Teinpä tänään vähän hiilarikalkulaatioita - jälkikäteen.
Laskeskelin mikä määrä olisi kahdessa edellisessä juoksukinkerissä pitänyt olla hiilareita grammoina mukana ja paljonko niitä oikeasti oli.
Ynnäilin geelit, juomat, siripirit ja banaanit, suolakurkkuja en laskenut mukaan. Laskuri on karkea, mutta hyvin suuntaa antava
Perustin arvion artikkeliin, jonka mukaan hiilaritarve
ei ole kiinni painokiloista:
Vanhat ohjeet suhteuttivat hiilihydraatinsaannin kehon painoon. Oletus on kuitenkin havaittu vääräksi. Hiilareiden maksimaalinen imeytyminen riippuu nimittäin suoliston imeyttämiskapasiteetista, joka ei vaihtele kehon painon tai lihasmassan mukaan. Siksi kevyt urheilija hyötyy hiilihydraateista enemmän kuin raskaampi kilpakumppaninsa, mikäli saanti on yhtä suuri
http://www.juoksija-lehti.fi/Harjoittelu/Ravinto/tabid/3016/ArticleID/79/Geeleist
- maralle tarve olisi ollut 450 g ja nautin 300 g
- puolikkaalle laskennallinen tarve olisi ollut 120 g ja nautin 180 g
Tästä voi päätellä että ensinnä mainitussa nautin sittenkin liian vähän energiaa ja se selittää hieman sitä, että lopussa oli olo ettei yhtään olisi voinut parempaa aikaa saada.
Edit: Simuloin asiaa taulukossa, ja homma olisi hoitunut oikeastaan sillä, että veden sijaan olisin nauttinut vain urheilujuomaa, sillä tuolloin olin jakanut juomat 50-50 vesi/urh.juoma. Siitä olisi tullut puuttuva hiilarimäärä.
Jälkimmäisessä taasen tuntui, että olisi voinut vielä hieman aikaisemminkin kyllä puristaa loppukirin.
Loppupäätelmä:
- energiamäärät täytyy jatkossa arvioida myös etukäteen ja suunnitella evästys vähän uusiksi
- lisäksi kummankin kokemuksen pestuntumaperusteella evästysväliä pitää tihentää loppua kohden, ei pitää sitä vakiona läpi jotoksen
Esim. lauantaina nautin geelit/pirit etapeilla 5-10-14-17 km, kun alkuperäinen suunnitelma oli vain etapit 5-10-15 km.
Suunnilleen sama kävi kuukausi sitten täysmatkalla.
Tällainen excelöintiharjoite tällä kertaa. Pääsee sovellettavaksi kolmen viikon päästä.