Ruotsia Suomessa

[Il Tempo Gigante]

Haa

Kielten ystävänä tuli mieleen kysyäistä arvon forumisteilta muutama asia Ruotsin kielestä, jota en juurikaan osaa puhua, mutta lievästi ymmärrän.

1) Eroavatko Pohjanmaan rannikolla puhuttu ruotsi ja Turun etelä- ja itäpuolella puhuttu ruotsi merkittävästi toisistaan? Mahdollisia esimerkkejä eroavaisuuksista?

2) Erovatko ykköskohdassa mainitut ruotsinparret merkittävästi Ahvenanmaalla puhuttavasta ruotsinkielestä? Mahdollisia esimerkkejä eroavaisuuksista?

3) Eroaako Ruotsin kirjakieli merkittävästi Suomessa, ym. alueilla puhutusta Suomen ruotsista. Mahdollisia esimerkkejä eroavaisuuksista?

4) Onko Suomessa Pohjanmaan rannikkokuntien, sekä Kemiönsaaren, Paraisten ja Raaseporin lisäksi ruotsinkielisiä kuntia/kaupunkeja?

4) Onko kukaan forumisteistä syntyjänsä Suomen ruotsinkielinen? Mulla on ajatus, että Renngeist olisi, mutta en ole varma? Muita?

5) 18

6) Joskus tuli telkkarista jonkun ruotsinkielisen kalastajan haastattelu. Tekstityksenä oli: "Haastateltava puhuu saaristolaismurretta, jota ei voi kääntää".

Tack.

 

[Andy]

Onko kukaan forumisteistä syntyjänsä Suomen ruotsinkielinen? Mulla on ajatus, että Renngeist olisi, mutta en ole varma?

Jag menar att om du inte förstår det språk utan att studera det, det är ett annat språk, men om du kan, det är bara en dialekt, inte ett eget språk. Jag har ett exempel: Jag frågade en svensk kvinna gör hon förstår norska eller danska. Hon aswered att hon har inga problem med norska, men med danskarna hon har att tala engelska, eftersom hon inte kan förstå dem. Så det är därför norska är bara en dialekt, men danska är ett helt annat språk.

Mä luulen että ei.

 

[Il Tempo Gigante]

Haa

Jaajuu, vissiin Mossekin on muistaakseni asunna Turun kyljessä ruotsinkielisellä alueella. Taalintehas muistaakseni?

 

[joukahainen]

Norjan kieli ja Tanskan kieli ovat hyvin samankaltaisia jos ei kiinnitä huomiota ääntämiseen.

 

[Il Tempo Gigante]

Haa

Norjan kieli ja Tanskan kieli ovat hyvin samankaltaisia jos ei kiinnitä huomiota ääntämiseen.

Edellenkin kielistä kiinnostuneena kysäisen, notta mikä ero on nynorsk'illa ja bokmålnorsk'illa. Olen vissiin ennenkin asiaa sulta kysynyt, mutta kertaus lie opintojen äeti.

Tack.

 

[joukahainen]

Edellenkin kielistä kiinnostuneena kysäisen, notta mikä ero on nynorsk'illa ja bokmålnorsk'illa. Olen vissiin ennenkin asiaa sulta kysynyt, mutta kertaus lie opintojen äeti.

Tack.

Henkilökohtainen mielipide: nynorskin voisi suosiolla unohtaa ja lähettää autuaamille metsästysmaille.

 

[Slartibartfast]

Henkilökohtainen mielipide: nynorskin voisi suosiolla unohtaa ja lähettää autuaamille metsästysmaille.

Jovain se on näin

 

[Jacques]

6) Joskus tuli telkkarista jonkun ruotsinkielisen kalastajan haastattelu. Tekstityksenä oli: "Haastateltava puhuu saaristolaismurretta, jota ei voi kääntää".

Saaristolaismurre = 4.5 promillea

 

[Renngeist]

1) Eroavatko Pohjanmaan rannikolla puhuttu ruotsi ja Turun etelä- ja itäpuolella puhuttu ruotsi merkittävästi toisistaan? Mahdollisia esimerkkejä eroavaisuuksista?

Kyllä. Pohjanmaan ruotsi on verrannollista aivoverenvuodon saaneen norjalaisen puheeseen kolmen promillen humalassa. Eteläisen Suomen, varsinkin Turunmaan saariston ensimmäiset saaristot, sekä Itä-Uusimaa (pl. Sipoo) ovat taasen oikein helposti ymmärrettäviä kieliä, siis ruotsin kirjakieltä puhuttunua aivan kuin suomalaiset sitä puhuisivat.

Esimerkki pahimmasta pohjanmaan murteesta: Paina sitä linkkiä
Esimerkki suht selvästä Itä-Uudenmaan murteesta: Paina sitä linkkiä
Länsi-Uudellamaalla taas ongelmana on tuo puhumisen nopeuden tuoma epäselvyys: Paina sitä linkkiä

Ylipäätään suomenruotsissa murre-erot ovat ainakin suomeen verrattuna melkoisen suuria, johtuen todennäköisesti siitä, että jokainen yhteisö on elänyt enämpivähempi erillään muista. Räikeimmilläänhän tämän voi huomata Helsingistä itäänpäin lähdettäessä: Helsingissä puhutaan aivan koulukirjaruotsia, Sipoossa puolestaan on aika voimakkaita murreäänteitä (Paina sitä linkkiä) mutta sitten Porvoossa on melko normaalia puhekieltä (muutamia muiden mielestä vittumaisia sanomistyyppejä lukuunottamatta)

2) Erovatko ykköskohdassa mainitut ruotsinparret merkittävästi Ahvenanmaalla puhuttavasta ruotsinkielestä? Mahdollisia esimerkkejä eroavaisuuksista?

Eroavat, sillä ahvenanmaan ruotsi on hyvin paljon lähempänä riikinruotsia kuin suomenruotsia. Aivan varma en affenanaan murteesta kuitenkaan ole, sillä ainoalla tapaamallani ahvenanmaalaisella oli sen verran kova puhevika, ettei varsinaisesta murteesta saanut mitään selvää. Epäilen sen olevan epäselvä kuitenkin.

3) Eroaako Ruotsin kirjakieli merkittävästi Suomessa, ym. alueilla puhutusta Suomen ruotsista. Mahdollisia esimerkkejä eroavaisuuksista?

No siis muutamat perusäänteet (täikeimpänä esim. sj on suomenruotsissa sj, ruotsissa puolestaan hyvin laimea kurkussa kuuuva kihinä) ovat erilaisia, sitten sanasto eriytyy pikkuhiljaa, kun suomenruotsin uudet sanat tulevat suomen kautta (esim. omakotitalo on suomenruotsiksi egnahemshus, ruotsiksi villa). Lisää esimerkkejä: Paina sitä linkkiä

4) Onko kukaan forumisteistä syntyjänsä Suomen ruotsinkielinen? Mulla on ajatus, että Renngeist olisi, mutta en ole varma? Muita?

En ole ruotsinkielinen, vaan ihan puhtaasti wannabe-tasolla liikutaan.

Eikä ollut Mossukkakaan.

--
Mutta jos muita ruotsin murteita haluaa käydä tutkiskelmassa on tuo alla oleva linkki aivan ylivertainen sitä varten, sieltä löytyy liki kaikilta murrealueilta monesta eri kaupungista/paikkakunnalta neljän eri helnkilön murrenäytteet. Paina sitä linkkiä

 

[Renngeist]

Mä luulen että ei.

Mitäs paskaa sitä on tullutkaan aiemmin kirjoitettua.

Kouluruotsi oli kyllä ihanaa.. :tongue:

 

[Mosse]

Jaajuu, vissiin Mossekin on muistaakseni asunna Turun kyljessä ruotsinkielisellä alueella. Taalintehas muistaakseni?

Kyllä ja ero jo hangonruotsiin oli niin suuri, että sanoivat mun mölisevän kuin merilintu.

Pohjanmaan ruotsi on sitten niin hankalaa, että sitä on oikeasti vaikeaa ymmärtää. Käytössä on paljon sanoja, joita ei muualla käytetä. Esim. suksen siteet (bindingarna), voi siellä tulla kutsutuksi 'stråffoksi', joka lienee joku mäystin tms. suomeksi. Tai kauha 'slev' kääntyy slevo [sleivu] tai bagitslevo [bagitsleivu].

Turku - Inkoo välillä kieleen tulee paljon suomenkielisiä lainoja. Helsingin alueella kieli on lähimpänä kirjakieltä. Esim. hankolaisen sanomana 'panin tyttöystävääni' menee jotakuinkin 'Jag knulla min flickvän', kun taas joku hienostelija sanoisi sen 'Jag hade samlag med min tjej'.

Renkkuhan tuon jo aika selkeästi esitti. Riikinruotsiin verrattuna suurimmat erot on nuotti ja J-kirjaimen lausuminen (John on riikinruotsiksi Jon, ei Tson). Lisäksi sanoilla on eri merkitystä, kun semla on täällä sämpylä, Ruotsissa pulla. Kakku on täällä kaka, Ruotsissa tårta. Jne.... Lisäksi esim. kelloa kysyessä täällä vastataan 'Den är...' kun Ruotsissa 'Hon är...'.

 

[WebSlave]

Jos Ruotsin murteet kiinnostavat, niin YLE Femmalta alkaa klo 19.00 Ruotsin murteiden maailma. Näkyypi olevan jo osa 2/8.

 

[Renngeist]

Jos Ruotsin murteet kiinnostavat, niin YLE Femmalta alkaa klo 19.00 Ruotsin murteiden maailma. Näkyypi olevan jo osa 2/8.

Tattista, pitääkin väijyä kunhan suomen murteisiin päästään. Taitaa vaan mennä syssyn puolelle ennenkuin sinne päästään. Mannerruotsin murteet (eteläisimpiä lukuunottamatta) kun kiinnostavat kuin kasa kiviä.

 

[WebSlave]

Tattista, pitääkin väijyä kunhan suomen murteisiin päästään. Taitaa vaan mennä syssyn puolelle ennenkuin sinne päästään. Mannerruotsin murteet (eteläisimpiä lukuunottamatta) kun kiinnostavat kuin kasa kiviä.

Eli kiinnostavat kuin kummeli.

Itseäni kyllä kiinnostaisivat, mutta restauroitu barokkiteatteri (Teemalta) kiinnosti enemmän. Pitänee katsoa Areenasta. Suomenruotsin murteisiin päästään vasta jaksossa 8 eli kuuden viikon päästä.

 

[Runar ja Kyllikki]

Renkkuhan tuon jo aika selkeästi esitti. Riikinruotsiin verrattuna suurimmat erot on nuotti ja J-kirjaimen lausuminen (John on riikinruotsiksi Jon, ei Tson). Lisäksi sanoilla on eri merkitystä, kun semla on täällä sämpylä, Ruotsissa pulla. Kakku on täällä kaka, Ruotsissa tårta. Jne.... Lisäksi esim. kelloa kysyessä täällä vastataan 'Den är...' kun Ruotsissa 'Hon är...'.

Lisäks esim. "slippa" tarkottaa suomenruotsissa ihan päinvastasta kuin riikinruotsissa jne. (Suomenruotsissa esim. "päästä jonnekin" riikinruotsissa lähinnä "välttyä joutumasta jonnekin")

 

[Örfil]

Tässä tulee jotenkin ilmi että kuinka vaikea jonkun "mamu:n" on vaikea päästä oikeasti sisälle mihin tahansa kieleen murteiden runsauden takia. Ruotsi Suomessa maan eri osissa ei ole siis mikään poikkeus, jos jo maan sisällä tosiaan menee sormi suuhun ja loihetan "va helvet menar du?".

Esimerkkinä kirjakielen pari lausetta:
"Olette siis menossa Linnanmäelle? Käännytte tuosta vasempaan ja siitä suoraan mäkeä ylös, kunnes näette lippuluukut, maksatte ja pääsette sisälle."

Vastaus arkisuomeksi:
"Oookkei, siis lintsille tyyppi menos? Tost sikana vasuriin ja sit vaan kolvi aphilliin ja kun öögaan pojottaa vaksit, taalaa pöytään ja ineen!"

Öh, ei ihan kaiketi "murresääntöjen" mukaisesti ja liioiteltuna. Mutta esimerkkinä kuinka ulkomaalaiselle kohdemaan kielen murre voi olla täysin käsittämätöntä.

Kuinka suomen kirjakielen hyvinkin opiskellut voi ymmärtää jotain Pohjois-Pohjanmaan/Savon tyyppiä kuin vain auttavasti jos toinen ei puhu kirjakieltä?

Kielet on rikkaus ja kaaos samaan aikaan.

Vaimo puhuu hyvin italiaa. Telkkarissa tulee yksi sarja (en nyt muista nimeä) jossa puhutaan täydellistä kirjakielen italiaa ja ymmärtää oikein hyvin. Auta armias kun mennään murrealueille. Ymmärtää vain enää osan.

 

[DSQ]

On se hyvä, että edes kirjoitettu kieli on yhtenäinen. Mutta ongelmallista taasen, kun emme puhu samalla tavalla kuin kirjoitamme - ja toisinpäin.

Edit: No, ehkä turhan OT:tä.

 

[WebSlave]

Tässä tulee jotenkin ilmi että kuinka vaikea jonkun "mamu:n" on vaikea päästä oikeasti sisälle mihin tahansa kieleen murteiden runsauden takia. Ruotsi Suomessa maan eri osissa ei ole siis mikään poikkeus, jos jo maan sisällä tosiaan menee sormi suuhun ja loihetan "va helvet menar du?".

Esimerkkinä kirjakielen pari lausetta:
"Olette siis menossa Linnanmäelle? Käännytte tuosta vasempaan ja siitä suoraan mäkeä ylös, kunnes näette lippuluukut, maksatte ja pääsette sisälle."

Vastaus arkisuomeksi:
"Oookkei, siis lintsille tyyppi menos? Tost sikana vasuriin ja sit vaan kolvi aphilliin ja kun öögaan pojottaa vaksit, taalaa pöytään ja ineen!"

Öh, ei ihan kaiketi "murresääntöjen" mukaisesti ja liioiteltuna. Mutta esimerkkinä kuinka ulkomaalaiselle kohdemaan kielen murre voi olla täysin käsittämätöntä.

Kuinka suomen kirjakielen hyvinkin opiskellut voi ymmärtää jotain Pohjois-Pohjanmaan/Savon tyyppiä kuin vain auttavasti jos toinen ei puhu kirjakieltä?

Kielet on rikkaus ja kaaos samaan aikaan.

Ulkomaalaiselle tai maahanmuuttajalle näiden puhuessa suomea tietysti pitääkin kohteliaisuussääntöjen puitteissa vähän selkeyttää omaa puhekieltään. Käytännössä joutuu yksinkertaistamaan myös englantia aika usein, jos se on ainut yhteinen kieli.

Ongelma on tietysti toisinkinpäin. Suomen kouluenglannilla ei kovin hyvin pärjää Cornwallissa tai pohjois-Englannissa, ellei paikalliset vähän helpota puhettaan. Kirjakielessä (ja sen puhumisessa mm. radiossa ja televisiossa) on kuitenkin se hyvä puoli, että käytännössä kaikki osaavat puhua sitä vähintään välttävästi.

 

[Renngeist]

1) Eroavatko Pohjanmaan rannikolla puhuttu ruotsi ja Turun etelä- ja itäpuolella puhuttu ruotsi merkittävästi toisistaan? Mahdollisia esimerkkejä eroavaisuuksista?

Kaivan "ikivanhan" topikin esille, kun sattui löytymään aika hyviä esimerkkejä. Parodioita eri murteista. Ja se huumori noissa on nimenomaan se, että ne oikeasti on niin lähellä sitä oikeaa murretta.

Kierros menee järjestyksessä:

1) Pohjanmaa
2) Länsi-Uusimaa
3) PKS
4) Itä-Uusimaa (tai siis pelkästään Sipoo)

Valitettavasti noihn ei YouTubesta löydy tekstillisiä versioita, mutta Areenasta pitäisi löytyä kokopitkiä ohjelmia joihin nuo on upotettu. Koodisana: Konkarikeskiviikko

Laitetaas tähän boonuksena tuon nelossarjan kolmososa. Loppulausahdus on kyllä niin

 

[jjv]

Runnqveistille pointsit vitsin selittämisestä :thumbup:
Ei tarvinnut klikata ja kuunnella vitsiä.