Se mitä totesin, pätee edelleen. Ravinto-/vitamiinilisien käytön lisääntyminen on tähtiesimerkki siitä, kuinka taitavan markkinoinnin avulla saadaan myytyä ihmisille tavaraa väärin perustein (vastoin todistusaineistoa).
On tiedetty jo kauan, ja viime vuosina asia on tullut yhä ilmeisemmäksi, että vitamiinilisien käyttöön liittyy riskejä. Tämä pätee erityisesti terveisiin ihmisiin jotka eivät näitä lisiä tarvitse, ja ylittävät suositellut annokset.
Tutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet, että ihmiset jotka ottavat suuria annoksia vitamiineja ja antioksidanttivaikutteisia ravintolisiä, lisäävät syöpä- ja sydänsairausriskiään ja kuolevat aiemmin.
Eli kasvissyöjän ei kannata mitenkään täydentää ruokavaliotaan lisäravinteilla, maraton ja salitreeni hoituu edelleenkin salaatilla ja ruisleivällä?
Näissä ohjeistuksissa on yksi pulma: ne tehdään yleistyksinä. Toki on vaarallista syödä lisäravinteita yli kaikkien suositusten (tästä olemme samaa mieltä), jos ei ole mitään hajua niiden turvallisen käytön rajoista tai ei ole perusteita niiden käyttöön. Mutta kun kaikki eivät ole kuin tämä standardi-ihminen. Me olemme kaikki erilaisia ja yleisistä lääketieteen lainalaisuuksista huolimatta, se mikä sopii naapurille täydellisesti, ei sovi välttämättä minulle lainkaan ja toisinpäin.
Itse katson omaavani riittävästi tietoa siitä, mitä tarvitsen purkista ja mitä en. Olen myös siitä onnellisessa tilanteessa että pystyn näistä keskustelemaan lääkärin kanssa sekä veriarvojani seurataan säännöllisesti, joten kaikki on kontrollissa. Ja kaikille aineille on lääkärin vihreää valoa.
Esim. karnosiinia en jätä, koska sen hyödyt ovat kiistattomat. Samoin kreatiini. Tavallinen sohvapulliainenhan niitä ei tarvitse, mutta palaammekin silloin juuri tilanteeseen, että mikä sopii kellekin.
Taidamme olla tilanteessa, että yksi puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä
