Antsa Rieppo
Well-known member
Allulla on luuvalo.
KeSää 2015
- Viestiketjun aloittaja Il Tempo Gigante
- Aloituspäivämäärä
Olga
.
Huomenta!
Ihastuttavan kuulas loppukesän aamu.
Örfil
Guest
Jyrisöö!
Albert Oil
Hippi ja juntti
No minä ihmettelin, että tuossa vastapäisellä työmaallako ne sunnuntaina räjäyttelevät vai mikä täällä jyrisee.
Örfil
Guest
Suimiilla järisyttävä kankkunen?
Se sen on oltava :ahem:
Se sen on oltava :ahem:
Örfil
Guest
Kuvaraportti Vkoskelta näytti hetki sitten rakeita maassa.
Formulanomi
Seksikäs rumä kääpiö
Ukkonen jyrätelöö juuri nyt. Rekistöröin käyttäjäksi.
Olga
.
Kylläpä kelpaa kesää vietellä. :wink:
Ennuste oli tosin tällainen:
Antsa Rieppo
Well-known member
Ihan tsaju-paitakeli. :ahem:
Örfil
Guest
Ei ole vielä syksy, vaikkakin syyskuu.
Keskilämpötila on vielä 10 C:n kesäisemmällä puolella.
+11 nyt aamulla.
Keskilämpötila on vielä 10 C:n kesäisemmällä puolella.
+11 nyt aamulla.
Olga
.
Vielä on KeSää jäljellä.
Örfil
Guest
Olga vokjotti, miinus viisi celsiusta rangaistusta!
OoPee
Nuori ikäisekseen
Heh, olikin ihan jees säät. Systeri asuu järven rannalla, rannassa oli mittarin mukaan 26 astetta, eihän tuo tietysti välttämättä ihan tarkkoja ole ja aikalailla siihen paistoi aurinko, mutta kyllä se vesi varsin lämmintä oli, syvemmälläkin, väittäisin ettei jäänyt alle 24:n asteen. Meressä olikin sitten lämpöä korkeintaan parikymmentä astetta, kyllähän sinnekin saunasta tuli mentyä.
Hienoa oli, ja näköjään tosiaankin tottumiskysymys tuo ilmankin lämpötila. Useampikin valitteli siellä Suomessa alle 25 asteen lämpötilassa, että kun on niin valtavan kuumaa ja tukalaa, ittellä samanaikaisesti, ei nyt ehkä kuitenkaan vilu, mutta mukavan raikas olo kuitenkin
Olga
.
Ihan sinua varten järjestettiin tuollaiset säät kotimaanvierailusi ajaksi. :ahem:Heh, olikin ihan jees säät. Systeri asuu järven rannalla, rannassa oli mittarin mukaan 26 astetta, eihän tuo tietysti välttämättä ihan tarkkoja ole ja aikalailla siihen paistoi aurinko, mutta kyllä se vesi varsin lämmintä oli, syvemmälläkin, väittäisin ettei jäänyt alle 24:n asteen. Meressä olikin sitten lämpöä korkeintaan parikymmentä astetta, kyllähän sinnekin saunasta tuli mentyä.
Hienoa oli, ja näköjään tosiaankin tottumiskysymys tuo ilmankin lämpötila. Useampikin valitteli siellä Suomessa alle 25 asteen lämpötilassa, että kun on niin valtavan kuumaa ja tukalaa, ittellä samanaikaisesti, ei nyt ehkä kuitenkaan vilu, mutta mukavan raikas olo kuitenkin
OoPee
Nuori ikäisekseen
Näköjään, sillä matkalla Helsinki-Vantaalle alkoi satamaan, Wienissä odotti sitten 35 asteen helle, joka jatkuu vielä tänäänkin, mutta huomenna tulee sitten tännekin syksy.
Kiitos vaan.
Niin ja todella hienoa oli taas käydä Suomessa, olinhan siellä joulunakin, mutta kyllä Suomen kesä vaan on jotain ainutlaatuista. Sitä, kun on asunut jo pirun pitkään muilla mailla, niin osasi maisemiakin katsella ihan erilailla kuin silloin aikoinaan, kun siellä itse asui. On se Suomi vaan nätti (lukuunottamatta tietysti Tamperetta... :frank: ).
OoPee
Nuori ikäisekseen
Menee vähän off-topiciksi, mutta lentoasemalla jouduin leikkimään järjestysmiestäkin. Pisti jo turvatarkastuksessa silmään mua hieman edellä olleen arviolta yli 60-vuotiaan varsin siististi pukeutuneen (olkootkin, että hällä oli jalassaan talvisaappaat! semmoset moonbootsit) suomalaismamman puuhailut. Sääti siinä kassejaan eikä hommasta tullut oikein mitään, vähitellen kaikki perässä tulevat ajautuivat ohitse, totesi siinä mullekin häntä ohittaessani, että menkää vaan, hän on iäkkäämpi ja hitaampi. Siinä jo jotenkin tajusin, että on nautittu ilmeisesti muutakin kuin vettä ja juhla mokkaa, mutta ei se tila nyt niin pahalta vaikuttanut. Noh, eipä tuo mua häirinnyt joten jatkoin matkaa ja kun aikaakin oli mulla yli kaksi tuntia, kävin siinä shoppailemassa, minkä jälkeen aloin suunnata kohti kahvilaa. No siinä yhdessä kulmassa jonkun design-rättikaupan kulkimilla sitten tämä samainen mamma putkahti suoraan eteen, perskännissä. En tiedä oliko vetässy pullon hanuriin jo ennen turvatarkastusta (ei omia nesteitä!) vai mistä oli kyse, mutta mummolla oli moonbootsit aivan sekaisin. Tiedusteli multa englanniksi, että voinko opastaa hänet lentoasemalle. Vastasin suomeksi, että sä muuten oot jo siellä. Vastaus ei kuitenkaan miellyttänyt, joten tiedusteli uudestaan lontooksi tietä lentoasemalle. Vastasin toistamiseen suomeksi, että ensinäkin voit puhua mulle suomea ja toisekseen, SÄ OLET JO LENTOASEMALLA. Mamma pyyteli anteeksi ja vaihtoi suomeen ja kyseli edelleen sitä lentoasemaa. Kysyin, että mihin oot matkalla ja olisko näyttää lippua, että selvitettäis portti, voin mä sut sinne saattaa, kun on vielä aikaakin vaikka kuinka. No eihän sitä lippua tietenkään mistään löytynyt, veikkaan kyllä, että oli mamman takin taskussa, mutta kun ei suostuntu sieltä kehoituksista huolimatta katsomaan ja en nyt kuitenkaan rohjennut ryhtyä omin toimin hänen asusteitaan läpikäymään, jäi se lipun (ja itseasiassa passinkin, jonka oletin olevan samassa mytyssä lippujen kanssa, joten kehoitin etsimään sitäkin) löytyminen toteutumatta. Lippu ja passi hällä kuitenkin varmuudella jossain oli, turvatarkastuksessa ne kun tsekattiin. Monen mutkan kautta selvisi sitten, että oli, oman väittämänsä mukaan, matkalla Göteborgin kautta Lontooseen ja sieltä Washingtoniin. Papereita ja passeja ei kuulemma ole koskaan tarvinnut, kun on aina matkustanut ykkösluokassa Yritin kyllä vielä tolkuttaa, että kyllä edes jonkunlaiset liput tarttis olla ihan riippumatta siitä, missä luokassa lentelet, mutta siinä vaiheessa, mamma, joka ei enää tahtonut pysyä edes pystyssä, kiitteli avusta ja sanoi pärjäävänsä mainiosti. Totesin vielä, että et muuten pärjää ja käskin pysyä siinä. Menin viereiseen kauppaan ja sanoin myyjättärelle, että nyt olis semmonen tilanne, että toi mamma tuolla teidän kulmallanne ei yksin pärjää, voisikko kuttua apua. Onneksi oli kyseessä varsin pirtsakka ja avulias tyttö, joka soittikin samantien turvallisuusporukat paikalle ja tuli itsekin kattomaan mamman, joka muuten siinä vaiheessa oli jo rähmällään siellä kaupan nurkalla, kuntoa. Tarjos muovipussiakin, jos oksetuttaa. Lopulta turvamies ja -nainen saapuivat paikalle, ilmoitin, että solin sitten minä, joka sitä apua pyyteli ja että mun osalta homma lienee ohitse, ellette sitten tarvi multa jotain tietoja. Samaan syssyyn toki kysymättäkin sitten kerroin kaiken, mitä mamma oli mullekin kertonut. Poistuin paikalta, tosin hieman ihmettelin tämän nuoren turvanaisen intoa ryhtyä samantien selittämään sille muijaparalle, että "SÄ ET SITTEN MUUTEN LENNÄ TÄNÄÄN!!!". Hitto, eikö noilla ole vähäisintäkään hajua psykologiasta? Ei ilmeisesti, olis kai tuon voinut myöhemminkin selvittää ja ehkä vähän fiksumminkin. Poistuin jokatapauksessa paikalta enkä tiedä miten homma eteni, mutta melkoisella varmuudella se mamma ei tosiaan lentänyt enää minnekään, eihän tuota tietenkään voi koneeseen päästää ja mitäpä sitten tapahtuisi siellä seuraavalla kentällä, oli se sitten se hänen mainitsemansa Göteborg tai ehkä sittenkin joku ihan muu.
Ainiin, kuriositeettina vielä kerrottakoot, että mamma valitteli myös kauheesti väsymystä, ei silmät tahdo kuulemma pysyä auki, kun on toi aikaero niin hirvittävä. Ei käynyt oikein selville mitä tarkoitti, mutta harvemmin se jetlag ennen matkaa iskee, ei ainakaan mulle.
