Voiko lehtien rengastesteihin luottaa – näin TM testaa
TM:n Ajoneuvot ja liikenne -osaston toimituspäällikkö Velimatti Honkanen kertoo, miten rengastestit tehdään ja pohtii testien manipuloinnin mahdollisuutta.
Vilpin riski on kaikessa testitoiminnassa, jossa valmistaja, maahantuoja tai myyjä lähettää tuotteet testiin. Erityisesti renkaissa mahdollisuus on ilmeinen, sillä kaikki suurimmat rengasvalmistajat kykenevät räätälöimään testejä varten renkaita, joissa tiettyjä ominaisuuksia on painotettu mutta jotka näyttävät aivan samoilta kuin kaupparenkaat.
Esimerkiksi kumiseosta muuttamalla saadaan renkaan pito-ominaisuuksia paranneltua, yleensä kuitenkin kulutuskestävyyden kustannuksella. Kulutuskestävyyttä ei rengastesteissä sen mittaamisen hankaluuden vuoksi yleensä arvioida.
Koska vilpin mahdollisuus on ollut tiedossa, renkaat Tekniikan Maailman testeihin on jo usean vuoden ajan hankittu ensisijaisesti rengasliikkeistä tai verkkokaupoista. Käytännön syistä se ei kuitenkaan aina ole mahdollista, sillä esimerkiksi syksyllä julkaistava talvirengastesti tehdään maaliskuussa, jolloin kaikkia uutuusmalleja ei ole saatavissa. Näissä tapauksissa renkaat pyydetään valmistajilta.
Valmistajalta saatujen renkaiden sekä vähänkään epäilyttävien tulosten tapauksissa tehdään jälkeenpäin varmistustestejä kaupasta hankituilla renkailla, ja jos eroja löytyy, asia selvitetään. Muutamien prosenttien erot suorituskyvyssä ovat normaaleja, kelistä, testiradasta tai tuotannon toleransseista johtuvia. Suuremmat erot sen sijaan vaativat lisätestausta.
Mikä rengastestauksessa on vaikeaa?
Renkaiden testaaminen on paljon hankalampaa ja monimutkaisempaa kuin voisi kuvitella, olipa kyse kesä- tai talvirenkaista. Rengastestauksessa totuudenmukaisten tulosten varmistaminen on erityisen haasteellista. Toisin kuin monen muun tuotteen testauksessa, renkaille ei ole yleensä absoluuttisia tuloksia. Renkaan jarrutusmatka voi erilaisista sääolosuhteista riippuen olla tänään 35 metriä mutta huomenna 40 metriä, samalla autolla ja samoin menetelmin mitattuna. Rengastesteissä kyse on vain renkaiden keskinäisestä vertailusta ja laittamisesta paremmuusjärjestykseen. Tulosten varmistamiseksi on aina tehtävä suurempi koesarja, jossa voidaan todeta, säilyykö renkaiden keskinäinen järjestys.
Asiaa vaikeuttaa vielä se, että keliolosuhteilla on vaikutus paitsi absoluuttiseen tulokseen, myös renkaiden keskinäiseen järjestykseen, erityisesti talvirenkaita testattaessa. Rengas A voi olla parempi kuin B tietyssä kelissä, mutta toisissa olosuhteissa järjestys voi olla toinen. Siksi kokeet on tehtävä useampaan kertaan eri keleissä ja käytettävä tulosten keskiarvoa.
Näin perusteelliseen testaamiseen tai edes renkaiden ostamiseen omalla kustannuksellaan ei varsinkaan pienemmillä lehdillä ole mahdollisuuksia. Niinpä rengasvalmistajalle aukeaa houkutus toimittaa testiin viritettyjä renkaita. Ominaisuudet voidaan painottaa kulloisenkin lehden käyttämien arvostelukohtien, testimenetelmien ja jopa testiradan mukaan.
Lehtitesteissä tapahtuu harvoin yllätyksiä. Olisi todella epäilyttävää, jos pieni ja tuntematon valmistaja hyppäisi yhtäkkiä testivoittajaksi. Toisaalta parhaiden renkaiden väliset erot ovat niin pieniä, että järjestys voi vaihtua jo muutamien prosenttien suorituskykyerojen vuoksi. Tulokset pyritään varmistamaan, mutta muutaman kymmenyksen ero loppuarvosanoissa ei tarkoita sitä, että voittajarengas olisi aina parempi kuin vaikkapa kolmanneksi tullut. Tämäkin kannattaa pitää mielessä rengastestejä lukiessaan.
