Tässä mielestäni ihan hyvää asiaa Ferrarista ja 90-luvun alun suurmestareista:
https://www.is.fi/formula1/art-2000010471499.html
Välillä on ja välillä ei. Tuossa jutussa asiaa siis.
'Lohikäärme' Lombardi muun muassa tuli tallipäälliköksi vuoden 1991 aikana vähän myöhemmin ja ei niin nopeasti kuin tuli tuon mukaan, että ihan muka heti Fiorion jälkeen.
Oli myös melko vahvana voimahahmona jo aikana ennen tallipäällikkyyttään milloin vielä ihan ihmisiksikin oli varikolla.
Lisäksi hän ei sinänsä kyllä lähtenyt La Famiglialta yhtään mihinkään tuolloin olevinaan 1991 tai 1992 vaan jäi edelleen olemaan vahvana miehenä ja perin tulisieluisena miehenä tallissa aina Jean Todtin aikaan asti ja pidempäänkin riippuen millaisena asian haluaa nähdä ennen kuin sitten Todt viimein hänet heitti ulos vasta nk. Lombardisti-kapinan jälkeen ja siihen mennessä vuodesta 1991 oli kulunut päälle kolme vuotta.
Lisäksi useita kertoja tuossa artikkelissa sanotaan 1990-luvun alkua Ferrarille synkimmäksi kautta aikain ja muka huonoimmaksi.
Jäi sitten vuosi 1980 ja vuosi 1973 täysin, täysin kokonaan mainitsematta ja siihen nähden useimmiten jopa vuodet 1991-1993 olivat yhtä juhlaa Ferrarille, puhumattakaan jo vuosista 1994-1995 ja vuodesta 1996 eteenpäin homma on ollut hyvin, hyvin harvoja muita vuosia huomioimatta täyttä paratiisia noihin kaikkein huonoimpiin mahdollisiin La Famiglian vuosiin nähden.
Lisäksi Marco 'Kusettaja' Piccininin tilanne meni jutussa päin mäntyä.
Ei häntä sinänsä potkittu pois mikäli potkittiin lainkaan!
Hän itse aikanaan enemmän tai vähemmän yksinkertaisesti kieltämättä toki erikoisesti valtansa huipulla vain kyllästyi olemaan enää pelkkä La Famiglian täydellinen johtaja tai tallipäällikkö diktaattorimaisin valtuuksin.
Nämä asiat eivät kyllä kovin uutta ja sensaatiomaista ole. Ei todellakaan eli menee vähän tutuksi nk. Keltaisten Lehtien tarinajutuksi.
Eivät ainakaan Italiassa tai Ranskassa vähänkin näitä asioita muistavien keskuudessa. Suomen media taas... Muistaa asioita milloin muistaa ja unohtaa nekin sen suunnilleen saman tien. Ja puhuu sitten läpiä päähänsä.
Sennankin tilanne ei ollut suinkaan ihan niin yksiselitteinen Ferrari-juttujen suhteen.
Ja noissa tuntuu olevan kyllä taas... Jotain vallan paikkansa pitämätöntä tai jos pitää niin yksityiskohtia on muisteltu väärin tai tuntuvasti liioiteltu. Lisäksi tuo Luca di Montezemolon tilannekin oli vähän väärin muistettu tai hieman tilanne ainakin oli kyllä toinen. Tavallaan tuona aikana ennen kuin sen jälkeen unohtui jutussa mainitsematta myös kieltämättä toki vain eräänlainen La Famiglian nk. Salainen Johtaja suljettujen ovien takana eli Il Piccolo Commendatore eli Piero Ferrari.
Ja FIAT:n suurjohtajuus... Tiedä kyllä, että nyt on maustettu juttua aika tavalla. Ei yllätä kun taitaa tämä kaveri olla uudemman polven kirjoittajia joilla ennen taustojen täydellisempää selvitystä ei tunnu oikein pysyvän keskiö oikeassa sitten millään ja jos pysyy niin ihmettelen vain tuota maustepuolta.