Europäättäjät eivät usko vuosisataisia kriisiläksyjä
Europäättäjät ovat pian viisi vuotta yrittäneet turhaan taltuttaa jonkin muunlaista kriisiä kuin sitä, mikä heillä on vastassaan. Niinpä kriisi on yhä taltuttamatta. Päinvastoin kriisi pitkittyy ja pahenee niin kauan kuin päättäjät eivät ymmärrä kriisin laatua.
Analyysi
Päättäjien pitäisi ymmärtää ja myöntää eurovaltioidenkin velkakriisi perinteiseksi ylivelkaisten valtioiden velkakriisiksi eikä jääräpäisesti olettaa, että euromaiden kriisi olisi pohjimmiltaan jotenkin olennaisesti erilainen kuin vaikkapa ylivelkaisten kehitysmaiden kriisit.
...
Turhan toiveikkuuden asemesta professorien tutkimus povaa, että tämänkin kriisin taltuttaminen edellyttää ennen pitkää jonkinlaista yhdistelmää aivan samoista keinoista kuin viime vuosisadan suuret velkakriisit:
1) säästöihin kohdistuvat pakotteet, kuten piiloverot,
2) julkisten ja yksityisten velkojen saneeraukset,
3) totuttua korkeampi inflaatio ja
4) pääomanliikkeiden sääntely ja rajoitukset.
Nämä ovat kaikki velkakriisien jälkihoidon vuosisataisia vakiokeinoja, joita europäättäjät ovat toistaiseksi kaihtaneet ainutlaatuisiksi poikkeustapauksiksi väittämiään Kreikkaa ja Kyprosta lukuun ottamatta.
...
Euroalueen ja itse yhteisvaluutan erityispiirteet ovat kirjoittajien mukaan voimistaneet kriisiä, ja samoin rahaliiton ja euron erityispiirteet haittaavat tai estävät tarvittavia kriisitoimia. Euromaiden käytettävissä on vähemmän keinoja korjata talouttaan kuin valtioilla tavallisesti on.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/11/20/europaattajat-eivat-usko-vuosisataisia-kriisilaksyja/201316070/170