Miten TM:n rengastestit tehdään?
Tekniikan Maailman yhteistyökumppanina rengastesteissä on jo 1990-luvulta alkaen ollut Test World Oy. Yritys on aikanaan perustettu TM:n rengastestitoiminnan pohjalta. Test Worldin asiakkaina ovat alan lehtien lisäksi käytännössä kaikki maailman suurimmat rengastehtaat, Nokian Renkaat mukaan lukien. Tosin Nokian on talvitestauksen suhteen omavarainen.
Yritys on rakentanut Ivaloon myös kaksi testihallia, joissa testejä voidaan tehdä aina vakioiduissa olosuhteissa, olipa ulkona mikä sää tai vuodenaika hyvänsä. Näin talvirengastestien tuloksia voidaan varmistaa vaikkapa heinäkuussa.
Puolueettomuuden kannalta voi vaikuttaa ongelmalliselta, että sama yritys tekee sekä lehtitestejä että laskuttaa rengasvalmistajia testiratojen käytöstä ja testien tekemisestä. Toisaalta tilanne on sama kuin esimerkiksi VTT:llä tai saksalaisilla TÜV:llä tai Dekralla. Kaikki tekevät testejä sekä lehdille että valmistajille, ja testauskriteerit määräytyvät asiakkaan mukaan.
Lehtitestauksen kannalta on selvä etu, että Test World näkee toiminnassaan jatkuvasti samoja tuotteita, ja jo ennen varsinaisen lehtitestin mittausten tekemistä lopputuloksista on jonkinlainen aavistus. Siten on helppo havaita, jos testeissä tulee odottamattomia tuloksia, jolloin niihin voidaan puuttua välittömästi. Esimerkiksi Nokian Hakkapeliitta 8 -rengasta on Test Worldissa testattu vähintään 50 kertaa muissakin kuin Tekniikan Maailman testeissä.
TM:n talvirengastestit tehdään Test Worldin omilla radoilla Ivalossa. Kesärengastesteihin ei ole käytössä vastaavaa paikkaa – ainakaan vielä. Tyypillisesti maaliskuun alussa julkaistava kesärengasvertailu tehdään tammikuun aikana ulkomailla. Parhaita testipaikkoja ovat rengastehtaiden testiradat, mutta riippumattomuuden vuoksi pyritään käyttämään eri valmistajien ratoja tai ”vapaata” testirataa, joita ei kuitenkaan rengastestejä varten ole maailmassa montaa.
Koska kesärenkaissa suurimmat erot ovat märän kelin ominaisuuksissa, tarvitaan myös mahdollisuus mittauksiin kastellulla radalla, jossa vesivaipan paksuus pysyy mahdollisimman vakiona. Kesärengasvertailuja on vuosien varrella tehty ainakin Saksassa, Ranskassa, Italiassa, USA:ssa ja Etelä-Afrikassa, kuten tänäkin vuonna.
Testipaikkana toimi yksityinen Gerotek-testirata Pretoriassa. Testiryhmä oli paikalla 17.–22. tammikuuta. Testirenkaat oli lähetetty paikalle kontissa jo joulukuussa. Testiautoina käytetyt Audi A3:t vuokrattiin paikan päältä. Eri testit on kuvattu vertailujutun yhteydessä. Esimerkiksi käsittelykokeet tehtiin neljän eri kuljettajan voimin. Melut mitattiin Millbrookin meluasiantuntijan ja -laitteiston avulla.
Koska Gerotekissä ei pystytä tekemään vierinvastus- ja vesiliirtokokeita, ne tehtiin Nokian Renkaiden radalla ja laboratoriossa. Se voi kuulostaa oudolta, mutta laboratorio on akkreditoitu ja toimii hyväksytyn asiantuntijan statuksella, joten tuloksiin uskallettiin luottaa.
