Ministeri Berner paljastaa hurjien liikennevisioidensa taustat
Liikenneministeri Anne Berner (kesk) kertoo taustat hurjiin liikennevisioihinsa.
Liikenneministeri esittelee torstaina kritiikkiä herättäneen valtion uuden väyläyhtiön.
Kyse on valtion tie- ja raideverkon sekä vesiväylien yhtiöittämisestä, jossa valtion omistama yhtiö toimisi alustana, jonka päälle esimeriksi vakuutusyhtiöt, pankit ja teleoperaattorit tuottaisivat liikenne- ja tienkäyttöpalveluita kansalaisille. Yrityksiltä saaduilla tuloilla valtion väyläyhtiö kustantaisi liikenneväylien ylläpidon, kunnostuksen ja uusien rakentamisen.
Tähän asti liikennehankkeet on rahoitettu valtion budjetista. Ongelmana pidetään kuitenkin sitä, että väylien rakentamiseen ja korjaamiseen ei riitä rahaa ja korjausvelka kasvaa. Yksi syy tähän on se, että liikenteestä kerättyjä veroja käytetään valtion muihin menoihin.
Bernerin mukaan uusi liikenneverkkoyhtiö takaisi jatkossa sen, että liikenteen palveluista kerätyt rahat käytettäisiin jatkossa vain liikenneinfran kehittämiseen.
Paljon kritiikkiä
Uuden väyläyhtiön pitäisi aloittaa jo ensi vuoden alussa, jos esitys saa vihreää valoa kevään kehysriihessä. Hakkeen läpimeno ei kuitenkaan ole selvää. Muun muassa perussuomalaiset suhtautuu siihen kriittisesti.
Arvostelua on tullut myös muilta tahoilta. Väylien yhtiöittämisen pelätään johtavan yksityistämiseen. Myös kansalaisten liikkumisen lisääntyvä valvonta herättää huolta. Samoin pelätään, että kuluttajien maksut nousevat, kun yritykset lähtevät rahastamaan liikenneapajille.
Berner vakuuttaa kuitenkin, etteivät liikenteen käyttäjien kokonaiskulut kasva, eikä liikenneverkkoyritystä yksityistetä. Tarkoitus ei ole seurata ihmisiä, vaan ajettuja kilometrejä eikä siihen tarvita välttämättä edes uusia seurantalaitteita.
Miksi muutos?
Eikö olisi helpompaa jatkaa nykymallilla ja korjata siinä ilmenneet puutteet?
Ei, koska jutun juoni on siinä, että Sipilän (kesk) hallitus ja liikenneministeri Berner haluavat luoda nykyistä paremman toimintaympäristön uusille digitaalisille palveluille ja liiketoimintamalleille.
Valtio ei pysty synnyttämään uusia työpaikkoja, vain yritykset voivat, mutta valtio voi lainsäädäntöuudistusten avulla edistää uusien innovaatioiden, palveluiden ja yritysten syntyä. On laskettu, että liikenneuudistusten jälkeen uusia työpaikkoja syntyisi muutamassa vuodessa noin 6000.
Muutos nykymenoon tarvitaan myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomelle on annettu tiukat päästövähennystavoitteet, joista puolet pitäisi kerätä liikenteen päästöjä vähentämällä.
Vallankumous
Ministeri Bernerin ajamat uudistushankkeet, väyläyhtiö ja liikennekaari, eli liikenteen sääntelyn vähentäminen ja digitalisaation edistäminen, tarkoittaisivat isoa muutosta suomalaisten tapaan liikkua ja myös maksukäytäntöihin.
Miksi Berner haluaa saada aikaan liikenteen vallankumouksen? Syy löytyy hallitusohjelmasta, mutta taustalla ovat myös Bernerin henkilökohtaiset syyt.
Rakenteellisten uudistusten tekemisen mahdollisuus ja yrittäjyyden tukeminen olivat tärkeimpiä syitä, joiden vuoksi yrittäjä Berner lähti alun perin mukaan politiikkaan.
- Haluan vahvistaa yrittäjyyttä ja uudistaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita. En myöskään halua vain huudella puskista ja kritisoida, sillä jos haluaa muutosta, on myös itse oltava valmis tekemään töitä. Tämä oli ehkä se kipinä, joka sai minut lähtemään mukaan politiikkaan, Berner sanoo.
