Lööpitystä, uutisia, ym. sälää / TALVIKAUSI 2016-2017

  • Viestiketjun aloittaja 72
  • Aloituspäivämäärä

Hartsa76

Well-known member
Liittynyt
23.2.2012
Viestit
7209
Ai? Tuota en tiennytkään. Voitko kertoa lisää?

Siis lajissaan (luokassaan) suomen paras ja maailman kovin, mutta kun laji nyt ei varsinaisesti ole millään tavalla harrastajamääriltään vertailukelpoinen monien muiden lajien kanssa. Lisäksi tuo T54-luokitus rajoittaa jo mahdollistenkin harrastajien määrää miljardeilla.

Sinänsä hyvä että saatiin palkinto nyt miehelle annettua kun viimeksi tuli niin paljon itkua. Voidaan siirtyä valittamaan jostain seuraavasta asiasta (kuten siitä että sai palkinnon).
Miksi ihmeessä joka vuosi vuoden urheilijan valinnasta löytyy ihmisiä joiden mielestä valinta meni väärin ja yleensä vielä perustellaan sillä, että vuoden urheilijaksi valitun urheilijan laji on pelkkä marginaalilaji.

Kaikkien valittajien pitäisi jo ymmärtää se, että vuoden urheilijaa ei valita lajin suosion perusteella vaan saavutusten perusteella, vaikkei tämä aina ole ollut selvää edes valinnan tekeville urheilutoimittajille.

Poikkeuksen tähän tekevät korkeintaan sellaiset lajit joita ei Suomen ulkopuolella harrasteta kuten pesäpallo, akankanto, saappaanheitto, kännykänheitto ja muurahaispesässä istuminen.
 

Olga

.
Liittynyt
13.10.2001
Viestit
40436
Sijainti
lakitukossa
Maatilan emäntä tyrmäsi S-ryhmän ruoka-alen A-studiossa:
"Suora isku suomalaisen tuottajan kasvoille"


- Kun mihin tahansa tuotteeseen laitetaan tarra, jossa lukee halpa, niin se on suora isku suomalaisen tuottajan kasvoille, maatilan emäntä Irma Ikäheimo sanoi tiistai-illan A-studiossa.
Autiotalo-Håkanin vaimo?
 

oldez

Well-known member
Liittynyt
14.3.2003
Viestit
19491
Kaikkien valittajien pitäisi jo ymmärtää se, että vuoden urheilijaa ei valita lajin suosion perusteella vaan saavutusten perusteella, vaikkei tämä aina ole ollut selvää edes valinnan tekeville urheilutoimittajille.
Lajin suosio (harrastajamäärät) vaikuttaa olennaiseti saavutuksen suuruuteen. Jos suomalainen pikajuoksija saisi 100m olympiapronssia olisi se ehkä koko 2000-luvun kovin suomalainen urheilusaavutus. Paljon suurempi saavutus kuin kaikki Tähden paralympiavoitot yhteensä.
 

Antsa Rieppo

Well-known member
Liittynyt
1.1.2015
Viestit
46299
Sijainti
Purukiellossa
Lajin suosio (harrastajamäärät) vaikuttaa olennaiseti saavutuksen suuruuteen. Jos suomalainen pikajuoksija saisi 100m olympiapronssia olisi se ehkä koko 2000-luvun kovin suomalainen urheilusaavutus. Paljon suurempi saavutus kuin kaikki Tähden paralympiavoitot yhteensä.
Siihen nähden kepinheittäjien ylenmääräinen palkitseminen onkin kansallinen häpeä. Ei ole urheilijoiden vika, mutta joku MM-pronssi tai Päivi Alafrantin säkä EM-kulta eivät ansaitse Vuoden Urheilija-titteliä.

Ruotsissa valitsivat olympiahopea ratsastajan. Eipä siinäkään lajissa ole kuin äveriäillä mahkuja pärjätä. Tai purjehdus. Tai moottoriurheilu. Moottoriurheilussa harvoin yli 190 senttinen pärjää. Kukahan on formuloissa pisin maailmanmestari?

Tai painavin mäkihyppääjä? Ihan yhtälailla muissakin lajeissa fyysiset ominaisuudet merkkaa yhtä paljon kuin vamma-aste.

No onpahan aina keskusteltavaa. Tuohon päälle vielä miten joukkueurheilijaa verrataan yksilölajinedustajaan.
 

Fagerholm

Oman elämänsä Sutil
Liittynyt
19.12.2004
Viestit
39266
Sijainti
Semminki
Ruotsissa valitsivat olympiahopea ratsastajan. Eipä siinäkään lajissa ole kuin äveriäillä mahkuja pärjätä. Tai purjehdus. Tai moottoriurheilu. Moottoriurheilussa harvoin yli 190 senttinen pärjää. Kukahan on formuloissa pisin maailmanmestari?.
Olympiahopearatsastaja on yhdyssana. Mutta senhän sinä toki jo tiesit.
 

oldez

Well-known member
Liittynyt
14.3.2003
Viestit
19491
Siihen nähden kepinheittäjien ylenmääräinen palkitseminen onkin kansallinen häpeä. Ei ole urheilijoiden vika, mutta joku MM-pronssi tai Päivi Alafrantin säkä EM-kulta eivät ansaitse Vuoden Urheilija-titteliä.

Ruotsissa valitsivat olympiahopea ratsastajan. Eipä siinäkään lajissa ole kuin äveriäillä mahkuja pärjätä. Tai purjehdus. Tai moottoriurheilu. Moottoriurheilussa harvoin yli 190 senttinen pärjää. Kukahan on formuloissa pisin maailmanmestari?

Tai painavin mäkihyppääjä? Ihan yhtälailla muissakin lajeissa fyysiset ominaisuudet merkkaa yhtä paljon kuin vamma-aste.

No onpahan aina keskusteltavaa. Tuohon päälle vielä miten joukkueurheilijaa verrataan yksilölajinedustajaan.
Fyysiset ominaisuudethan ja suorituskyky ovat mitä merkittävässä määrin urheilun ydintä, mutta vamma-aste taas vain rajoittaa osallistujien lukumäärää. Olis aivan eri juttu jos pyörätuolikelaus olisi kaikille avoin olympialaji.
 

Sue_me

Well-known member
Liittynyt
1.8.2005
Viestit
27848
Ministeri Berner paljastaa hurjien liikennevisioidensa taustat


Liikenneministeri Anne Berner (kesk) kertoo taustat hurjiin liikennevisioihinsa.

Liikenneministeri esittelee torstaina kritiikkiä herättäneen valtion uuden väyläyhtiön.

Kyse on valtion tie- ja raideverkon sekä vesiväylien yhtiöittämisestä, jossa valtion omistama yhtiö toimisi alustana, jonka päälle esimeriksi vakuutusyhtiöt, pankit ja teleoperaattorit tuottaisivat liikenne- ja tienkäyttöpalveluita kansalaisille. Yrityksiltä saaduilla tuloilla valtion väyläyhtiö kustantaisi liikenneväylien ylläpidon, kunnostuksen ja uusien rakentamisen.

Tähän asti liikennehankkeet on rahoitettu valtion budjetista. Ongelmana pidetään kuitenkin sitä, että väylien rakentamiseen ja korjaamiseen ei riitä rahaa ja korjausvelka kasvaa. Yksi syy tähän on se, että liikenteestä kerättyjä veroja käytetään valtion muihin menoihin.

Bernerin mukaan uusi liikenneverkkoyhtiö takaisi jatkossa sen, että liikenteen palveluista kerätyt rahat käytettäisiin jatkossa vain liikenneinfran kehittämiseen.


Paljon kritiikkiä

Uuden väyläyhtiön pitäisi aloittaa jo ensi vuoden alussa, jos esitys saa vihreää valoa kevään kehysriihessä. Hakkeen läpimeno ei kuitenkaan ole selvää. Muun muassa perussuomalaiset suhtautuu siihen kriittisesti.

Arvostelua on tullut myös muilta tahoilta. Väylien yhtiöittämisen pelätään johtavan yksityistämiseen. Myös kansalaisten liikkumisen lisääntyvä valvonta herättää huolta. Samoin pelätään, että kuluttajien maksut nousevat, kun yritykset lähtevät rahastamaan liikenneapajille.

Berner vakuuttaa kuitenkin, etteivät liikenteen käyttäjien kokonaiskulut kasva, eikä liikenneverkkoyritystä yksityistetä.
Tarkoitus ei ole seurata ihmisiä, vaan ajettuja kilometrejä eikä siihen tarvita välttämättä edes uusia seurantalaitteita.


Miksi muutos?

Eikö olisi helpompaa jatkaa nykymallilla ja korjata siinä ilmenneet puutteet?

Ei, koska jutun juoni on siinä, että Sipilän (kesk) hallitus ja liikenneministeri Berner haluavat luoda nykyistä paremman toimintaympäristön uusille digitaalisille palveluille ja liiketoimintamalleille.

Valtio ei pysty synnyttämään uusia työpaikkoja, vain yritykset voivat, mutta valtio voi lainsäädäntöuudistusten avulla edistää uusien innovaatioiden, palveluiden ja yritysten syntyä. On laskettu, että liikenneuudistusten jälkeen uusia työpaikkoja syntyisi muutamassa vuodessa noin 6000.


Muutos nykymenoon tarvitaan myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomelle on annettu tiukat päästövähennystavoitteet, joista puolet pitäisi kerätä liikenteen päästöjä vähentämällä.


Vallankumous

Ministeri Bernerin ajamat uudistushankkeet, väyläyhtiö ja liikennekaari, eli liikenteen sääntelyn vähentäminen ja digitalisaation edistäminen, tarkoittaisivat isoa muutosta suomalaisten tapaan liikkua ja myös maksukäytäntöihin.

Miksi Berner haluaa saada aikaan liikenteen vallankumouksen? Syy löytyy hallitusohjelmasta, mutta taustalla ovat myös Bernerin henkilökohtaiset syyt.

Rakenteellisten uudistusten tekemisen mahdollisuus ja yrittäjyyden tukeminen olivat tärkeimpiä syitä, joiden vuoksi yrittäjä Berner lähti alun perin mukaan politiikkaan.

- Haluan vahvistaa yrittäjyyttä ja uudistaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita. En myöskään halua vain huudella puskista ja kritisoida, sillä jos haluaa muutosta, on myös itse oltava valmis tekemään töitä. Tämä oli ehkä se kipinä, joka sai minut lähtemään mukaan politiikkaan, Berner sanoo.


Tapaaminen ratkaisi

Päätös poliitikoksi ryhtymisestä sai sinettinsä loppuvuonna 2014, kun Berner tapasi keskustan puheenjohtajan ja tulevan pääministerin, Juha Sipilän.

- Puhuimme silloin muun muassa sotesta ja omistajuudesta. Keskustelussa nousi myös esiin ajatus, että ehkä sittenkin minulla voisi olla mahdollisuus tehdä jotain hyvää, joka kantaisi ja kestäisi, Berner sanoo.

Kevään 2015 hallitusohjelmaneuvotteluissa tuore keskustan kansanedustaja pääsi mukaan tiimiin, joka kirjoitti hallitusohjelmaa yrittäjyydestä ja työllisyydestä.

- Olin yllättynyt, kuinka paljoin sain lopulta olla mukana vaikuttamassa hallitusohjelmatekstiin, Berner sanoo.

Työ tuotti tulosta ja Sipilä valitsi Bernerin hallitukseensa. Ministeripesti tuli Bernerille yllätyksenä.

- Se oli yllätys kaikille, myös minulle. Olin vaikuttunut siitä päätöksestä, joka ei varmasti ollut Juhalle helppo.


Taksit tapetilla

Vuosi sitten Sipilän hallitus päätti, että Berner saa selvittääkseen valtion väyläyhtiön perustamisen. Bernerin tehtäväksi tuli myös edistää hallituksen kärkihanketta eli liikennekaarta, jossa liikennemarkkinoiden sääntely oli tarkoitus modernisoida.

Eniten poliittista kuohuntaa on liikennekaaressa toistaiseksi aiheuttanut taksilupien ja taksien hinnoittelun vapauttaminen, johon hallituskumppanit taipuivat viime syksynä.


”Kehityshyppy”

- Kokonaisuudessaan liikennekaaren pitäisi olla valmis vuonna 2018. Siihen kuuluu kolme palikkaa eli tieliikenne, digitalisaatio ja yhtenäiset lippujärjestelmät. Toisena kokonaisuutena on ilmailu, merenkulku ja raideliikenne. Kolmannessa vaiheessa katsotaan vielä, että onko meillä sellaista lainsäädäntöä, jota pitäisi perata tai liittää liikennekaareen, Berner sanoo.

- Liikennekaaren ideana on katsoa, ettei meillä ei ole lainsäädännöllisiä esteitä teillä, raiteilla, ilmailussa, tai merenkulussa tehtäville kehityshypyille.

Bernerin mukaan Suomi on liikenteen lainsäädännön modernisoinnissa ensimmäisiä maailmassa.

- Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi on kiinnostava maa tutkimukselle ja innovaatioille. Se taas hyödyttäisi meidän yrityksiä, yliopistoja ja älykkään liikenteen kehittymistä.

Berner muistuttaa muutoksesta, joka Suomessa tehtiin 1990-luvulla.

- Silloin Suomen lainsäädäntö oli ensimmäisiä maailmassa, joka mahdollisti telesektorin kehittymisen, jonka seurauksena meille syntyi ensin NMT ja myöhemmin koko mobiilialan menestys.

- Nyt teemme saman liikenneympäristölle. Olen myös ajatellut, että jos pystymme liikenteessä hyödyntämään tätä mallia, silloin samankaltaista lainsäädäntökehikkoa pystyttäisiin ehkä hyödyntämään myös asuntorakentamisen uudistamisessa tai vaikka soten ruokapalveluiden kohdalla.


Suomi esimerkkinä

Liikenneministeri Bernerin mukaan autoteollisuus seuraa mielenkiinnolla Suomen uudistuksia.

- Kansainvälisessä autoteollisuudessa meitä kuunnellaan tarkasti, muun muassa siinä, miten lainsäädäntö voidaan nähdä työkaluna teollisuuden kehityksen edistämisessä, autojen hyötykäytössä ja miten esimerkiksi 5G-verkostoa voidaan edistää.

Bernerin mukaan Suomea pidetään maailmalla poliittisesti visionäärisenä maana ja Pohjoismaissa edelläkävijänä.

- Täällä Suomessa meidän on vaikea viedä läpi näitä asioita, mutta kun käyn Pohjoismaiden liikenneministerien kanssa keskusteluja, pidetään Suomea arvostettuna suunnannäyttäjänä.

- Olisi hienoa, että myös Suomessa nähtäisiin, että tässä on mieletön mahdollisuus, jolle pitäisi antaa tilaa kehittyä, jotta voisimme olla kiinnostava paikka yrityksille.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701182200055402_uu.shtml

Autoillijoilla on sen verran karvaita kokemuksia hallituksen sääntelystä, että kukaan täysijärkinen ei usko kustannusten pysyvän ennallaan. Mistä esim. nuo 6000 työpaikkaa kustannetaan?

Ja mistä rahat otetaan siihen osuuteen joka on tähän saakka kupattu liikenteestä ja siirretty toisaalle käytettäväksi valtion kassasta? Palautusprosentti liikenneinfraan on ollut aika surkea tähän saakka ja tuon muualla käytetyn rahan tarve tuskin on yhtäkkiä kadonnut.

Toki mikäli tarkoitus on lopettaa ihmisten liikkuminen haja-asutusalueilla, silloin kulut eivät näillä kasvakaan. Toki kehityskin taantuu jyrkästi samalla, mutta ei kait sen tarvitse antaa haitata.
 

jjv

Arschloch
Liittynyt
4.5.2005
Viestit
26891
Soinin äänestäjät saa päättää hakeeko hauen katiskasta isoisän vanhalla puupaatilla vai herrain huvikuunarilla. Vero on saman verran :D
 

Dominic

Senior Member
Liittynyt
9.2.2000
Viestit
47813
Sijainti
Turku
Mul oli semmonen kollega, joka hirveästi paasasi siitä, miksei pidä käyttää esimerkiksi teknisiä lyhenteitä, koska asiaan vihkiytymätön henkilö ei pysty niitä ymmärtämään. Hän oli kuitenkin se henkilö, joka kaikista eniten koko ajan käytti puheessaan hyvin spesifejä lyhenteitä - jopa siinä määrin, että tuntui olevan tarkoituksen mukaista. Hän tietää, muut ei, joten hänen täytyy olla tässä parempi kuin muut.

Hänen hapituksensa ja jutut oli kyllä muutenkin sellaisia, että hirveästi oli joka asiaan sanottavaa, mutta itte ei koskaan elänyt sanojensa mukaan.

Sittemminen sai potkut / lähti menemään. Tarina ei kerro totuutta. Mut ilmeisesti se jostain suojatyöpaikan ittelleen löysi. Onnea sille taholle.
 
Ylös