Tuli luettua Latvalan kirja läpi tän päivän aikana. Kyllä, hän on osunut kiviin ja kävipä niinkin että ensin lähti Torppa alta ja sitten vietiin vielä Toyotakin hehehee. Ne kommentit tiedetään ja olen niitä itsekin viljellyt
Mutta kirjassa on paljon mielenkiintoista tarinaa alkaen uran alusta ja sitä käytiin kausi kerrallaan läpi pääasiallisesti kronologisessa järjestyksessä. Paljon siis lajiin liittyvää asiaa mitä ei seiskasta tai iltapäivälehdistä löydy. Ja täytyy sanoa että vaatii se tietynlaista rohkeutta käsitellä kirjassa varsin avoimesti esim. mielialaongelmia ja koko uraa varjostanutta heikkoa paineensietokykyä ja sen ympärille kytkeytyviä ongelmia. Siihen on taviksellakin 2020-luvun Suomessa tietynlainen kynnys että puhuu asioistaan tai ongelmista läheisille tai esimiehelle, saati sitten huippu-urheilun maailmassa. Ja mielestäni tyylikäs veto, että Latvala kertoi tarinansa niin urastaan kuin yksityiselämästäkin kirjan muodossa eikä somen tai roskalehdistön kautta. En nyt muista sanantarkkaan miten Latvala itse asian muotoili, mutta jotenkin niin että kirja on eräänlainen päätepiste monelle asialle jottei niitä tarvitse enää tulevaisuudessa vatvoa ja revitellä tms. Muutenkin varmaan helpompaa pysyä ns. yhdessä totuudessa kun asiat on koottu kirjan eikä yksittäisten somepostausten muotoon.
Mutta joo, voin suositella lajista kiinnostuneille
