Il Tempo Gigante
Darth Father
Tähän uutiseen liittyy eräs muinoin suosimani muusikko. Miksei vieläkin. Varhaistuotannostaan on siis kyse.
Kenestäpä lie kyse?
Kenestäpä lie kyse?
Pistetäänkö mustalla vai valkoisella. Pistän valkoisella Ted Nugent?Tähän uutiseen liittyy eräs muinoin suosimani muusikko. Miksei vieläkin. Varhaistuotannostaan on siis kyse.
Kenestäpä lie kyse?
Paska kitaristiTähän uutiseen liittyy eräs muinoin suosimani muusikko. Miksei vieläkin. Varhaistuotannostaan on siis kyse.
Kenestäpä lie kyse?
Juu, alkuperäisen Nuggets-albumin tiimoilta muinoin tutustuin Amboy Dukesiin ja Nugentin 60-luvun kitarointiin. Tuo siis. Ja muukin Dukesin tuotanto.Pistetäänkö mustalla vai valkoisella. Pistän valkoisella Ted Nugent?
Ainahan Suomi voi mennä hankkimaan F-35 hävittäjiä ja sen jälkeen eivät hanhet pääsisi pudottamaan Suomen ilmavoimien hävittäjiä, koska niitä ei saataisi koskaan ilmaan teknisten ongelmien vuoksi.No tietenkin. Jos Suomi sitten hankkii Gripenit, niin tästä ominaisuudesta on luovuttava. Tai ilmapuolustuksen voi keskittää hanhien kasvatukseen, koska niillä tippuvat vihulaiset.
No voi hän kylähullukin olla. Wikilinkki: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kari_UusikyläMitä nyt jotakin kylähullusanomia linkittämään. Eihän näihin voi vastata lainkaan.
Juu. Hävittäjällä ja matkustajakoneella on jotakuinkin yhtä paljon yhteistä kuin F1:llä ja bussilla..Ei tuo suihkumoottorikoneisiin yleisesti päde, matkustajakoneen liito-ominaisuudet ovat erittäin hyvät, hävittäjän liito-ominaisuudet ovat suurin piirtein yhtä hyvät kuin kerrostalolla.
Olipa tylsä video. Ei paniikkia, huutamista, kirkumista tai itkua lain.Juu. Hävittäjällä ja matkustajakoneella on jotakuinkin yhtä paljon yhteistä kuin F1:llä ja bussilla..
Löysin videota kuinka Boeing 757 nappaa linnun turbiiniin. Ei kamalan terveeltä näytä motti.. Mutta kuten todettu, matkustajakone on suunniteltu niin että yhdelläkin turbiinilla voi hallitusti lentää ja laskeutua joten tuosta selvittiin säikähdyksellä.
Ruukaatko yleensä noin reagoida katsomiisi videoihin?Olipa tylsä video. Ei paniikkia, huutamista, kirkumista tai itkua lain.
Ainaki pornovideoihin.Ruukaatko yleensä noin reagoida katsomiisi videoihin?
Tee niinkuin Ilpis, äläkä katso niitä!Ainaki pornovideoihin.
Niin siis enhän minäkään niitä katso!Tee niinkuin Ilpis, äläkä katso niitä!
Alkoholilain kauhukuvia maalailleet olivat väärässä - Lidlin toimitusjohtaja odottaa jo seuraavaa uudistusta: ”Olisimme hyvä ja vastuullinen viinien myyjä”
Lidlin toimitusjohtaja Lauri Sipponen ei yllättynyt uuden alkoholilain seurauksista.
Vudoen alusta lähtien ruokakaupoista on saanut 5,5-prosenttisia alkoholijuomia.
Asiointi ruokakauppojen juomaosastoilla sujuu pitkälti vanhaan malliin eivätkä viranomaiset ole pystyneet osoittamaan alkoholihaittojen lisääntyneen.
