailukyky ei ole riittänyt pitämään sitä yllä markkinaehtoisesti. Siitä huolimatta tai juuri sen takia länsinaapuri pärjää.
Helsingin telakalla ei mene yhtään Turun telakkaa paremmin, päinvastoin. Viime vuoden 27 miljoonan euron liikevaihdolla, se onnistui tekemään 16 miljoonan euron tappiot, joka sisältää kuuden miljoonan euron tappiovaraukset rakenteilla olevista aluksista. Helsingin telakan omistavat puoliksi STX Europe ja venäläinen United Ship Building Corporation.
Suomalaiset voisivat pikkuhiljaa laittaa laput omien telakoittensa luukulle tai toivoa eloisaa telakkateollisuutta itänaapuriin. Sinne voitaisiin sitten toimittaa korkeaa teknologiaa laivarunkojen koristukseksi.