Tapaaminen ratkaisi
Päätös poliitikoksi ryhtymisestä sai sinettinsä loppuvuonna 2014, kun Berner tapasi keskustan puheenjohtajan ja tulevan pääministerin, Juha Sipilän.
- Puhuimme silloin muun muassa sotesta ja omistajuudesta. Keskustelussa nousi myös esiin ajatus, että ehkä sittenkin minulla voisi olla mahdollisuus tehdä jotain hyvää, joka kantaisi ja kestäisi, Berner sanoo.
Kevään 2015 hallitusohjelmaneuvotteluissa tuore keskustan kansanedustaja pääsi mukaan tiimiin, joka kirjoitti hallitusohjelmaa yrittäjyydestä ja työllisyydestä.
- Olin yllättynyt, kuinka paljoin sain lopulta olla mukana vaikuttamassa hallitusohjelmatekstiin, Berner sanoo.
Työ tuotti tulosta ja Sipilä valitsi Bernerin hallitukseensa. Ministeripesti tuli Bernerille yllätyksenä.
- Se oli yllätys kaikille, myös minulle. Olin vaikuttunut siitä päätöksestä, joka ei varmasti ollut Juhalle helppo.
Taksit tapetilla
Vuosi sitten Sipilän hallitus päätti, että Berner saa selvittääkseen valtion väyläyhtiön perustamisen. Bernerin tehtäväksi tuli myös edistää hallituksen kärkihanketta eli liikennekaarta, jossa liikennemarkkinoiden sääntely oli tarkoitus modernisoida.
Eniten poliittista kuohuntaa on liikennekaaressa toistaiseksi aiheuttanut taksilupien ja taksien hinnoittelun vapauttaminen, johon hallituskumppanit taipuivat viime syksynä.
”Kehityshyppy”
- Kokonaisuudessaan liikennekaaren pitäisi olla valmis vuonna 2018. Siihen kuuluu kolme palikkaa eli tieliikenne, digitalisaatio ja yhtenäiset lippujärjestelmät. Toisena kokonaisuutena on ilmailu, merenkulku ja raideliikenne. Kolmannessa vaiheessa katsotaan vielä, että onko meillä sellaista lainsäädäntöä, jota pitäisi perata tai liittää liikennekaareen, Berner sanoo.
- Liikennekaaren ideana on katsoa, ettei meillä ei ole lainsäädännöllisiä esteitä teillä, raiteilla, ilmailussa, tai merenkulussa tehtäville kehityshypyille.
Bernerin mukaan Suomi on liikenteen lainsäädännön modernisoinnissa ensimmäisiä maailmassa.
- Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi on kiinnostava maa tutkimukselle ja innovaatioille. Se taas hyödyttäisi meidän yrityksiä, yliopistoja ja älykkään liikenteen kehittymistä.
Berner muistuttaa muutoksesta, joka Suomessa tehtiin 1990-luvulla.
- Silloin Suomen lainsäädäntö oli ensimmäisiä maailmassa, joka mahdollisti telesektorin kehittymisen, jonka seurauksena meille syntyi ensin NMT ja myöhemmin koko mobiilialan menestys.
- Nyt teemme saman liikenneympäristölle. Olen myös ajatellut, että jos pystymme liikenteessä hyödyntämään tätä mallia, silloin samankaltaista lainsäädäntökehikkoa pystyttäisiin ehkä hyödyntämään myös asuntorakentamisen uudistamisessa tai vaikka soten ruokapalveluiden kohdalla.
Suomi esimerkkinä
Liikenneministeri Bernerin mukaan autoteollisuus seuraa mielenkiinnolla Suomen uudistuksia.
- Kansainvälisessä autoteollisuudessa meitä kuunnellaan tarkasti, muun muassa siinä, miten lainsäädäntö voidaan nähdä työkaluna teollisuuden kehityksen edistämisessä, autojen hyötykäytössä ja miten esimerkiksi 5G-verkostoa voidaan edistää.
Bernerin mukaan Suomea pidetään maailmalla poliittisesti visionäärisenä maana ja Pohjoismaissa edelläkävijänä.
- Täällä Suomessa meidän on vaikea viedä läpi näitä asioita, mutta kun käyn Pohjoismaiden liikenneministerien kanssa keskusteluja, pidetään Suomea arvostettuna suunnannäyttäjänä.
- Olisi hienoa, että myös Suomessa nähtäisiin, että tässä on mieletön mahdollisuus, jolle pitäisi antaa tilaa kehittyä, jotta voisimme olla kiinnostava paikka yrityksille.