Nyt Lidlin toimitusjohtaja haaveilee viinistä ruokakaupan hyllyille.
Kiistelty alkoholilain uudistus tuli voimaan vuodenvaihteessa. Lain valmistelun aikana pekkapuskat ja susannahuoviset julistivat kansakunnan ajautuvan turmioon, jos laki muuttuu ja ruokakaupassa myytävän alkoholin prosentti nousee 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin: keskiolut vaihtuu neloseen, jota päivittäistavarakauppa myy hirmuisella alennuksella. Poliiseja tarvitaan satamäärin lisää, kun kansakunta törttöilee kännipäissään eikä alkoholikuolemien määrän rajua kasvua estä millään.
Kun viisi kuukautta on kulunut, kaikki merkit viittaavat siihen, että tuomiopäivän apostolit olivat väärässä. Asiointi ruokakauppojen juomaosastoilla sujuu pitkälti vanhaan malliin eivätkä viranomaiset ole pystyneet osoittamaan alkoholihaittojen lisääntyneen. Ei vaikka arkijärjellä ajateltuna luulisi, että juuri muutoksen alussa tulisivat ne pahimmat ylilyönnit, jos sellaisia nyt olisi tullakseen.
"Ihmeellinen käsitys"
Lidlin toimitusjohtaja Lauri Sipponen kuuluu heihin, jotka ovat koko ajan uskoneet, ettei ruokakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan pieni nosto mullista suomalaisten juomatapoja saati suista maata rappioon.
- Sosiaali- ja terveyssektorin ihmisillä oli ihmeellinen käsitys, että kun saataville tulee vahvempaa olutta, niin kaikki ryntäävät juomaa sitä. Jos ihminen on ikänsä juonut Lidlin 4,5 prosenttista Nobelaneria tai Sandelsia sauna- tai ruokajuomana, niin miksi ihmeessä hän yhtäkkiä vaihtaisi 5,5 prosenttiseen, kun sitä nyt sattuu samaan kaupasta, Sipponen päivittelee.
Sipposen mukaan noin 8 prosenttia Lidlissä myytävästä oluesta on vahvaa nelosolutta. Luvut ovat samaa luokkaa myös S- ja K-ryhmän kaupoissa.
Sipposen mukaan tuo alle 10 prosentin osuus koostuu lähinnä erikoisoluista, joihin hän laskee esimerkiksi vehnäoluet, ipat ja pienpanimoiden tuotteet.
- Ihmiset tykkäävät niitä maistella. Ei täältä mitään 5,5-salkkuja ostella.
Isoin muutos
Olemme Espoon Niittykummun Lidlissä, kivenheiton päässä yhtiön pääkonttorista. Silmäys tämän tai melkeinpä minkä tahansa suomalaisen ruokakaupan juomaosastolle kertoo, että vahvoja oluita on lopulta tarjolla yllättävän vähän ennakkokohuun nähden.
- Niitä tulee juuri niin paljon kuin kuluttaja vaatii. Ei meillä ole intressiä täyttää hyllyä tuotteella, jonka osuus myymälän myynnistä on vain joitakin prosentteja.
Sipposen mukaan valmistustaparajoitteen poistuminen oli ainut isompi muutos. Aikaisemmin kaupasta sai vain käymisteitse valmistettua lonkeroa.
- Sillä pilattiin sekoitejuomien maku. Alkoholilain muutos mahdollisti laadultaan ja maultaan parempien lonkeroiden tulon ruokakauppaan.
Muutos iski Alkoon. Alkon lonkeromyynti on romahtanut talven ja kevään aikana noin 40 prosenttia.
Kuluttajalle muutos on Sipposen mukaan suuri.
- Esimerkiksi haja-asutusalueilla ei tarvitse lähteä pitkän matkan päähän autolla Alkoon hakemaan lonkeroa.
Lidlin Suomen-toimitusjohtajan Lauri Sipposen mukaan vedet ja
Karmeus kesällä?