Tarkistustestit tulossa
Ellei varsinaista testirengas ole pystytty hankkimaan vapailta markkinoilta tai jos renkaan tuloksissa on jotain outoa, tehdään tarkistustestejä, kunhan renkaita on saatavissa vapailta markkinoilta. Lisätestejä on tehty pistokokeenomaisesti koko TM:n rengastestihistorian ajan, ja vuodesta 2012 systemaattisesti. Niissä on aiemminkin paljastunut epäilyjä, joista osa on julkistettu, osa taas on johtanut renkaan jättämiseen pois lehden tuloksista. Joissain tapauksissa on käynyt jopa niin, että kaupasta ostettu rengas on ollut parempi kuin valmistajan toimittama.
Kesärenkaissa yleensä märkäjarrutus ja talvirenkaissa jääjarrutus riittää kertomaan, onko kyseessä sama tuote. Tarvittaessa voidaan myös analysoida kumiseoksia.
Valmistajat tietävät näistä ”doping-testeistä” jo renkaita testiin antaessaan. He siis ottavat tietoisen riskin, jos toimittavat testiin viritettyjä renkaita.
Talvirengastestien tapauksessa testien tekemisen ja julkaisemisen väliin jää noin puoli vuotta, jolloin tarkistusmittaukset ehditään kaupparenkailla tehdä yleensä jo ennen testin julkaisemista.
Mikäli eroja havaitaan, valmistajalta pyydetään selitystä asiaan ja tarvittaessa rengas jätetään testistä kokonaan pois.
Kesärengasvertailussa testin tekemisen ja julkaisun väliin jää niin vähän aikaa, että useimmiten tarkistukset pystytään tekemään vasta testin julkaisun jälkeen. Mikäli eroja ilmenee, niistä kyllä kerrotaan. Eroja ilmenee hyvin harvoin, mihin on kaksi mahdollisuutta: TM:lle toimitetut testirenkaat vastaavat oikeasti kauppalaatua tai sitten valmistajat onnistuvat huijaamaan niin taitavasti, että tarkistustestitkään eivät sitä kerro.
Tämänvuotisen kesärengasvertailun tuloksia ei ole vielä päästy varmistamaan. Tarkistustesteihin hankitaan Apollo, Landsail, Nokian, Pirelli ja Wanli. Näille otetaan vielä verrokiksi Continental, Goodyear tai Michelin. Vielä 27. helmikuuta näitä tuotteita ei ollut saatavissa kaupasta, mutta hyvin todennäköisesti ne saadaan ostettua niin, että pääsemme tekemään tarkistustestit ja julkaisemaan niiden tulokset maaliskuun aikana.
Onko meitä nyt huijattu?
Nokian Hakka Green 2 nousi tämänvuotisen rengastestin voittajaksi, mikä luonnollisesti nostaa ison kysymysmerkin koko testin ympärille. Kun Nokian Renkaiden kohu perjantaina räjähti, lehti oli jo lähetetty painoon, ja TM:n toimitukseen tuli hieman ylimääräistä säpinää. Olimme täysin varmoja siitä, että testit oli tälläkin kertaa tehty niin hyvin kuin mahdollista. Myöskään keväällä 2015 julkaistun kesärengasvertailun (Nokian Hakka Blue sijoittui toiseksi yleisarvosanalla 9,3) tarkistusmittauksissa ei ollut ilmennyt mitään epäilyttävää.
Nokian Renkaat on kertonut, että vuoden 2014 jälkeen testeihin ei ole toimitettu viritettyjä testirenkaita. Myös yhtiön markkinointi- ja viestintäjohtaja Antti-Jussi Tähtinen vakuutti, että tämänkertainen testirengas on varmasti samaa laatua kuin jonka kuluttaja voi ostaa kaupasta.
Näiden tietojen valossa uskallamme julkaista testitulokset, mutta sataprosenttisen varmoja emme tuloksista voi olla Nokian, emmekä minkään muunkaan valmistajalta saadun renkaan osalta ennen kuin tarkistustestit saadaan tehtyä.
Oletusarvo siis on, että meitä ei ole huijattu, mutta palaamme asiaan.
Velimatti Honkanen
Tekniikan Maailma
Toimituspäällikkö, Ajoneuvot ja liikenne