Oli mulla aluksi mielessä sekin, että onko tää nyt känni vai kenties joku diabeteksen aiheuttama shokkitila, mutta kyllä se mun mielestä oli ihan selkee perinteinen perskänni ja ittekkin vielä kertoi juoneensa. Eipä silti, että tuo mun kohdalla olisi ehkä tilannetta kauheesti muuttanut, apua hain ja sitä tuli.
Ihan arviolta sanoisin, että arvon rouva tosiaan oli matkalla jonnekin Washingtonin kulmille, veikkaanpa jopa, että asui siellä ja kyseessä oli kesälomareissu isiensä maille (talvikengät mukana, kun ei Suomen säästä koskaan tiedä ja kun ne on niin painavat, niin niitä ei kannata tunkea matkalaukkuun vaan pukea ylle...) ja nyt sitten palailtiin taas kotipuoleen. Tuo jetlag saattoi olla humalaisen muistikuva matkan alusta tai sitten kyseessä oli niin lyhyt reissu, että matkan alussa vaivanut letlag oli vielä päällä, muutama päivähän siihen menee, jos aikaeroa on kuitenkin seitsemänkin tuntia, etenkin lännestä itään matkustaessa.
Kaikennäköstä.
Yritin kyllä vielä tolkuttaa, että kyllä edes jonkunlaiset liput tarttis olla ihan riippumatta siitä, missä luokassa lentelet, mutta siinä vaiheessa, mamma, joka ei enää tahtonut pysyä edes pystyssä, kiitteli avusta ja sanoi pärjäävänsä mainiosti. Totesin vielä, että et muuten pärjää ja käskin pysyä siinä. Menin viereiseen kauppaan ja sanoin myyjättärelle, että nyt olis semmonen tilanne, että toi mamma tuolla teidän kulmallanne ei yksin pärjää, voisikko kuttua apua. Onneksi oli kyseessä varsin pirtsakka ja avulias tyttö, joka soittikin samantien turvallisuusporukat paikalle ja tuli itsekin kattomaan mamman, joka muuten siinä vaiheessa oli jo rähmällään siellä kaupan nurkalla, kuntoa. Tarjos muovipussiakin, jos oksetuttaa. Lopulta turvamies ja -nainen saapuivat paikalle, ilmoitin, että solin sitten minä, joka sitä apua pyyteli ja että mun osalta homma lienee ohitse, ellette sitten tarvi multa jotain tietoja. Samaan syssyyn toki kysymättäkin sitten kerroin kaiken, mitä mamma oli mullekin kertonut. Poistuin paikalta, tosin hieman ihmettelin tämän nuoren turvanaisen intoa ryhtyä samantien selittämään sille muijaparalle, että "SÄ ET SITTEN MUUTEN LENNÄ TÄNÄÄN!!!". Hitto, eikö noilla ole vähäisintäkään hajua psykologiasta? Ei ilmeisesti, olis kai tuon voinut myöhemminkin selvittää ja ehkä vähän fiksumminkin. Poistuin jokatapauksessa paikalta enkä tiedä miten homma eteni, mutta melkoisella varmuudella se mamma ei tosiaan lentänyt enää minnekään, eihän tuota tietenkään voi koneeseen päästää ja mitäpä sitten tapahtuisi siellä seuraavalla kentällä, oli se sitten se hänen mainitsemansa Göteborg tai ehkä sittenkin joku ihan muu. Ainiin, kuriositeettina vielä kerrottakoot, että mamma valitteli myös kauheesti väsymystä, ei silmät tahdo kuulemma pysyä auki, kun on toi aikaero niin hirvittävä. Ei käynyt oikein selville mitä tarkoitti, mutta harvemmin se jetlag ennen matkaa iskee, ei ainakaan mulle.
Oli mulla aluksi mielessä sekin, että onko tää nyt känni vai kenties joku diabeteksen aiheuttama shokkitila, mutta kyllä se mun mielestä oli ihan selkee perinteinen perskänni ja ittekkin vielä kertoi juoneensa. Eipä silti, että tuo mun kohdalla olisi ehkä tilannetta kauheesti muuttanut, apua hain ja sitä tuli.
Ihan arviolta sanoisin, että arvon rouva tosiaan oli matkalla jonnekin Washingtonin kulmille, veikkaanpa jopa, että asui siellä ja kyseessä oli kesälomareissu isiensä maille (talvikengät mukana, kun ei Suomen säästä koskaan tiedä ja kun ne on niin painavat, niin niitä ei kannata tunkea matkalaukkuun vaan pukea ylle...) ja nyt sitten palailtiin taas kotipuoleen. Tuo jetlag saattoi olla humalaisen muistikuva matkan alusta tai sitten kyseessä oli niin lyhyt reissu, että matkan alussa vaivanut letlag oli vielä päällä, muutama päivähän siihen menee, jos aikaeroa on kuitenkin seitsemänkin tuntia, etenkin lännestä itään matkustaessa.
Kaikennäköstä.
Viimeksi muokattu:
Albert Oil
Hippi ja juntti
Vartijoilla?? Öö, ei ole.
burb
.
- Liittynyt
- 19.2.2002
- Viestit
- 46199
Komp.