Löppösen mestaruuksien suurin yksittäinen tekijä oli PSAn resurssit, jotka valjastettiin yksinomaan tuota tavoitetta palvelemaan. Autot rakennettiin kuin mittatilauskinnas sopimaan Löppösen käteen ja 2.kuskin rooliksi jäi sopeutua ja toimia sekundanttina.
Löppösen mestaruuden suurin yksittäinen tekijä oli kuljettajan uskomaton lahjakkuus. Hän on paitsi äärimmäisen nopea, niin äärimmäisen varma suorituksissaan. Vielä eläkkeeltä palatessa hän nappasi Kataloniassa 2018 voiton Meekelle räätälöidyllä autolla. Ja viime vuoden Monte ja Puma Rally1:n ensimmäinen voitto oli myös osoitus kiistattomasta kuninkuudesta.
Aniharvoin on edes viidellä kuskilla ollut realistisia mestaruussaumoja ennen kauden alkua.
Kiusallisen usein näin, on ollut, mutta vuosituhannen vaihteessa oli useamman vuoden ajan useilla kuskeilla ennen kauden alkua mahdollisuus mestaruuteen.
1998: Auriol, Kankkunen, McRae, Mäkinen, Sainz
1999: Auriol, Burns, Kankkunen, McRae, Mäkinen, Sainz
2000: Burns, Kankkunen, McRae, Mäknen, Sainz - ja takavasemmalta mestaruuden nappasi Grönholm
2001: Auriol, Burns, Grönholm, McRae, Mäkinen, Sainz - yllättäjänä Rovanperä
2002: Burns, Grönholm, Mcrae, Mäkinen, Sainz - yllättäjänä kakkoseksi Solberg
2003: Burns, Grönholm, Loeb, McRae, Sainz, Solberg - yllättäjänä Märtin
2004: Grönholm, Loeb, Märtin, Sainz, Solberg
2005: Gardemeister, Grönholm, Loeb, Märtin, Solberg