Palataan neloseen. Kriitikot ovat pitkin talvea ja kevättä sanoneet, että lakiuudistuksen koko karmeus nähdään viimeistään kesällä, kun kauppa alkaa houkutella oluenostajia tuntuvilla alennuksilla.
Sipponen ei tähänkään pelotteluun usko. Hän muistuttaa, ettei kauppa ole lähtenyt alkoholijuomien aggressiiviseen miinushinnoitteluun tai polkuhintoihin, kuten 10-15 vuotta sitten tapahtui.
- Toki kesällä tulee varmasti sesonkioluita ja niille tarjouskampanjoita, mutta minun on vaikea nähdä, että peruslinja ja -tyyli muuttuisivat jotenkin.
Sipposen mukaan taustalla vaikuttaa kaupan vastuullisuusajattelu.
- Emme varmasti halua profiloitua ensimmäisenä halvan alkoholin jakelijana.
- Toinen on asia on se, että tänä päivänä isoja kuluttajaryhmiä kaupassa puhuttelevat monet muut tarjoustuotteet. Puhutaan perustuotteista, kuten jauhelihasta, hedelmistä ja vihanneksista, mitä normaalit kotitaloudet ostavat paljon.
Sipposen mukaan asiakas, joka ostaa halvan kaljasalkun eikä mitään muuta, on kaupan näkökulmasta vähän huono asiakas.
- Mutta ihminen, joka ostaa halvan jauhelihapaketin ja siihen päälle kastikkeet, pastat ja vihannekset ja muut, on kaupalle paljon houkuttelevampi.
Seuraavaksi viinit
Sipponen kuvaa alkoholilain uudistusta kaupan näkökulmasta pikku askeleeksi. Iso ja toivottu askel olisi viinien saaminen ruokakauppaan.
- Silloin puhutaan ruokakulttuurin edistämisestä. Näen herkullisena ajatuksena, että ruokakaupassa päästäisiin myymään kombitarjouksena rieslingiä ja suomalaista ahvenfilettä tai pystyttäisiin ohjaamaan asiakasta punaviinin ja jonkin pihvin ääreen.
- Silloin alkoholi olisi oikeassa paikassa mainonnassa, kun se yhdistetään suoraan ruokaan,
Sipponen sanoo suoraan, että Lidlin osoittama vastuullisuus alkoholin myyjänä tähtää siihen, että viinit saadaan aikanaan ruokakauppaan.
- Teemme paljon omavalvontaa ja näemme paljon vaivaa oman henkilöstömme kouluttamisessa ikärajojen kysymiseen. Huolehdimme kaikenlaisesta kyltityksestä ja ohjeistuksen noudattamisesta viimeisen päälle.
- Itse asiassa koko päivittäistavarakaupan toimiala maksaa aika paljon rahaa valistukseen ja ikärajavalvonnan toimivuuteen. Haluamme lunastaa paikkamme ja sanoa, että olisimme myös hyvä ja vastuullinen viinien myyjä.
Sipponen on täysin vakuuttunut siitä, että viinit ovat jonain päivän ruokakaupassa.
- Suomen kansa on jo osoittanut vastuullisuutensa, kun pelot vahvempiin oluisiin siirtymisen kannalta olivat aiheettomia. Eivät suomalaiset juokse alkoholiprosentin perässä vaan makujen ja kokemusten perässä.
Siponen ei usko, että maailmaa jo paljon nähneet suomalaiset olisivat jotenkin erilaisempia kuin muut eurooppalaiset.
- Miksi meitä pitäisi kohdella toisin kuin muita eurooppalaisia? Suomi ja Ruotsi ovat ainoat Lidl-maat, joissa on tällaisia rajoitteita ja monopolistisia piirteitä alkoholin osalta.
Sipponen toivoo, että jo seuraava hallitus ottaisi ohjelmaansa viinien tuomisen ruokakauppaan.